Taas tuli todistettua, että kyllä unella ja stressillä on mieletön vaikutus ihmiskehoon. Reilun viikon huonojen unien jälkeen viime yönä kunnon unet ja eilen lauennut pitkä aikainen stressi = -1,2 kiloa yhdessä yössä
Onhan sen toki tiennytkin, että kun syö ja liikkuu oikein, on painonkin jossain vaiheessa tultava alas. Nyt on taas motivaatio korkealla, vuoden kokonaispudotus on 42,5 kiloa. Jouluun mennessä yritän saada vielä 4 kiloa pois, niin sit oisin omassa, tämän vuoden tavoitteessani! Ensi vuodelle jäisi sitten vielä 26 kiloa pudotettavaa.
Tsemppiä marraskuun synkeyteen!!

Gazania toistaiseksi iho on tullut ihan kiltisti mukana. Käsivarsissa on eniten löysää, niitä jännitän, että tuleeko lopulta mukana. Sisäreidet on toinen, jossa on ylimääräistä ihoa. Oon liikkunu paljon että ehkä se on auttanu ihoakin kiinteytymään.

Täällä systeri mies kuoli suorilta jaloiltaan alle 50v ja syster jäi 4 lapsen yksinhuoltajaksi (lapset 8-14v). Tuntuu ettei jaksa. Selitä lapsille miks isä kuoli... mun vanhemmat lopussa,ja pitäs yrittää tukea lapsia etteivät uuvu

Juliaana71, tsemppiä!! Kyllä se lähtee yli nelikymppiselläkin putoamaan, kunhan löytää vaan hyvät keinot! Minä olen laihduttanut vuoden 2013 alusta koko ajan, ja ensimmäisen vuoden pudotus oli vaivaiset 6,9kg. Olin jo pudottanut 12 kiloa, mutta söin viisi kiloa takaisin joulukuussa, kun fiksuna ihmisenä aloitin joulusuklaan ja muiden herkkujen syönnin heti kuun alussa.
Pudotustahti on ollut syyskuun alkuun saakka aika pitkälti kilo kuussa, mutta onpahan ollut aikaa opetella uutta elämäntapaa, ja ihokin ehtii paremmin mukaan kutistumiseen.

Syyskuun alussa aloitin PT:n ohjaamassa ryhmässä, ja sain tarkat liikunta- ja ruokaohjeet joita olen noudattanut nyt 11 viikkoa. Paino on pudonnut mukavat 10 kiloa tuossa ajassa, ja olen oppinut syömään säännöllisesti 3-4 tunnin välein. Kehonkoostumusmittaukset osoittavat, että viskeraalirasvan osuus on pudonnut yli 60 pykälää, ja lähes kaikki pudotus on ollut rasvaa, ei lihasta.

Nyt en odota joulukuun alkua suklaarasian kuvat silmissä välkkyen, vaan aion noudattaa ruokaohjelmaa ja syödä hyvää itse tehtyä puhdasta ruokaa myös silloin.

Jos teillä on mahdollisuus osallistua johonkin laihdutusryhmään, niin menkää ihmeessä!! Itse olen huomannut, että liikuntakin on paljon tehokkaampaa ryhmässä kuin yksinään, ja kokemuksia on kiva jakaa kohtalotovereiden kanssa, aivan kuten täälläkin.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Moro! Lueskelin tätä ketjua läpi hyvästi 60 sivun verran, mutta päätin nyt hypätä loppuun ja esitellä itseni.

Olen 26-vuotias ja 175cm pitkä. Kahdessa vuodessa painoni nousi 75 kilosta 104 kiloon. Luulen että suurin syy oli masennus ja masennuslääkkeet ja viimeisenä vuonna aivan liian vähäinen kalorien syöminen ja satunnainen mässäily, jotka saivat kehon säästöliekille ja keräämään kaikki herkkupäivien kalorit talteen.

Olen ennenkin ollut ylipainoinen (teini-iästä lähtien), mutta paino on aina ennen pysähtynyt n. 85kg vaikka tulikin mässäiltyä. Nyt kuitenkin paino nousi ennätysmäisesti ennätysnopeassa ajassa ja siitä pelästyneenä lopetin kaiken mässäilyn ja vähensin entisestään syömistä. Tämä ei kuitenkaan auttanut painoa putoamaan.

Kun lopetin masennuslääkkeet neljä kuukautta sitten (silloisen poikaystäväni toiveesta), paino putosi 5kg kahdessa kuukaudessa, mutta pysähtyi sitten taas. Varsinaisen sysäyksen ja suuremman elämäntapojen muutoksen päätin aloittaa, kun hyvän ystäväni kanssa minua pettänyt poikasytäväni jätti minut (ensin aneltuaan minut kaksi viikkoa sitä aiemmin takaisin). Suhde oli täynnä käsittämätöntä mustasukkaisuutta, manipulaatiota ja alistamista kerran jopa hieman väkivaltaa, enkä käsitä miten annoin itseni olla sen ihmisen hallittavana. Olin henkisesti täysin rikki suhteen loppupuolella ja sen loputtua meinasin lähes seota surussa, vihassa ja itseinhossa.

Nyt erosta on pari kuukautta ja vihdoin koen jälleen olevani oma itseni ja olen äärettömän helpottunut, että kyseinen mies jätti minut, sillä en tiedä kauanko olisin antanut hänen kohdella minua kaltoin samalla kun syytän kaikesta itseäni.

Aloitin liikunnan uudelleen lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Käyn kolme kertaa salilla viikossa ja muutamana päivänä kuntopyöräilen tai uin. Uudesta ruokavaliosta ja liikunnasta huolimatta paino pysyi kuukauden samassa 99-98 kilossa. Liityin viikko sitten tänne ja kun syötin normaaleja päivän ruokamääriäni tajusin että olen syönyt aivan liian vähän viimeisen vuoden ajan; n 600-1000kaloria päivässä. Nostin kalorit 1400-1700 kaloriin päivässä ja nyt ekaa kertaa kuukauteen paino putosi 98,5 kg alle (alkuviikosta nousi tosin 100kg) ja nyt siis painoa 97,5kg ja tästä jatketaan pikkuhiljaa alaspäin. Tavoitepaino 70-75kg.

Heiii.... En oo aikoihin kirjoitellu mittään, vaikka täällä säännöllisesti käynnii vakkoilemassa...
Mie tarttisin nyt jotain vahvistusta, että uskaltaisin mennä huomenaamulla puntarille... En ole puntarilla käynyt viimeksi, ku alkukesästä...
Liikuntaa harrastan nykyään tosi säännöllisesti; 3 krt/vko kova punttitreeni ja kerran viikossa ryhmäliikuntatunti. Ruokavalioon oon taas nyt syksyllä yrittänyt keskittyä, kun se pääsi kesän aikana pahasti repsahtaa. Siitä olen tyytyväinen, että saliharrastus pysyi koko kesän säännöllisenä....
Paino ei varmaan kovin paljon ole toukokuusta päässy nousemaan, kun ei vaatteet ole uudestaan alkanu kiristää, mut ihan kaameesti taas se puntari pelottaa...
ääääh, miten mie uskaltaisin...?

Kiitti tavisN66 rohkaisevista sanoistasi! Kuin olisin itsestäni lukenut.
Tämän vuoden aikana tosiaan olen laihtunut 8,9 kg ja yhteensä siis se 10 kg.
Olet oikeassa että iho ehtii paremmin mukaan kun laihduttaa hitaammin.
Minulla vaan ei ole mahdollisuutta mennä mihinkään PT ryhmään, valitettavasti. Aika- ja rahapula vaivaa. Olen yrittänyt tämän kiloklubin avulla vahtia syömisiäni ja sitten käynyt salilla ja jumpissa vaihtelevasti.
Pyrin kaksi kertaa viikossa käymään salilla ja yhden kerran pyöräilen kuntopyörällä tai käyn kuntojumpassa. Enempään ei vaan rahkeet riitä.
Minäkin päätin etten tänä vuonna aloita suklaan syöntiä heti kuukautta aiemmin. Vakaasti olen päättänyt että syön jouluna suklaata kiloklubin antamien arvojen rajoissa. Saapas nähdä kuinka tyttelin käy...
Tsemppiä myös sinulle painon kanssa taistelemisessa. Taistellaan yhdessä!

Jep, kävin puntarilla ja sanotaanko näin, ettei ainakaan oikeen perjantaifiilistä nostattanut se puntarin lukema!
Toukokuun lopusta paino noussu 5 kg. Mä olin toukokuussa jo niin lähellä alittaa satasen ja nyt oon taas kauempana... oma syy, ei voi ku kattoo peiliin.
Mulla syömiset sujuu arkisin tosi hyvin, mut haasteena on viikonloput jolloin haluisin herkutella samoin kuin muukin perhe. Miten mie saisin oman herkutteluni pysäytettyä pe- tai la-iltaan ettei koko viikonloppu menis herkutellessa..?
Viikonloppuihin vois myös sisällyttää yhden lenkinkin, kun muuten liikunnat silloin jää vain yhteen jumppatuntiin sunnuntaisin. Hmm..
Noh, näillä mietteillä viikonloppuun... jospa minä joskus oppisin...
Tsemppiä meille!

Huoh, taas täällä. Olikin menny aikaa, kun viimeks täällä kävin. Oon ollu vähän huonoilla teillä ja painon kanssa on taisteltu siitä, että pysytäänkö siellä 100 kg:ssa vai siirrytäänkö 90 puolelle. No, nyt näyttää siltä, että otin erävoiton ja paino on pudonnut kolme kiloa kahdessa viikossa. Tavoite siis lähestyy, kilo kilolta. Tsemppiä kaikille!

Hei kaikille ja pahoittelut hiljaiselosta. Mua ei oo huvittanut mikään muu ku syöminen. en oo liikkunut yhtään! ensin rikoin selkäni. se rajoitti liikkumista ehkä viikon verran. sen jälkeen viikon sairastaminen joka vei viimeisetkin innostuksen rippeet! nyt en taas saa itteeni niskasta kiinni ja vihaan tuota pöhöttynyttä peilikuvaa Äkkiä rupeaa kilot kipuamaan takaisin...pelottava ajatus, ja silti en saa tehtyä ryhtiliikettä! Kokeilen pääsyä liikunta- ja painonpudotusryhmään joka alkaa nyt vuoden alusta. jospa se siitä lähtis taas. tän vuoden alussa alkaneessa ryhmässä sain pudotettua n.10kg ja se oli onneksi rasvaa kaikki Tätä ens vuoden ryhmää vetää sellainen fitnessguru että jos en hänen avullaan kiinteydy niin en sitten millään Tää syksy on ollut äärimmäisen vaikea. Vihaan jokaista syötyä suklaata, sipsiä, pitsaa....mutta silti en voi olla lappamatta niitä sisääni! mikä helevetti mua vaivaa!!? Mut koitan nyt palailla takaisin....paremmalla onnella...