NÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖYYYYYYYYYYY!!!!!!!
Olin ihan varma, että tällä viikolla putoaa edes jotain (ei paljoa, mutta jotain)! Mutta ei! +0,3...
On kyllä vähän turvonnut olokin jostain syystä. Tosi harmittavaa! Jotenkin kuitenkin nyt on vähän sellanen olo, että apinan raivolla lähden viikonloppuun. Mies-raukka taitaa jäädä ilman viikonloppuherkkuja... Ehkä värkkään jonkun hedelmäsalaatin herkuksi tälläkertaa. Voinhan miehelle vaikka laittaa kermavaahtoa sen seuraksi, minkä sitten vaan tämän punnitustuloksen takia jätän itse väliin kokonaan.

Onnittelut onnistujille! ...ja jos voisin jakaa tätä raivoa vähän muille plussaajille...

"Virallinen" puntaripäivä tänään: 87,1 eli pudotusta viime viikkoon 1,6 kg Jess!

Pikku hiljaa liikuntaa uudelleen aloiteltu ja toivotaan, ettei tarviis ihan heti uudestaan sairastella.

hylje81 voimia sulle!

Tri Herkkupee Ihanaa kun toisilla on hyviä ohjeita ja neuvoja pöpöjen selätykseen! Ja kiitos jakamistasi viisaista P. Borgin sanoista, niitä lisää

Höö, paljon oli juttuja mielen päällä, mitä piti kommentoida, vaan ajatukset pirulaiset karkasivat No kommentoinpa sitten myöhemmin jos palaavat takaisin

Oikein mukavaa viikonloppua kanssasisaret

Kiitos taas kerran kaikille tsempeistä, saatiin eilen ukon kanssa puhuttua, en nyt ihan suoralta kädeltä osta hänen sanomisiaan, mutta ainakin saatiin pää auki.

Toinen hyvä uutinen on se, että vihdoin ja viimein painokin tippui alaspäin. Viikon pudotus oli- 600g. Seuraan nyt painoa taas siksi, että tiputin hiilarit minimiin. Ilmeisesti juoksuharrastuksen vuoksi tipahdan ketoosin puolelle tosi nopeasti, jo vuorokauden jälkeen ketosticks näytti lievää ketoaineiden eritystä. Varsinaisesti en siis ketoosia tavoittele, mutta mielenkiinnosta seuraan omaa hiilihydraatinsietoani.

Seuraava tarkastelun kohde on, missä vaiheessa ja millä hiilarimäärällä juoksu vaikeutuu, jos vaikeutuu. Tähän asti on sujunut ihan hyvin.

Hyvää viikonloppua kaikille.

Tri Herkkupee täällä taas... todellakin valelääkäri.

-600 lähti, eka kymppi ihan kohta karistettu!! Ensi viikolla otan puntarin päivityksen jo keskiviikkona, sitten työmatkalle ke-pe ja perhe tulee hakemaan mut ja sit mennään kylpylään yhdeksi yöksi koko kööri.

Alkuviikosta täytyy keksiä jotain vaihtoehtoista liikuntaa, ma illalla en pääse jumppaan... Ihmeellistä miten nopeasti liikunnasta tulee jotain, mitä oikein odottaa! Viikonlopun mietelauseeksi lainaan P.B:lta:

" Pysyvän painonhallinnan liikunnassa ei ole keskeistä kuluttaa paljon, vaan liikkua ja olla liikkeellä mielellään lähes päivittäin jonkin verran. Väkisin vääntäminen on out, liikunnan fiiliksen löytäminen in. "

Hyvää ja aurinkoista viikonloppua!

hylje81, mulla on ollut nyt vuodenvaihteesta ihan tolkutonta takkuamista juoksun kanssa. En saa kiinni että missä mättää, liian pienissä hiilareissako vai liian pienessä kalorimäärässä. Pari kertaa lähti jalat alta ekan kilsan jälkeen tuossa joulukuun loppupuolella ja sen jälkeen pidin pienen breikin mutta ei vaan lähde uudestaan käyntiin. Toki nää inhottavat pakkasetkin haittaa, varsinkin kun Alastarohallilla ja Hirvihovissa ei oo kummassakaan juoksumattoa.
Viime viikon saldoksi tais jäädä yks vaivainen 3km lenkura, ei näillä luvuilla paljoa puolimaratonilla kirmata.

Koitan nyt lisätä hiukan kaloreita, ja yrittää samalla herätellä kroppaa pitkään junnanneessa painotilanteessa 5:2-systeemillä. Tänään eka kevytpäivä, saas nähdä kuin käy. Selviäisin siis toki hienosti kevytpäivän kcal-määrällä (500) muuten, mutta haluan myös näinä päivinä välttää "koko ajan mupeltamista" eli syön aamupalan, iltapalan ja päivällä jonkun ruuan, jos en pärjää ilman. Katotaan josko kroppa heräis horroksesta Saa sitten treenipäivinä kuitenkin isosti enemmän syötävää

Shjallis, olenkin hissunkissun seuraillut juttujasi tuolla juoksutopicin puolella. Jos juoksu takkuaa, niin mitä jos koittaisit tehdä kävelylenkkejä? Mä kävin pahimmat pakkaset juoksemassa sisällä Kuntok:ssa.

Esim. my asicsen hölkkälenkithän on lähes kävelyvauhtia. Meetkös sä leidi liian lujaa mulla oli ainakin tekemistä pysyä ohjelman tarjoamissa liian hitaissa vauhdeissa, mutta sinnittelin. Nyt vasta oon nostanut nopeimmat vauhdit 6.45 min/km tasolle, mulle edelleenkään mukava taso ei ole kuin 8mmin/km, jolla jaksan jolkutella sitten vaikka sen puolimaran.

Mielestäni sain pidettyä lenkit riittävän hitaina, mutta luulen että 3 lenkkiä viikossa kuntopiirien sun muiden lisäksi on vaan liikaa Mut nyt on mittarissa niin kivat lukemat että ehdottomasti lenkille än yy tee NYT! Vaakakin oli niin ihana kaveri, eilisen keventelypäivän ansiosta -800g kaikkein alimpaan tulokseen, -2kg eiliseen Nyt on ihan superhyvä fiilis, tosiaan nyt HITAALLE lenkille, sitten leffaan ja syömään oriflamelaisten kanssa, ihanaa!

Ja tänään on muuten tickerinsiirtopäiväkin, napsahti alle tavoitteen paino. SEuraava "iso" tavoite onkin sitten jo 12kg päässä odottava normaalipaino!

Shjallis, pitdäthän sä reilusti lepopäiviä myös..? Soosoo, ellet pidä
Jos kuntopiiri on oikein rankka, tai edes semirankka, en ihmettele, ettei juoksu kulje. Itse vain joogaan välipäivät, huomasin nimittäin, että salilla käynti laittaa lihakset niin tukkoon, että juoksusta on turha haaveilla seuraavaan 2-3 päivään.

No yksilöitä me ollaan

Toivottavasti sun lenkki tänään sujui hyvin.

...pidä silti mielessä, että lusikkaa ei kannata ripustaa naulaan vielä, mulla on ohjelmassa 4 lenkkiä per viikko ja sanotaanko, että yksi lenkki joka viikolla on aivan perseestä. Olen sen vaan hyväksynyt (tänään muuten oli se päivä) ja sitten kävelen välillä. Koskaan ei oo kahta huonoa lenkkiä ollut peräkkäin.

Treenailitkos sä se Ascicsen tahtiin myös..?

Ja HURRRRRJAT onnittelut välitavoitteesta, way to go girl!

Terve ystävät!

Tämä viikko on jatkunutkin ylisyönnin merkeissä. Keskiviikkona sain jo liioitellut nälkäsignaalit rauhoittumaan, mutta sitten toi minun ihana yksityistunti-pilatespäivä meni taas penkin alle. En onnistunut rytmittämään syömiset, kun päivä ei mennyt suunnitelmien mukaisesti, joten loppui niin että jätin syömättä ennen sitä tuntia. Tunti ei ollut vaan tunti, vaan melkein kaksi, kun suunnitteilla pidempi yhteistyö ja sen takia tosi pitkä haastattelu. Menin sen jälkeen vielä kauppaan…. ja loput voitte jo kuvitellakin…. Eilen alkoi vielä kuukautiset, ja silloin olen aivan holtiton syöjä. Tänään illalla ravintolaan syömään ja sen jälkeen viihteelle. Että tällainen viikko siis…. Voi pyhä sylvi!

Olen tässä muutenkin miettinyt nyt paljon sitä että olen junnanut paikoillaan aika lailla ½ vuotta nyt. Vaikka kuinka olen tyytyväinen siitä ettei paino ole nousuut, niin silti harmittaa. Kun en vaan ole vielä edes siinä minun hiljaisessa tavoitteessani. Eli ei Tickerin 72kg vaan se 78kg mitä olen painanut pidempi aikaa aiemmin. Silloin oli hyvä olo jne. Siinä minun on tarkoitus miettiä, että olisiko se ns riittävän hyvä ja sellainen mikä olisi suhteellisen mukavalla tavalla hallittavissa. Itse kun mietin niin paljon sitä ns minulle sopivaa painoa, mitä sitten tarkoittaa painonhallintaa, missä edelleen saan syödä paljon, paljon hyvää…. mutta paino pysyy. Minun nimimerkkihän perustuu juuri tähän, olen niin tavattoman mahdoton herkuttelija/nautiskelija….

Luin eilen uusin Fit-lehti ja siinä luki jotain mitä sai minut todella miettimään… ”…fiiliksen mukaan syöminen johtaa useimmiten siihen, että kylläisyyshormonit ja hermoston viestit ohjaavat syömään suunnilleen sen verran energiaa kuin kulutat. Pitkäjänteisen painonhallinnan kannalta tämä on tietysti hyvä homma. Jos tavoite on kuitenkin tikistää rasvaprosentti alas, ruokajuttuja pitää miettiä paljon tarkemmin. Vaikka lautasella olisi vain terveellistä ruokaa ja herkut jäisivät sivuun, kiinteytymiselle tulee ennen pitkää stoppi”
Hupp, tuntui että osui ja uppos…. Tätä joudun nyt miettimään. Olen useammin kuin kerran keskustellut PiBa:n kanssa meidän live vertaistukitreffeillä siitä etten halua orjallisesti seurata ruokasuunnitelmaa. PiBa on siis noudattanut kunnioitettavasti 1500kcal ruokavalio tämän vuoden aikana, ja kunniakkaasti pysynyt siinä. Olen ollut niin täysillä sillä linjalla että haluan todella oppia tuntemaan minun kropan signaalit, ja todella kokonaisvaltaisesti saada tätä kuntoon.
Suurin syy tähän on juuri se, että tiedän sen että osaan noudattaa diettiä ja laihtua, mutta se painonhallintaa on ollut pielessä, mistä syystä laihdutetut kilot ovat tulleet takaisin. Ja tämä on asia, mitä en kerta kaikkea haluaa enää käydä läpi. Haluan aikuisten oikeasti oppia hallitsemaan painoani. Joten olen todella yrittänyt kuunnellut mitä kroppa viestittää. Todella yrittänyt opettaa sitä samalla.
Jos illalla olin ajatellut että vedän rahkaa ja marjoja, mutta ei tee mieli, vaan tekee mieli leipää niin olen sitä syönyt. Jos on ollut tunnetta siitä että pitäisi syödä enemmän, niin olen syönyt enemmän. Ehkä tässä nyt juuri on sitä ironiaa, mistä välillä olen tuonut esiin…. että välillä ne kropan signaalit ovat ihan fiksuja ja paikallaan. Sillä minullahan ei ole ongelmia saada kaikka laatupallot vihreäksi. Ei vaan välttämättä painonpudotuksen kannalta….

PiBa on korostanut lukemattomia kertoja ettei se 1500kcal/pv ole yhtään paha, kunhan suunnittelee päivää etukäteen, ja pysyy suunnitelmassa kiinni. Tätä olen koko ajan sisäistänyt, kun diettaus ei ole minulle mitään uutta tai outoa. Mutta kun olen halunnut oppia tämän niin että pysyn terveenä, kroppani saa mitä tarvitsee, kroppani on tyytyväinen koko ajan, jaksan elää aktiivista elämää jne plus se tärkein tässä matkassa, että opin tämän niin että painonhallintaa vaan onnistuu ihan itsestään. Että oikeasti opin asioita nyt, vaikka meneekin useampi vuosi, niin että painonhallintaa on oikeasti luontevaa asiaa sitten loppuelämää.

Olen kyllä välillä jäänyt hämilleni siitä, että miten sitten se rento painonpudotus voi tapahtua ettei kroppa vaatii omansa, kun eihän tasapaino tarkoittaa miinuskaloreita...mutta olen sitten vaan työntänyt nämä ajatukset pois, ja taas kuunellut kroppaani....

Huudatte varmaan siellä nyt että herää pahvi! Helvatin utopista ajattelua! Mutta näin olen haaveillut ja ajatellut tämän asian…..
Mutta kun monen vuoden kestävä hidas prosessi oikeasti tuntuu että on sen arvosta, koska about 2-4 vuotta on koko elämästäni kuitenkin lyhyt aikaa…. Mutta vain totta kai jos loppupelissä laihdun ja opin sitä oikeaa painonhallintaa…. Muuten se tuntuu jo pitkältä satsaukselta ilman ns palkkaa...

Kun katson minun edistyskäyrääni. Niin helmikuu-kesäkuu 2013 olen laihtunut tasaisesti joka viikko. On kerta kaikkea luotettava ja hieno käyrä, vaikka hidasta onkin. Mutta suunta on varma. Sitten tuli stoppi. Juuri tätä about 6kk junnailua. Ja mitä olen tehnyt erilailla....olen syönyt enemmän. Olen kuunnellut kroppaani enemmän.
P.Borg, puhuu paljon siitä että tahti hidastuu kun tullaan siihen BMI 25-30 puolelle, ja yksi syy on se että nälkävelkaa ym syntyy herkemmin, että ei enää ole järkevää mennä yhtä isoilla vajeilla. Että kroppa ei yhtä kiltisti suostuu menemään alikaloreilla. Eihän kuitenkaan taida tarkoittaa junnailua 6kk…. *Huokaus*

Eihän tässä auta muu, kuin vähän miettiä tätä hommaa diettinä/projketina kuitenkin. Vaikka en todellakaan haluaisi. Mutta en myöskään halua että jään tämän painoiseksi, vaikka jo 6kk olen pysynyt nätisti tämän painoisena. Eli ilmeisesti aikas hyvin olen nyt oppinut tämän painon painonhallintaa…. Se on jo jotain, mutta kun olen rehellinen itselleni…. tämä ei ole vielä se riittävän hyvä paino….
Voih, mitä tämä nyt tuntuu niin raskaalta…. Jotenkin että joutuu luopumaan siitä että kuuntelen ja vastaan kropalleni kun se kertoo minulle mitä se tarvitsee…koska oikeasti se taitaa olla aika oikeassa viestissään... mutta ei oikein taida tajuta että meillä pon suunnitteilla pienempi paino....

Joten tänään on nyt sitten päivä, kun minulla on vaikeuksia pitää pää kylmänä ja mielessä oma suunnitelma ja kokonaisvaltaiset tavoitteet. Olen nimittäin nyt kateellinen teille kenellä paino tippuu nätisti ja tasaisesti.
*Syvä huokaisu*

Ihanaa grin että päätit tulla takaisin!! Vaikka totta puhuen en ihan vielä jaksanut uskoa että olit jäänyt kokonaan pois, niin pitkä tauko sinulla ei kuitenkaan vielä ollut.
Mutta näin haluankin että tää homma menee!! Että vaikka menisikin jopa ihan puihin, niin tänne saa ja pitää tulla takaisin!! Vaikka jokainen vetääkin sitä omaa matkaa ja taistelua. Niin yhdessä me sen tietyllä tavalla kuitenkin myös tehdään.
Ja suur kiitos siitä ystävät! Yksin en todellakaan olisi siinä pisteessä missä olen tällä hetkellä…

perjantaina, 24. tammikuuta 2014 klo 13:53 shjallis kirjoitti::
hylje81, Toki nää inhottavat pakkasetkin haittaa, varsinkin kun Alastarohallilla ja Hirvihovissa ei oo kummassakaan juoksumattoa.
Viime viikon saldoksi tais jäädä yks vaivainen 3km lenkura, ei näillä luvuilla paljoa puolimaratonilla kirmata.

Tähän kohtaan takertui silmäni väkisinkin! Oot meinaan samalta suunnalta meikäläisen kanssa. Aina välillä tulee näemmä tällaisia pieniä yllätyksiä!