arawr Joo ei ehkä ihan osu sulle, ku nää on näit naistenhormooni-juttuja Miestenhän kun on niin helppo laihduttaa, heko heko.

Muakin jäi kyllä ihmetyttämään, että mihin tuo hormonityyppi-ajattelu perustuu, että miten se ja sen seuraukset todennetaan. Artikkeli oli varsin yksityiskohtainen hiuslaadusta lähtien, mikä herättää myös epäilyjä.

Muutes, nyt tajusin, että Pieni karhu oli kirjoittanut, että tofun kuitujuttu vaikutta pilkkuvirheeltä ruokatietokannassa. Luin ensin, että pikkuvirheeltä! Mutta joo, pilkun siirtäminen voisi hyvinkin korjata asian.

Viime viikolla painoin aika paljon ja kroppa oli aika jumissa. Tällä viikolla siistimpiä numeroita ja vaikka vähän hirvittääkin olla tästä numerosta tyytyväinen, niin viime aikoihin suhteutettuna olin ihan tyytyväinen, kun vaaka näytti tänä aamuna 75,1 eikä jotain yli 76:n!

Kannattaa lukee se kirja ni tajuu paremmin.

Kirjaa lukematta tietty paha arvostella, mutta kyllä muakin epäilyttää tuo hormonidieetti-juttu. Se asettuu mun mielestä aika samalle viivalle kuin yhden tuttavan hehkuttama "syö veriryhmäsi mukaan". Joillekin niistä on iloa, mikäs siinä, mutta en niiden varaan juuri laskisi ite. (Oonkohan näin epäluuloinen siksi, että artikkeli suosittelee mun otaksutulle hormonityypille ihan eri ruokavaliota kuin mikä mulla omasta mielestä toimii )

Arawr, mitään syytä ei löytynyt matkaturvotukseen enkä tiedä nytkään. "Sinulla on taipumus kerätä nestettä", virkkoi lääkäri syksyllä ja kirjoitti reseptin nesteenpoistolääkkeeseen, ei tutkinut oikein mitään. Että näin, hoidetaan oiretta ilman että edes mietitään syytä. Juhlat oli mukavat eikä kukaan edes kysellyt onko vauvoja tulollaan, vaikka omiin silmiin vatsa sellaiselta näyttikin

Gerdie pikkuvirhe, pilkkuvirhe - mitä näitä nyt on Ei se ihan pikku virhe ehkä ole laittaa kymmenkertaiset kuidut. Mutta vatsaa kiinnostaa vaan se mitä sinne on oikeasti mennyt eikä se mitä laskuri näyttää.

Jaahas, pitäisköhän jossain kohtaa jaksaa laittaa tästä tofuun liittyvästä "pikkuvirheestä" viestiä ylläpidolle. Taas tänään muka yli 60 g kuitua, mutta varmaan todellisuudessa jotain 30 g. (Samalla voisin toivoa niitä plus- ja miinus -nappuloista ruokapäiväkirjaan takaisin, jotka siinä oli joskus kauan sitten. Ne oli kätsyt, kun määriä saattoi vain kliksutella eikä tarttenut numeroa erikseen syöttää.)

En oo yleensä inhonnut kuitupalloa, mutta nyt se on ollut vähän vaikea. Ei varmaan saisi syödä mitään muuta kuin ruisleipää, että se pysyy tyytyväisenä! Olen kyllä ajatellut, että tärkeintä on, että saa kylliksi kuituja eikä nyt niin suuresti se aivan kaiken runsaskuituisuus, mutta ottaa kyllä silti pattiin toi punainen pallura! Yleensä mun pulma on ollut rasvapallo eli tyydyttynyttä rasvaa liikaa. Siinäkin olen ajatellut, että tärkeintä on, että ravintoaineiden suhteet on oikein.

Tämäkin on varmaan pariin kertaan keskusteltu täällä, mutta mitkä on fiilikset palluroista niillä, jotka ruokapäiväkirjaa täyttää? Ja tietty muillakin varmaan voi olla näkemyksiä, että milloin pallot valittaa asiasta ja milloin ei niinkään?

Minä täytin ruokapäiväkirjaa joskus aikanaan ennen esikoista, sillon se oli vielä ilmaistakin
Muista pallukoista en muista miten meni, mutta sen muistan että herjasi punaista herkkupalloa jos söi vaikka vähän ruissipsejä Se ärsytti.

Nyt mietin raaskinko ottaa tuota premiumia. Mieli tekisi täytellä, mutta en muistanut tänäkään aamuna edes vaa'alla käydä, mitenköhän tulisi niitä sitten täyteltyäkään Toisekseen ruoka-ajat muutenkin aika kaoottisia, siihen vielä se vaakapelleily lisäksi... En varmaan ehtisi itse syödä mitään jos pitäisi punnita omat ruokansa. Se olisi oma lautanen pöydässä samaan aikaan kun tyttö jo nousisi pois

Pienten muksujen kanssa ei tosiaan tuo ruokapäiväkirjan täyttely varmaan ole prioriteettilistalla ykkösenä, eikä pidäkään olla

Mä olen aina ollut suurpiirteinen ruokapäiväkirjan kanssa eli en ole koskaan punninnut ruokia, vaan arvioinut silmämääräisesti. On se silti toiminut silloin ja paino on sen avulla pari kertaa pudonnut. Mulla on nyt ollut toi premium reilun kuukauden. Mietin, että pienempi paha on maksaa muutama euro kuussa kuin jatkaa pulskistumista, kun ei se muutoin tahtonut stopata.

Toi herkkupallo on vähän ketju. Välillä se reagoi johonkin mielestäni suht normaaliin ruoka-aineeseen kuten soijamaitoon (liikaa sokeria ilmeisesti). Sitten taas esim. viiniä voi juoda jokusen lasin ilman, että pallo reagoi.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Minulla se ongelma on nimenomaan se kun en osaa yhtään arvioida Sen tähden haluisin kyllä tuon, oppisi ehkä sen annoskoon. Mutta ilmeisesti en tahdo kuitenkaan tarpeeksi, kun en jaksa etsiä aikaa siihen mittailuun. Yritän nyt siis niillä kuuluisillä pienillä muutoksilla

Pitäisi kaivaa mittanauha jostain esille ja ottaa aloitusmittojakin. Olisi jotain mihin verrata.

Ensimmäinen tavoite-etappi on muuten sopivasti huhtikuu ja synttärit! 25v tulee täyteen ja olisihan se kiva jotenkin juhlistaa. Jos saisi lapset vaikka muutamaksi tunniksi hoitoon, voisi käydä miehen kanssa vaikka syömässä. Tai uimassa! Siitä olen haaveillut jo monta kuukautta

...kertoo muuten ehkä jotain siitä, miten paljon meillä on saatavissa lähipiiriltä apua lasten kanssa, kun jo nyt miettii järjestelyjä Totta kai itse lapset on tehty ja itse ne myös hoidetaan. Mutta olisi joskus kiva käydä miehen kanssa kahdestaan jossain. Tai olla ihan vaikka vaan kotosalla pariskuntana. Viimeksi ollaan oltu kahdestaan viikonloppu marraskuussa, joka sekin meni miehen vatsataudissa. Sitä ennen oltiin viikonloppu elokuussa. Ja aina lapsivapaa on koko viikonloppu, koska minun sisko on ainoa joka on lapsenvahtina. Ja sinne on niin pitkä matka ajaa miehen töiden jälkeen, että kotiin päästyä se on jo nukkumaanmenoaika.
Ihan riittäisi joku tunti silloin tällöin miehen kanssa kaksistaan ilman lapsia Vaan minkäs teet.

Ja vali vali, teitä varmaan kiinnostaa

Aikani täytin ruokapäiväkirjaa huolellisesti, mutta en juur koskaan punninnut mitään. Enemmän laskin ruuan pakkauskokojen perusteella: jos mulla on vaikka pussillinen pakastevihanneksia (450g) ja rasiallinen kanaa (250g) ja siitä tulee kaksi annosta, niin määrät on tiedossa punnitsemattakin. Jos on useampia syöjiä niin menee tietty enemmän arpomiseksi, mutta on se silti suuntaa-antava. Tein myös ison liudan niitä omia reseptejä, niin ei aina tarvinnut näpytellä joka ainesosaa erikseen.

On ne pallot ärsyttäviä epäjohdonmukaisuuksissaan ja just jollain yhdellä tekijällä ne voi saada herjaamaan turhan helposti. Silti aattelen niin että jos aina samat pallot on päivästä toiseen punaisina niin vika todennäköisemmin löytyy syöjästä kuin systeemin logiikasta. Ihan kuin painossakin – yhden päivän vaakalukema vs. vaikka viikkokeskiarvo – iso kuva ratkaisee. Mua ne on auttanut syömään terveellisemmin, kun epäkohdat visualisoidaan selkeästi.

perjantaina, 27. tammikuuta 2017 klo 14:36 Pieni karhu kirjoitti::
Aikani täytin ruokapäiväkirjaa huolellisesti, mutta en juur koskaan punninnut mitään. Enemmän laskin ruuan pakkauskokojen perusteella: jos mulla on vaikka pussillinen pakastevihanneksia (450g) ja rasiallinen kanaa (250g) ja siitä tulee kaksi annosta, niin määrät on tiedossa punnitsemattakin. Jos on useampia syöjiä niin menee tietty enemmän arpomiseksi, mutta on se silti suuntaa-antava. Tein myös ison liudan niitä omia reseptejä, niin ei aina tarvinnut näpytellä joka ainesosaa erikseen.

On ne pallot ärsyttäviä epäjohdonmukaisuuksissaan ja just jollain yhdellä tekijällä ne voi saada herjaamaan turhan helposti. Silti aattelen niin että jos aina samat pallot on päivästä toiseen punaisina niin vika todennäköisemmin löytyy syöjästä kuin systeemin logiikasta. Ihan kuin painossakin – yhden päivän vaakalukema vs. vaikka viikkokeskiarvo – iso kuva ratkaisee. Mua ne on auttanut syömään terveellisemmin, kun epäkohdat visualisoidaan selkeästi.

Pieni karhu, hoitikin homman kotiin. Eipä paljoa tuon paremmin voi sanoa.

Ehkä minun ärsyttää astetta enemmän pallojen värimaailma, sillä en pidä tyydyttynyttä rasvaa tai kuitujen laatua niin tärkeänä seikkana mikäli arvot tulevat muuten täyteen. Toki täytyy myöntää, että kokonaisuudessaan se ohjaa kohti "oikeaa" käyttäytymistä - tietenkin tästä voisin vetää sivujuonteen siihen, että käsittääkseni nykytiedon valossa kovat rasvat eivät ole niin suuria perkeleitä kuin meille on kerrottu (ja ilmeisesti kerrotaan edelleen), että mikä on sitten oikea?

Viikonlopun hiihtokilometrit lähes 40 ja pe-la aivan ihanat kelit. Tästä kun mennään vielä kohden kevättä niin aijai, kun päivät pitenee ja aurinko.. ah, aurinko.