Olen tosi pahoillani Hummingbird!!! Se shokki on sama oli alussa tai pidemmällä, koska jostain syystä sitä ei osaa kuvitella sattuvan omalle kohdalle!

Mulle se eka oli aikoinaan pahin. Se pysäytti kans täysin ja ainoa, mikä tais mut nostaa aamulla sängystä, oli se että mulla oli vuoden ikäinen poika. Sitä tunsi olonsa niin hölmlksi, kun oli ehtinyt ajatella ja sanoakin jo vaikka mitä ja sitten kävi niin... ainoastaan aika parantaa, oikeasti. Toisen keskenmenon kuittasin ikäänkuin niin, että tottahan toki näin käy. Seuraavan raskauden pelkäsin sitten synnytykseen asti.

Nyt osasin pelätä sitä keskenmenoa jo etukäteen, mutta kyllä niillä viikoilla oli jo luotto, että loppuun asti menisi. Mun surua auttaa se, et tiedän että voin saada vielä sen lapsen. Oon kyllä huomannu, että oon välillä ihan mielettömän surullinen enkä puhu edes miehelle mistään vauvahaaveista, vaikka molemmille on selvää, että taas yritetään. Mutta mä olen luonteeltani jotenkin sellanen, että nyt kolmannella kerralla pystyn ymmärtämään, ettei se itsesäälissä vellominen auta, joten määrätietosesti yritän jättää asian taakse ja keskittyä tulevaan.

Mä en kahdella aiemmalla kerralla oo raskautunut ekasta "kierrosta", joten luotan siihen, ettei niin käy nytkään. Tulen raskaaksi sitten, kun pääsen normaalikiertoon.

Mulla yleensä keskenmenosta kierto on palautunut samantien normaaliksi, mutta nyt oli ensin yli 2vk vuotoa, sitten viikko ilman vuotoa, jonka lopussa sain ovisplussan ja siitä asti taas vuotanut tai tiputellut joka päivä nyt viikon ajan. Eli on mahdollista, että tiputtelen viikon ja sitten vielä siihen menkat päälle... Oon jo aika kypsä tähän.

Mulla on muutenkin kyllä kroppa jotenkin sekaisin, koska paino ei laske yhtään enää. Syön oikein ja samalla tavalla kuin ennenkin kun olen painoa pudottanut. Liikun paljon. Silti... ei grammaakaan... turhauttaa.

Täällä vihdoin lähtenyt paino laskuun. Vähensin ruokavaliosta hiilarit 70-100g:n, niin siitä asti joka päivä paino ollut vähän pienempi. Painohan ylitti jo ton lähtöpainon, joten aika hyvin mun mielestä tää tän hetkinen tilanne. Huomenna kyllä pidän herkkupäivän, mutta sunnuntaina olisi tarkoitus palata ruotuun!

Jiida mulla on kanssa eka kierto keskenmenon jälkeen. Rupesin miettimään tuota mitä sanoit painosta ja hormoneista. Mulla pullahti ihan yht'äkkiä nimittäin muutama kilo lisää heti km:n jälkeen. Ja samoin tuli välivuotokin, mitä ei yleensä tule. Niitä pullahduskiloja näyttää olevan työläs laihduttaa vaikka liikuntaakin olen lisännyt todella runsaasti. Ni sitkeyttä vissiin sitten vaan.

Moikka, mulla on ollut pientä taukoa täältä kiloklubista (ja punnitsemisesta ja ruokien tarkasta harkinnasta).

Paino on nyt -1,0 kun verrokkina on kahden viikon takainen tiistai. Vyötäröä en taaskaan muistanut mitata

Nyt taas jatkuu tiukempi linja ruokavalion suhteen. Makroja en ole laskenut, mutta hiukan muokatulla juttailulla on tarkoitus jatkaa.

Eli
* aamupalaksi lesepuuro ja marjoa + rahkaa/raejuustoa
* Lounaalla 100 g lihaa/kalaa/kanaa/tms. + vihanneksia (tänään keitto, huomenna salaatti)
* Välipalaksi rahka ja marjoja
* Toiseksi välipalaksi toinen lesepuuro
* Iltaruoka samassa hengessä kuin lounas
* Iltapala rahka ja marjoja

Lisäksi mulla on beroccaa, foolihappoa, d-vitamiinia + pieni lasi punkkua illalla + hiukan todella hapanta prosenttisuklaata mielitekoihin. Pyrin välttämään suolaa, sokeria ja keinomakeaa. Siihen tottuu aika nopeasti ja kun kaipaan lisä makeutta, voi sitä lisätä helposti laittamalla ruokaan mukaan hedelmää. Tää on mun linja silloin kun olen täällä duunipaikkakunnalla. Kotona ja viikonloppuisin mulla on yleensä vieraita, eli silloin linja kevenee ja on usein jopa vähän päinvastaista

Sit vielä tästä vauvaprojektista: Mulla on kierto mennyt hiukan sekaisin. YK 3 meneillään edelleen ja ennustelen, että pituutta tulee olemaan noin 36 päivää. Ton edellisen postauksen jälkeen kävin lääkärissä joka totesi mun ovulaation olevan vielä tuloillaan - vaikka limat olivat jo menneet. No ovulaatiota on tietenkin hyödynnetty ja nyt on dpo 5. Jännityksellä odottelen, josko tässä jotain oireita ilmaantuu. Jotain tietty on, mutta niihän niitä on aina. Usein sellaisessakin kierrossa, kun mitään mahdollisuutta raskaudelle ei ole on ollut kuvotusta ja rintojensärkyä, joten ihan pienestä ei mun mielestä kannata alkaa hötkyilemään. Kovasti tietysti toivon, että tärppäisi

PS. Ihan pikaseen vaan kerkesin katsomaan noita muiden viestejä. Tosi kurjaa kuitenkin huomata kuin Hummingbird teidän alulle kävi ja sekin, että teitä keskenmenon saaneita on niin monta. Ei tosiaan mene nää vauva-asiat niin kuin joskus nuorempana kuvittelin.

Täällä alkaa kans kierto olemaan kohta lopuillaan, ensiviikon alussa pitäisi menkkojen viimeistään alkaa. Oireita ei ole onneksi suuntaan eikä toiseen, koska ei tässä ole kerennyt ajatustakaan antaa tärppi mahdollisuudelle. Ja se samainen mörkö nostelee päätään jälleen, että ei sitä tärppiä ole tässäkään kierrossa tullut.
Viime yönä näin jo untakin, että menkat alkoi monta päivää aikaisemminkin kuin niitten olisi pitänyt alkaa, että en ollut raskaana unessakaan. Ehkäpä enneuni

Jos ei kerta vauvaa kuulu, niin pääasia että tuo paino jatkaa tippumistaan. Mikä on taas mulle hyvä. Kyllä sitä haluaisi olla alle sata kiloinen kun plussa tulisi. Eipähän niin neuvolassakaan tulisi sanomista.

Mulla on tarkoitus tässä ensikuun puolella varata lääkäriin terveystarkastukseen aika, kun tulee tätä gfg- dieettiä puoli vuotta täyteen. Saavat kaikki mahdolliset veriarvot ym. labrat ottaa että ne ei heitä häränpyllyä ja samalla kyselen lääkäriltä myös näistä raskautumisasioista, että onko näin lyhyvillä kierroilla mahdollisuus tulla edes raskaaksi ja mitä tässä voi vielä koettaa.

Hei egra. En tiedä paljonko sulla on lähtöpaino, mutta 500kaloria on kyllä todella vähän ja imettäminen siihen päälle.. Äkkkiä saat kropan ns. säästöliekille noilla kalorimäärillä. Oletko katsonut mitä tämä sivusto antaa sinulle suosituskalorimääräksi, kun syötät painon, pituuden & liikuntasuoritukset?

egra, huomioithan senkin että jos saat kovin vähän energiaa, kroppa voi mennä siitä "solmuun" ja kun kerran syötkin vähän enemmän, keho ottaa omansa takaisin. Ja äidinmaitoon erittyy rasvaan varastoituneita kuona-aineita jos imettäessä laihduttaa yli 500g/vko.

Ei ole tarkoitukseni puuttua sun laihduttamiseesi mutta tuolle kitukuuristartille on vaihtoehtokin, koitapa olla pari viikkoa ilman sokeria ja viljoja, siitä sitten pikku hiljaa lisäilet täysjvää takaisin. Täällä on moneen kertaan huomattu että kyllä se paino putoaa vaikka söisikin itsensä kylläiseksi kunhan ruoan laatu on kohdillaan. Ja liikuntaa saa helposti vaunulenkkeilemällä, liikunta-harrastukseen ei tarvitse kuntosaleja tai uimahalleja.

Teenpäs nyt niin että poistun tästä keskustelusta. Tiedän että ajattelette parastani, mutta arvostelua saan kotona ihan tarpeeksi, minun ei tarvitse sitä enää tänne tulla kuuntelemaan...

Toivoin vain tsemppausta, lähinnä tämän kuurin jälkeiseen tilanteeseen. En toivonut että juuri tähän kuuriin kiinnitetään huomio.
Ja vaunulenkit varmasti on hyvää liikuntaa -sellaiselle jonka lapsi viihtyy liikkuvissa vaunuissa. Muistetaanpa että kaikki eivät ole samanlaisia.

Tsemppiä kuitenkin kaikille niin painonpudotuksen kuin vauvahaaveiden suhteen.

Egra, ei ollut tarkoitukseni pahoittaa mieltäsi, anteeksi. Olen vaan niin monta kertaa nähnyt mihin nuo ENE-dieetit johtaa niin yritän niistä varoitella. Kiloklubissa on "omalla vastuulla" -osio josta löytyy kiloklubin periaatteiden vastaiset dieetit, niille löytyy myös monia muita foorumeita joilla saa varmasti tsemppiä kuurillensa. Täällä kuitenkin periaatteisiin kuuluu nimenomaan riittävä energiansaanti ravitsemuksen ja terveyden turvaamiseksi ja rentoon painonhallintaan tähtäävä pysyvä elämäntapamuutos jotenka ei kannata pahoittaa mieltään siitä että klubilaiset puolustavat tapaansa.

Kiitos vinkeistä, en ole edes ehtinyt katsella muita osioita, kun tämän ketjun löysin googlettelemalla ja tämän takia tänne klubiin edes liityin

Mutta vielä palatakseni omaan tilanteeseen. Kuten aiemmassa viestissä mainitsin, en siis tullut hakemaan tsemppiä tälle kuurille, vaan sille, mitä kuurin jälkeen tapahtuu. Eli juurikin terveellisiin elämäntapoihin, liikuntaan ynnämuuhun. Ei tämä kuuri tiukkaa tee, eikä tästä ole tulossa uusi ohjenuorani loppuelämäksi. Vaan nimenomaan toivoin saavani apua siihen "normaaliin", terveelliseen ja painoa pudottavaan elämään, sillä se on juuri minulle se vaikeus.


Mutta ei tuhlata aikaa enää tähän, minä yritän etsiä itselleni sopivamman paikan purkaa tuntojani.