Tervetuloa mukaan kommentoimaan ellite!
Tuo Lumingerie onkin mulle uusi tuttavuus, piti heti käydä sivuilla kurkkimassa ja pitää ehdottomasti tutustua tarkemmin!

Kun kerran aletaan vinkkailemaan, niin mun suosikkini on nykyään brittiläinen Bravissimo, sekä niiden sisarliike Pepperberry, josta saa paitoja/mekkoja ym. normimitoituksen lisäksi myös rintavuusmitalla. Eli esim. mä olen niillä 18SC, eli 18 on vastine meidän koolle 46 ja SC on super curvy Ostin sieltä pari vuotta sitten pari mekkoa ja sen jälkeen en ole muita mekkoja pitänytkään, ihanaa kun saa sellaisen joka istuu sekä rinnanympäriltä että vyötärö-lantioalueelta! Ne on aika hintavia, jonka takia arkipuvustoni ei ole vielä täysin niiden hallusta, mutta myös peruspaitoja olen sieltä hankkinut jokusen ja ollut hinnasta huolimatta niistä onnellinen

No teillähän on monella suuret rinnat. Itellä 80B joskus saattaa olla C, riippuu vähän liiveistä. Mut yhdellä ystävälläni on myös todella suuret ja kärsii myös teidän mainitsemista hartia- ja niskakivuista, sekä siitä ettei meinaa löytää vaatteita. Tai joutuu aina ostamaan jotain xl-kokosia ja sitten fiksailemaan mahan kohdalta sopivaksi.

Sotanorsu, meinaan tikutella. Aattelin torstaina alottaa. Tulee vaan miehen siskot tosiaan viikonlopuksi kylään, niin lauantaina jää ainakin tikuttelu välistä ja sunnuntainakin vasta illalla pääsen tikuttaa, kun ne lähtee. Mut jos menee viime kierron mukaan, niin su pitäis tulla ovis+ eli ma ovis. Mut alotan varmuuden vuoksi ajoissa, kun viimeksikin kierto lyheni parilla päivällä.

Onpa täällä rintavaa porukkaa, vau! Itse kyllä kadehdin teitä, tosin tässä varmaan pätee sama kuin pienissä rinnoissa, haluaisi vähän lisää/pois, ja sitten ihailee niitä toisten pieniä/isoja. Näin se vaan mene. Itse olen Tyttelin kanssa samoilla linjoilla, 75B ja joskus A tai C ovat sopivia mallista riippuen. Nyt raskaana nuo B:t alkaa olla aika napakat, ja C:t paremmat -vielä kuitenkin pärjää ihan hyvin vanhoilla liiveillä. Mukava kun kuitenkin vähän edes täytettä enemmän!

Siitä avocadosta vielä, ja avocadopastasta -en ole kokeillut mutta hyvä kun muistutit, onkin pitänyt koittaa sitä kun on kuulemma tosi hyvää! Ei vain ikinä muista, pitääpä nyt kaivaa resepti esiin niin tietää mitä kauppareissulla sitten ostaa

Viherpeukku: mites menee, kävittekö jo näyttämässä pattia?

Mä kun olen luullut olevani rintava Koko on 80D ja paitojen kanssa on kinkkistä. Rintsikoissa ei ongelmana ole niinkään kokojen loppuminen mutta kun kaikki normirintsikat on muotoiltu niin ettei mun rinnat pysy niissä sisällä! Hirvee homma että löytää sellaiset joissa pysyy vaikka vähän kumatuisikin. Mulla on imetysten ansiosta sellaiset olan yli heitettävät hernepussit.

Mä kovasti yritän oppia syömään avokadoa. Viimeks kun ostin pussin, iski vatsatauti ja just tehty guacamole ja pussiin jääneet avokadot mätäni sillä välin. Nyt on uusi pussi pöydällä ja pitäis pistää popsien. Mä en vaan tykkää avokadosta sellaisenaan. Sitä pastaa pitäis kai kokeilla, en vaan ole saanut aikaiseksi kun on pienet epäilykset siitä miten tuo jälkikasvu suhtautuu siihen.

Ei olla vielä päästy näyttämään pattia, ke oltiin verikokeessa, punasolut ja trombosyytit oli naftisti koholla eli to lähti kiireellinen lähete lastentautien polille. Sieltä pitäis tulla sitten kutsu jatkotutkimuksiin.

Ai niin, mun piti vähän kehuskella kun oltiin miehen kanssa viettämässä romanttista hotelliviikonloppua, pojat oli tädeillänsä hoidossa. Ah, oli ihanaa! Ja jos joku on turkulainen tai on menossa käymään turkuun niin kokeilkaa pizzarium!

Mäkin kävin pitkästä aikaa Changella liiviostoksilla kaksi yhden hinnalla -tarjouksen innoittamana. Oikea koko olikin sitten melkoinen järkytys, vaikka osasinkin arvata, että kuppikoko on kasvanut. Oikeaksi kooksi osoittautui 70 I, eli aika samoissa mennään Sotanorsu_

Mulla alkoi perjantaina vihdoin menkat, eli nyt ollaan vähän leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä -fiiliksellä liikenteessä. Oviksen kuitenkin bongasin laskujeni mukaan ihan oikein ja oli tämä kierto sentään normaalimpi kuin edellinen. Jospa tämä hormonitoiminta tästä nyt pikkuhiljaa normalisoituisi. En kyllä olisi millään osannut kuvitella, että tässä näin kauan menisi

Wau olettepa kaikki hienoja rintavia naisia! Itse toivon että raskausaika tekisi minulle rinnat

Olin tuntevinani kiinnityksen ovulaation jälkeen 11. päivä. No, googlailin sitten että keskenmenon riski myöhäisissä kiinnityksissä on todella suuri joten vetäny mielen vähän matalaksi... Oireita on vaikka mitä ja olo on hedelmöittynyt, mutta tuntuu että kohta istutaan pöntöllä ja verta tulee ja tuleee- minulle on parasta varautua pahimpaan koska pettymys on hirveä jos on toivonut jotai... en aio testatakaan ennen ku/jos menkat on oikein myöhässä. en oiken tiiä miten vois ikinä päästä keskenmenon pelosta! Tällä hetkellä olen sitä mieltä että naisena olo on yhtä hevonpaskaa!

Iloista maanantaita kaikille

Viherpeukku, kiva, että olette miehen kanssa päässeet viettämään laatuaikaa. Tekee varmasti hyvää ihan jokaisen parisuhteelle. Meilläkin kun on nuo koirat, niin ei tuosta vaan lähetä. Varsinkin kun tuota toista ei kukaan halua hoitaa (vähän outo tapaus). Joskus sitä miettii, että voi kun ei olis koiria, mut kuitenkin plussapuolet siinäkin asiassa voittaa.

Lightfoot, tsemppiä uuteen kiertoon! Hyvä, että löysit edes jotain posittivista menkoista. Sen avulla jaksaa etenpäin.

En muista enää kuka kyseli siitä painonnoususta menkkojen aikaan, niin vissiin perun sanani, ettei vaikuttais. Tänään meinaa vaaka näytti 1,5kg vähemmän kun viime ma, kun oli menkat. Mut aika tyytyväinen olin, vaikka en mielestäni kauheesti oo viikon aikana kummempaa tehnyt asian eteen. Ehkä sitä vaan on vähitellen osannut pienentää huomaamattaan ruokamääriä. Käy mulle. Nyt lähteny n. 4kg yhteensä, mut eipä tunnu eikä näy missään. Lisää pois vaan.

Sotanorsu, hyvä että siellä näyttäis olevan kaikki kunnossa Tytteli, tosi hieno pudotus!

Mä olin ajatellut, että testaan ovista eilen päivällä töissä, mutta eipä tietenkään mitään mahkuja sellaseen. Eilen illalla kotiuduin vasta yheksän kieppeissä, ja silloin ovistesti näytti hentoisen viivan, joten sitten piti vielä patistaa parempi puolisko makuuhuoneen puolelle, jos se ovis nyt olis sieltä tulossa Tänään on tikku taas mukana töissä ja tarkotus olis vaikka lounaan yhteydessä testata, katsotaan miten käy...

Ja juu, ei täälläkään voi ymmärtää, miksi joku haluaisi isot rinnat, sellaset puolityhjät roikkupussit on nämä meikäläisen versiot olleet teini-iästä asti, vaikka yhtään muksua en ole tehnyt. Mutta kai se on niin, että aina haluaa sitä, mitä itsellä ei ole

Sotanorsu, mulla olis vielä joku 8kg normaalipainon ylärajaan. Eli matkaa on. Tietenkin haluisin vähän sen alle, eli sellanen 10kg olis kiva ja sit jos se siellä pysyis, eikä heti tulis takas, niin olisin tyytyväinen. Kun nyt ensin pääsis tonne seiskalla alkavaan painoon, niin olisin tyytyväinen hetken. Meillä on tähän menessä raskautumiseen enemmän vaikuttanut mun painon sijasta se ettei simpat on päässy sisään. Toivottavasti se ongelma korjaantuu tässä kierrossa. On se hyvä kun täällä on joku tyytyväinen negaan.

Iksukka, hyvähän se on varmuuden vuoksi talletella.

muoks. Mies tuli äsken 30v. lääkärin tarkastuksesta, joka oli töistä määrätty. Lääkäri oli ollut sitä mieltä, että 10 kg painoa olis hyvä saada pois. Saa nähdä auttaako, kun lääkäri sanoo. Miehellä ollu meinaa ihan kadoksissa laihdutus sitten alku innostuksen. Haen iskältä lainaan verenpainemittarin, niin saa tarkkailla pari viikkoa verenpainetta. Myös kolesteroli oli vähän koholla. Mielenkiinnolla odotan miten käy.

Tänään on taas hyvähuono päivä. Viikonlopun kylässä kerätyt turvotukset poissa mutta nälkä on hirmuinen. Väsystä ny puhumattakaan, sellanen totaaliuupuminen meinaa vaivata. 5kk yöimetyksiä takana ja nyt tuntuu että on aivan seinä vastassa jaksamisen suhteen Tuntuu että sillon kun yöllä oli herätykset 2-3 tunnin välein jaksoi paremmin kun nyt 6-9 tunnin yösyöttöväleillä!

Päivän kysymys itselle kuuluukin, että milläköhän sitte jaksais jos tässä taas olis raskaana ja esikoinen ei anna hetkenkään lepoa...

Nyt en oo pariin päivään saanu mitään muuta aikaseks kun hoidettua lapsen. Vaaka huutaa hoosiannaa jo kun edes lähestyn sitä ja motivaatiota painon pudottamiseen ei ole. Itkettää kun vanhat vaatteet ei lähellekään mahdu ja ei viittis ihmisten ilmoilla kulkea a. raskausfarkuissa tai b.verkkareissa. Ottaa vaan päähän oma saamattomuus. Mikä siinä on niin vaikeeta syödä kuin normaalit ihmiset

Sitte ihan eri asiaa lopuks: Ton avocado keskustelun osalta kysysin vinkkejä että millasena ne on hyvä ostaa kaupasta ja miten niistä tietää et ne on kypsiä?