Heipä hei.

Täällä ois yksi miljoonaan kertaan laihdutuksen, elämäntapa rempan, kuurin jne jne aloittanut tapaus joka jälleen lakki kourassa yrittää pistää elämäänsä ruotuun.

Ikää on tänävuonna 35, pituutta 173cm ja painoa sen pari kiloa päälle sata.

Tosiaan monen monta kertaa on tullut aloitettua monen moista, välillä paremmilla tuloksilla ja toisinaan sitten ei. Tammikuussa aloitin BC:n massivelostin joka sujui ekat 3kk salin puolesta ok, syömisten kanssa suunnilleen ok. Sillä sain muutaman kilon pois mutta sitten tuli tauko joka jatkuu ja jatkuu. Ja jälleen heitetty rahaa roskiin ja paljon. Onneksi ohjeet jää itselle talteen että voi sitten käyttää hyödyksi kun tarpeelliseksi näkee.

Suurin kompastuskivi itsellä lienee ruokarytmissä ja tietty valiossakin. Helposti menee kymmenen tuntia syömättä mitään ja sit ko muistaa syödä ni leipää, leipää ja pikkusen vielä leipää. Töissä rytmi kohdallaan ja suurinpiirtein syömisetkin, siellä jotenkin ruokarytmitys luonnostaan sen kolme-neljä tuntia. Säännöllistä liikuntaa sentään edes pari kertaa viikossa kun käyn ratsastamassa, muuten salilla käynti taas jäänyt ja lenkille menokin jää aina mietteeseen pitäisi..

Nyt sitten aattelin että jos ottaisin tämän vertaistuki aseen käyttöön, saisin edes jonkun porukan joka vähän "velvoittaisi" antamaan kuulumisia itsestään ja pitämään kirjaa että hommat tulee tehtyä.
Mitäs luulette, mahtuuko porukkaan vielä yksi?

Tervetuloa PMa79 tänne meidän muiden kanssa kompastelemaan ja toivottavasti menestymäänkin! Ainakin mua näiden ketjujen lukeminen auttaa. Kohtalotovereita riittää, samoin ymmärrystä.

Leipä on hyvää, ei voi mitään. Mää syön leipää 6-8 palaa päivässä, enimmäkseen näkkäriä. Yritin tuossa spurttia ja vähensin leipämäärän puoleen. Ei siitä mitään spurttia tullut, mutta iltapalan leipä vaihtui hedelmiin. pysyvästi. Ei enää tule yöllä mahahappoja suuhun.

mirriäinen, ajatella, että olet saanut noin paljon painoa pois! Nostan hattua ja otan esimerkkiä! Toivottavasti löydät keinon tiputtaa ne toivomasi viimeiset kilot, valitettavasti en osaa neuvoa!

Hyvää viikonloppua kaikille, nauttikaahan helteistä!

pitkästä aikaa Moi Kaikille!!

välillä lukenut viestejänne, mutten ole saanut aikaaseksi kirjoittaa mitään. tai kun ei ole mitään sanottavaa..
paino on junnannut samassa, nyt toki lähtenyt vähän laskuun ja vasta tänään huomasin, että minähän olen jo n.12kg saanut pois!

katse on vain niin tavoitteessa, ettei huomaa, mitä on jo saavuttanut

ehkäpä minäkin pääsen joku päivä tuohon samaan tilanteeseen kuin mirriäinen Hieno suoritus sinulla, kuin teillä muillakin!!

niin ja vaikka tickeri näyttääkin että enää alta 7kg tavoitteeseen, jatkuu se tuosta sitten vielä 17kg. itselle vain mielumpi katsoa, että "välietappi" on enää noin "pienen" pääs, kuin lopullinen tavoite

-700 g tällä viikolla Hiljaa hyvä tulee

Tervetuloa mukaan PMa79

Osaiskos joku vastata et pystyykö tuonne ruokapuolelle itse lisäämään itselleen tuotteita jos tietää ravintoarvot? Kun vaihtoehdoista ei aina löydy sitä oikeaa ja lisää resepti- osioon pitää näköjään käyttää niitä ainesosia mitä valmiissa listassa on..

Tiedän että tuolla on se käyttöohjelinkki mutta siinä on satoja sivuja niin ei houkuta yhtään lähteä kahlaamaan läpi..

Heippa vaan kaikille. Tulin tänne jotain kirjoittamaan, vaikka mitään sanottavaa ei ole. Kaikki tökkii oikein kunnolla, en jaksa tehdä asialle mitään ja paino vaan nousee. Halua on tehdä jotain, mutta voimat eivät riitä. On tämä kanssa. Edes omaa neuvoani, yritä edes kolme päivää, en ole jaksanut noudattaa. Hulluna en ole syönyt, mutten tarkasti merkkaillutkaan. Ihan kuin olisin jonkin sumuverhon (masennus?) takana, mikään ei kiinnosta. Aikaisemmin tunsin valtavaa voimattomuutta urheilun jälkeen, verenpaine oli todella matalalla kuten myös syke. Iho on huono eikä mikään oikein luista. Voisikohan tässä olla jotain hormoniongelmia, kilpirauhanen esimerkiksi? Laihdutus taitaa olla siihen laukaiseva tekijä? Ehkä pitää mennä sinne lääkäriin kuitenkin, pari kuukautta tässä kärvistelty jo. Mutta kuinka saisin itseni tutkimuksiin kun ei voisi vähempää kiinnostaa...?

L68, kannustuspotku täältä sulle hommaamaan ittes sinne lääkäriin. Ehdottomasti kannattaa ottaa muutamia verikokeita, koska olo on noin epämääräinen. Onhan pientä toiveikkuttaa, että jos sieltä jtn apua vaikka löytyisi. Esim kilpparin vajaatoiminta tosiaankin aiheuttaa tuon tyyppisiä oireita, ja estää hyvin tehokkaasti painonhallintaa hoitamattomana.

Tää on täällä hulvattomasti mässäillyt koko viikonlopun ja nyt aletaan taas alusta... Mut elämäähän tää on vaan.

L68 Kannattaa oikeesti mennä lääkäriin enen ku käy niin ku mulla...
Puoli vuotta oon vitkutellu ja sit ku lääkäriin menin, ni ensin kuukauden saikkari (joka päättyy viikon päästä), siitä sitten osasairauspäivärahalla töihin ja syksyllä haetaan osatyökyvyttömyyseläkkeelle... Jos olisin menny aikasemmin lääkäriin, tilanne vois olla eri... ehkä...
Jostain syystä tää laihduttaminen on pikkasen jääny mut en tuomitse siitä itteäni, jokainen päivä on muutenkin ollu yhtä taistoa että saan edes jotain syötävää tehtyä
Nyt jo pikkasen odotan että pääsen töihin, vaikka teenkin vain kolmena päivänä töitä sen 5h/pv mut on sekin parempi ku tää pelkkä kotona oleminen, mä kun oon niin sosiaalinen et tuntuu et polla sekoo ku ei pääse juttelemaan

L68 Mäkin kannustan menemään sinne tohtoreille. Jospa selviäis jotain!

Mulla meni koko viikonloppu aivan pepulleen, joten plussaa luvassa rutkasti. Näytti ma +2kg ( ottaa päähän niin pirusti)

Mulla kans jotain terveysongelmia. Viime vuonna paino alkoi nousta ja nousta. Yhtäkkiä tuli 15kg lisää painoa, hiukset alkoi putoamaan, väsymys valtaisaa (10h yöunet ja päikkärit usein), vatsaongelmat, muistiongelmat, alakulo. Aloin heti epäilemään kilpparia, mutta kaikki arvot oli viitearvoissa ja lekuri vaan meinas että "oot liian läski, laihduta". Kovalla työllä oon saanu kiloja tiputettua, mutta mitkään oireet eivät oo lähteneet Kävin viime viikolla uudelleen kilpparikokeissa ja ensi viikolla uudelle lekurille. Saapa nähdä mitä tuumailee.

Hei vaan taasen.
Mulla on mennyt taas oikeen mulle tyypilliseen klassiseen tapaan, ekat kaks päivää sujui hyvin, kolmantena unohdin syödä ja pari seuraavaa on sit syöty senkin edestä. Käsittämätöntä aina vaan todeta miten vahvassa omat pinttyneet tavat on ja vaikka miten itselleen hokee että pystyn, ja osaan ja oon sen arvoinen niin silti antaa periksi ennenkuin pääsee edes alkuun.

Noh, tankkasin koko matkan koulusta kotiin tsemppimusaa ja hyvää fiilistä ja päätin taas kerran sitkeästi vaan jatkaa (mikäli nyt voi sanoa jatkaa ko ei päässy ees alkuun) ja voittaa päivän kerrallaan. Onneksi kohta on taas työvuorot edessä, siellä pysyy ruokarytmi kohdillaan