Hei kanssalaihduttajat,

Liityin muutama päivä sitten. Ihmettelen nyt, miksen aiemmin! Jo parin vuoden ajan mielessä on lähes joka päivä käynyt ajatus painon pudottamisesta.
Keski-ikäinen yli 90-kiloinen, jonka ihannepaino sijoittuu 60 tienoille. Äärimmäisen tyytyväinen olisin jos 70:ään pääsen. Lähes koko ikäni olen ollut taipuvainen lihomaan, kerran aiemmin pudotin parisenkymmentä kiloa, jonka jälkeen jojottelua 3-8 kilon kanssa.
En koskaan ole ollut pururadan kuluttaja, mutta ollut paljon liikkeellä ja toteuttanut ajatusta: kävele ennenmmin kuin seisot, seiso ennenmmin kuin istut ja istu ennemmin kuin makaat. Huima nousu tapahtui muutama vuosi sitten kun lopetin liikkumisen. Olin muutaman vuoden alati väsynyt enkä paljoa enää liikkunut niin kiloja kertyi huimasti. Paino nousi, kunto tippui. Nyt pienestäkin touhuamisesta tulee hiki. Ajatus mahdollisesta jälleen kuumasta kesästä kauhistuttaa.
Laihdutuksessa uskon maalaisjärkeen. Kokemuksesta tiedän, että painon pudotessa jaksaminen kasvaa ja mieli virkistyy. Kiva työkalu tämä Kiloklubi, eipä tarvitse kirjoitella syömisiä vihkoon. Olen tyytyväinen, että vihdoin sain aloitettua ruokaremontin! Siitäkin tykkään, että täällä on näitä Foorumeita, onnistumistarinoita ym. Villiä todeta, että jonkun viestiä on käyty lukemassa yli 200 000 kertaa! Tsemppiä kaikille.

Heippa!

Otin askeleen, ja aloin opetella uusia elämäntapoja nyt kiloklubin avulla. Ikää vähän reilu 30, ja ongelmana pääasiassa todella epäsäännölliset elämäntavat. Syöminen on aina ollut "pakollinen paha", jonka seurauksena olenkin elellyt lähinnä kahvilla ja tupakalla, ja iltaisin äkkiä survonut suuhun mitä käteen sattuu (valitettavan usein siihen on sattunut jotain rasvaista). Opiskelun aloitettuani olen alkanut lihoa, muuten ei tapoihini juuri kuulu paikallaan oleilu joskaan en varsinaista urheilua harrasta lainkaan. Olen aloittanut terveellisen säännöllisen syömisen noin sata kertaa ennenkin, toivon todella että tämä keino toimii...Pallukoiden metsästys on kyllä kivaa

Vaikka ihan virallista ylipainoa ei aivan vielä olekaan (kilon päässä...), huomaan että kroppa ei enää kestä 1xvrk syömistä, tolkutonta kahvin juontia ja neljän tunnin yöunia. Olen todella väsynyt koko ajan. Haluan lisää energiaa! Sivutuotteena kyllä toivoisin 9 kg kevyempää kroppaakin, jotta mahtuisin entisiin vaatteisiini. Ensimmäisenä tavoitteenani on siis oppia syömään säännöllisesti, toivoakseni pääsen sen jälkeen käsiksi noihin liikuntalaatikoihin

Paljon tsemppiä kaikille syömisasioiden parissa tavalla tai toisella painiskeleville!

Moi kaikki kiloklubilaiset!

En halua olla liian selkeä omassa esittelyssäni, jotta voin hyvillä mielin keskustella täällä omasta laihduttamisestani, mutta ehkä jotain voisin kertoa.

Olen siis parikymppinen nainen pääkaupunkiseudulta. Haaveilen esikoislapsesta ja sitä varten haluaisin laihduttaa ihan jo terveyssyistäkin lähemmäs 60 kg. Kuulostaa hurjalta urakalta, mutta koitan helpottaa sitä itselleni välitavoitteiden kautta.

Kiloja on kertynyt tasaisen hitaasti koko elämän ajan ja nyt ollaan jo niin isoissa lukemissa, että kannattaisi vihdoinkin ottaa oma elämä haltuun ja parantaa sen laatua moneltakin kantilta. Kiloklubin mukaan koko tavoite olisi saavutettavissa 76:ssa viikossa, joka ei edes kuulosta ajallisesti niinkään pahalta. Se minkälainen työ ja itsekuri siihen vaaditaan onkin jo sitten ihan toinen asia. Kiloklubista toivon saavani hieman motivaatiota ja vertaistukea projektiini.

Tsemppiä kaikille!

Tervehdys kaikille!

Vertaistuen vuoksi ajattelin esittäytyä, josko sais projektinkin vietyä loppuun paremmin

KK liityin joskua pari vuotta sitten jo eka kerran, mutta vain tutustuakseni ruokapäiväkirjaan Painonvartijoiden loputtua.

Projektina on saada paino tippumaan 63 kiloon nykyisestä 70 kilosta.

Laihdutushistoriaan kuuluu tyypillistä jojoilua pienessä mittakaavassa
PV:ssä laihdutin 2010 painon 63-65 kiloon ja siellä jäi ns tasapainoilu tekemättä ja tässä nyt 1.5 vuoden aikana kertynyt sellainen 5-7 kiloa ylimääräistä...

Uutta suhdetta ruokaan haettu Montignacin, hyväkarppauksen ja GK-ruokavalioiden kautta. Rasvojen syönti PV:n jälkeen ollut haasteellista, uuden opettelua

Hei kaikki! Liityin klubiin muutama päivä sitten, kun totesin ettei pelkästään se että "koitan vähän tarkkailla syömisiäni" riittänytkään... Kävi tuossa pari viikkoa sitten vaateostoksilla pitkästä aikaa (n.1,5v sitten viimeksi) ja huomasin vaatekokoni kasvaneen ihan liian isoksi pituiselleni... 44 oli siis nykyisten farkkujeni koko ja järkytyin valtavasti .
Nyt olin siis painoluvussa jonka näin vaa´assa ollessani viimeisillään raskaana!
75kg on ollut minulle aina sellainen kummitus jota en tahtoisi vaa´asta nähdä, mutta kuinkas kävikään... Tavoite on siis 55kg ja kiloklubin mukaan se on mahdollista saavuttaa tämän vuoden loppuun mennessä. Se on minulle normaali paino, sillä olen lyhyt 161cm ja 55kiloisena mahaa löytyy vieläkin
Täällä nyt muutaman päivän olleena tajusin kuinka suuri apu laskureista on; nyt tulee ihan OIKEASTI mietittyä mitä suuhunsa laittaa ja miten paljon liikuntaa painonpudotus oikeasti vaatii! Olen aina liikkunut jonkin verran, mutta syödyt kalorit ovat kuitenkin olleet määrällisesti liikaa... Eiköhän nyt vihdoin elämänmuutos jää pysyväksi tämän klubin tuella ja neuvoilla!!

Liityin tänne maanantaina saadakseni merkittyä johonkin syömisenä ja nähdäkseni on ruokailutottumuksissani mitään tolkkua.

Olen viimeisten n.4vuoden aikana pudottanut painoa 21kg ja siinä välissä sain lapsenkin. Alkusysäyksen painonpudotukseen sain lasten myötä. Haluan jaksaa touhuta heidän kanssaan ja voida hyvin.

Olen opetellut näiden vuosien aikana itselleni ruokarytmiä ja erottamaan janon tunteen nälästä. Kun sitten lisäsin hieman arkiliikuntaa lähtivät kilot laskuun. Nyt on takana puolen vuoden "tasausjakso" eli painon pysäyttäminen samaan lukuun puoleksi vuodeksi. Nyt BMI on 25 ja tavoitteena on pudottaa vielä 5kg ja sitten pysäyttää. Liikunnasta nauttiminen ja sen liittäminen jokapäiväiseen elämään olisi myös tavoitteena.

Haluan opetella syömään järkevästi. Tämä viiden päivän ruokailun tarkkailu todisti minulle sen kuinka epätasaista ruokailuni on ja välillä saan miettiä kuinka saisin päivässä 1000kcal täyteen. Syön mielestäni liian vähän välillä. Mutta tästä lähdetään. Kotoa löytyy onneksi hyvin kannustava puoliso joka haluaa antaa mahdollisuuden minulle harrastaa liikuntaa ja opetella siitä nauttimaan.Kolme lasta ja koira pitävät onneksi vauhtia päällä ja hyötyliikuntaa tulee heidän kauttaa mukavasti.

Olen nelikymppinen nainen, tavoitteena saada painoa pudotettua 10kg. Olen aina ollut taipuvainen ylipainoon, vuosien varrella vuoroin laihduttanut ja vuoroin lihonut. Kaikki mahdolliset laihdutuskeinot on kokeiltu ja nyt on tarkoitus unohtaa kaikki vippaskonstit ja päästä kiloista järkevästi ja pysyvästi eroon.

Painoa on tullut tämän vuoden aikana 5kg lisää ja hirvittävää tässä on se, että se ei enää putoakaan entiseen tapaan laihdutusyrityksistä huolimatta vaan hiipii kokoajan salakavalasti ylöspäin. Paino ahdistaa niin henkisesti kuin fyysisestikin enkä halua sairastua elintapasairauksiin.

Laihdutuksen suhteen olen lähes "ammattilainen", mutta jotain on pielessä kun pitkällisen laihdutushistorian tuloksena on kuitenkin vain lihominen! Siksi nyt täällä opettelemassa uusia elämäntapoja

Olen 36 vuotias ja lihonut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 60 kiloa. Kaikkea ei ehkä näin kahden lapsen jälkeen saa pois, mutta haluan päästä lukemiin, joissa voin elää pelkäämättä sairastumista, liikkua vapaammin ja nauttia vaatteiden ostamisesta...

Ennenkaikkea kaipaan tsemppiä ja ajatusten vaihtoa.

Hei kaikille!

Olen aloitellut hiljalleen laihduttamista, mutta enemmän oman pääni sisällä niin, että motivaatiota nyt kerrankin olisi viedä aloitus loppuun! Olen 25-vuotias 162cm ja painoa 77kg. Laihduttamaan lähden koska haluan olla terve, kaunis morsian lähitulevaisuudessa.

Omassa perheessäni painoni nousu on puhuttanut jo kauan ja tämä on aiheuttanut jopa häpeän tunnetta itsestäni. Olen erittäin sosiaalinen ja iloinen luonne ulospäin, mutta erittäin epävarma itsestäni ja vartalostani, mutta sehän on vain minun oma salaisuuteni.. luulen että joku osaa jakaa tämän tunteen?

Ruoka on aina ollut oma lohtuni ja en voi valehdella ettenkö rakastaisi suolaisia herkkuja! Olen muuttanut avopuolisoni kanssa hiljattain ja tukiverkosto on olematonta, sillä en ole ystävyyssuhteita ehtinyt solmimaan joten lähden puurtamaan laihtumistani melko yksin! Toivon, että täältä löytyy hyvää vertaistukea elämänmuutokselleni

Olen 37-vuotias nainen.

Koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan olen ollut alipainoinen ja aikuisiän normaalipainoni oli 57 kg. Pituus 172 cm. Olen aina saanut syödä mitä huvittaa ja paljon herkkuja, ilman että mitään lihomista olisi tapahtunut.

Kolmenkympin jälkeen painoa alkoi tulla yhtäkkiä lisää. Kun painoin 73 kiloa, ymmärsin olevani kovaa vauhtia menossa kohti ylipainoa ja olevani jo keskivartalolihava. Vyötärönympärys oli 93 cm.

Tavoitteeni olisi päästä 63 kiloon ja saada vyötärö edes alle 85 senttiin.

Ongelmani on herkkusyöminen. Hotkaisen vaivattomasti konvehtirasian tai pellillisen pullia tuosta vaan. Yksi jäätelöannos on aina liian vähän. Suklaata ei voi syödä levyä vähempää kerrallaan. Koska nautin herkkujen syömisestä nimenomaan suurissa määrissä, niistä luopuminen on vaikeinta. Kohtuullisesta herkuttelusta tulee vain kiukkuinen olo.

Liikuntaa olen aina inhonnut, mutta parin viime vuoden aikana olen oppinut tykkäämään siitäkin. Käyn vesijumpissa ja hiihtelen.