Moi! Vastaan lurimalle nyt heti, vaikka olenkin reissussa, ja muille myöhemmin.

Siis apua, mä en ole FB:ssä periaatteen vuoksi, eli en sitten pääse mukaan, jos muutatte sinne Mutta tykkäisin kuitenkin tässä ryhmässä olla...

Hmmm en teidä tuosta fb:stä, olen kyllä siellä mutta oon yrittänyt pitää siellä vain IRL kavereita. Mielelläni kyllä sinänsä jatkaisin täälläkin, toisaalta tässä on ehkä jotenkin kätevämpi alusta tämänmuotoiseen keskusteluun??

Eihän FB:ssä oo pakko olla kavereita, että voi liittyä samaan ryhmään toisen kanssa Mut menee kieltämättä vähän hankalaksi, jos osalla ei oo Facea ja toisaalta tämäntyyppiset jutut voi joku kokea paremmaksi pitää täällä kuin Facessa, jossa jokasen naaman kuitenkin näkee ja homma on sillä tavalla "julkisempi".

Joo, hylätään fb-ajatus jos kerran kaikki ei siellä kuitenkaan ole. (Kunnioitettavaa maailmassa jossa "melkein kaikkien melkein kaikki" elämä on naamakirjassa ) Alatte vaan tuntua jo niin tutuilta, et olis ollut ihan kiva saada teille kasvot.

Minusta nämä foorumikeskustelut taas ovat juuri siksi kivoja, että tyypit ovat pääsääntöisesti olemassa vain tekstin kautta ja anonyymeina hahmoina ja jokainen voi antaa nimestään, kuvistaan yms. juuri sen verran kuin haluaa.

ja sit täällä on myös äänetön lukia kunta, joka saa paljon hyviä vinkkejä ja näkökulmia tästä ketjusta

tiistaina, 16. heinäkuuta 2013 klo 12:00 tunteettomuus kirjoitti::
Salitreeni on ihmelääke. Uskokaa pois, vaikkei paino laskekaan (tai se nousee) niin kroppa alkaa ottaa ihan eri mallia itseensä kun vaan jaksaa nostella rautaa Esimerkiksi mulla oli joskus vyötärönympärys 68cm kun painoin 58kg (pituus edelleen se 170cm), ja nyt mulla on joku 66cm kun painan 64-68kg. Että kymppikilo lisää ja kaksi senttiä vähemmän, ei paha Ja minä en edes tietoisesti ole kiinteyttänyt, kunhan vaan olen nostanut niin raskaasti kuin vain mahdollista.

Tuohan kuulostaa minunkin tavoitteeseeni sopivalta tavalta Tosin ei varmaan ihan lähitulevaisuussa ole toiveita jaksaa nostella niin paljon rautaa kuin sinä
Niin, ja vyötärönympäryksen pienentämisestä mulla kuitenkin on kysymys. Se on ihan selvä tavoite, ja onhan siitä ollut jo puhettakin. Siihen siis ei tule mitään muutosta. Keinot vaan joskus tuntuvat olevan vähän vähissä, joten muutetaan niitä keinoja vyötärönympäryksen hallinnassa sitten kun voimaa alkaa olla vähän enemmän. Tosin nytkin välillä syön enemmän silloin kun tuntuu hyvältä ja estääkseni kilpirauhasen laiskistumista.

lurima. kiva, että päätit noin. Mutta ymmärsin tarkoituksesi ja mulle voi lähetellä foorumin yksityisviestejäkin ydinporukkamme sisällä.

Kävin tänään salilla ja oli kivaa paitsi että kamala kun ei meinannut jaksaa nostella edes niitä totuttuja painoja! Selvästi huomaa että on viime aikoina tullut käytyä paljon vähemmän kuin yleensä, että jos nyt kunto ei ole suorastaan laskenut niin ei ainakaan mihinkään kehittynyt. Onneksi juoksukunto edes on kokoajan noususuunnassa...

tiistaina, 16. heinäkuuta 2013 klo 16:19 Zardi kirjoitti::

Tuohan kuulostaa minunkin tavoitteeseeni sopivalta tavalta Tosin ei varmaan ihan lähitulevaisuussa ole toiveita jaksaa nostella niin paljon rautaa kuin sinä

Kunhan nostat itsellesi raskaita rautoja ja sisällytät treeniisi niitä kovia liikkeitä (kyykky, penkki, maastaveto, avustetut leuanvedot, dippi...) niin kyllä se siitä Kilpirauhasen häiriöt toki vähän saattaa vaikuttaa prosessin nopeuteen, mutta pidä huoli että syöt ainakin riittävästi, sillä saat kilpparin tyytyväisenä. Gluteenin poisjättöä kannattaa harkita jos et vielä ole sitä tehnyt, olen lukenut että kilppari ei oikein tykkää siitä. Voin kaivaa lähteen joskus huomenissa jos jotakuta kiinnostaa, nyt en tähän hätään jaksa kun just tulin iltavuorosta (joka on melkeen yövuoro kyllä)...

nyyti91, äkkiäkös ne painot taas nousee entiselle tasolleen Ja jos juoksu on sulle tällä hetkellä se ykkösjuttu, niin keskityt salilla vaan ylläpitävään treeniin. Molempia voi olla vähän hankala kehittää täysillä samaan aikaan.

Mua jänskättää ihan hirveenä, kun ensi viikon jälkeen aloitetaan kisoihin valmistavat treenit. Jännää, mut samalla ihanaa 7.9. on siis SM-penkki ja veto ja lokakuussa toiset kisat, joissa mukana on myös kyykky. Toivon, että pystyn jotenkin pitämään itseni suht stressittömänä ja vetämään treenit täysillä, vaikka noita töitä on ollut jonkin verran ja tulee varmasti olemaan syys-lokakuussakin...

Kyllä siihen duunien ja treenien yhdistämiseen kannattaa totutella ihan alusta asti ja etsiä niiden kesken joku sopiva tasapaino. Kauhean harvalle tapahtuu niin, että joku toisi kotiin kottikärrykaupalla rahaa ja sano, että tee jotain kivaa, keskity vaikka vain treenaamiseen. Itse sitä joutuu ottamaan toiminnastaan ja aikatauluistaan vastuun ja päättämään mihin haluaa panostaa. Eikä töiden ja treenien yhteen sovitteleminen ole mahdotonta. Siitä touhusta vaan täytyy aika paljon tykätä, jotta arki ei muutu itsekurilla puurtamiseksi tai jonkinlaiseksi kärsimysnäytelmäksi. Ja pitää jaksaa uskoa omiin valintoihin ja siihen, että ne ajanmittaan tuovat itselle jotain sellaista, mitä rahalla ei kukaan koskaan tule saamaan.