Heippa,

Mallis pikaista toipumista minunkin puolestani.

Ei ole satanut pisaraakaan - tai tuo oli valhe. Eilen tuli ehkä 10 pisaraa ja sama määrä edellispäivänä. Ja toissayönä oli jotain kasteen merkkejä pihakivetyksellä. Sademittarissa ei ollut kuin kolme männyn neulasta.

Eiliseksi olivat jo luvanneet viileämpää, mutta taas lämpömittari kohosi lähes 30 asteeseen. Yhdet naapurit olivat eilen Mikkelissä ja olivat joutuneet kovan sadekuuron alle. Ukkonenkin jyrähteli aina välillä jossain, mutta tänne asti eivät sateet yltäneet.

Eilen ja toissapäivänä olen hakenut postin puolesta välistä reissua. Hiki on tullut siinäkin, niin että paita on aivan märkä selästä, vaikka kuinka hitaasti kävelee.

Nyt olen sitten toden teolla laiskotellut. Siippani tulee todennäköisesti sunnuntaina tai viimeistään maanantaina. "Vanhaa" ruokaa on ollut vielä jäljellä. Eilen tein vain munakkaan ja toissapäivänä kasvis/vihannesvokin, jossa meni vähän enemmän aikaa. Siitäkin riitti sitten kahdelle päivälle - eilen sekä lounaalle että päivälliselle. Mietin jo, että pitäisikö mennä rantakalliolle ongelle, jos saisin ahvenia ruuaksi uusien perunoiden seuraksi. Kahdesta pakkasesta kyllä löytyy vaikka mitä, mutta kaikki ovat suuremmalle joukolle tarkoitettuja. Muikkupussista on vähän vaikeaa irroitetta yksittäisiä jäisiä muikkuja

Kirjani sain loppuun jo toissapäivänä. Nyt on uusi kirja pitkällä menossa ja selkä kipeä liiallisesta makaamisesta. Luen pääosin makuuasennossa sängyssä. Eilen illasta silmät olivat jo lukemisesta väsyneet, niin katselin sitten tuntitolkulla tallentamiani ohjelmia - eilen oli vuorossa varsinainen hömppäsarja

Nyt on enemmän pilvistä kuin aurinkoista. Toivon todella, että pilvet toisivat helpotusta illan kastelu-urakkaan. Olen kyllä aiemmin ajatellut ja kokenut, että pitkäkestoiset sateet saavat minut moneksi päiväksi oleilemaan sisällä mökissä - en sentään osannut kuvitella, että pitkäkestoiset helteet tekisivät samaa. Saunaa ei ole tarvinnut lämmittää

Toivotan kaikille oikein mukavaa viikonloppua

Toipumisia Mallikselle toivottelen minäkin.

Nyt on ihanan viileä aamu, kai sellainen ”normi”lämpöinen.

Mitään en ole helteissä saanut aikaiseksi. Olen uimavahtina istunut terassin riipputuolissa kirjoja kuunnellen, hyvin sujuu päivät niinkin.
Nyt olen kuunnellut Elena Ferranden Napolisarjaa, toinen kirja kohta lopussa. Luulen että lukea en olisi jaksanut, mutta kuunnellen oikein hyvä ja mielenkiintoinen kertomus toisen maailmansodan jälkeisestä Italiasta.

Tänään on pikkuprinsessan eli bonuslapsenlapsen ristiäiset. Nimeä en tiedä, mutta se selviää tänään. Ne ovat vasta iltapäivällä joten ihana verkkainen aamu.

Mukavaa leppoista sunnuntaita.

Meillä satoi eilen iltapäivällä, illalla ja viime yönä yhteensä 6.5 milliä Voi miten ihanalta se tuntui. Hauvavauva, joka yleensä suorastaan inhoaa sadetta, käveli iltalenkin oikein reippaasti ja sisään päästyään oli riehakkaan onnellinen

En ole moneen päivään "ehtinyt" nettiin. Mallis, toivottavasti kaikki meni hyvin? Et nyt sitten saa nostella mitään. Suosittelen olemaan kuuliainen. Isännällä on kyseinen tulppu korjattu jo kolme kertaa. Viimeisimmällä taisivat laittaa teräsverkkoa...

Palju on edelleen kiva kotijärvi, tosin uidut matkat eivät huimaa päätä. Kesäkukat ovat kuolleet kukkapenkeissä, kasvihuoneita olen uskaltautunut kastelemaan, mutta perunaa ja porkkanaa ei tule eikä sipulia. Lähde ei pulppuile yli. Pitää varoa, ettei pitkään putkeen pääse hiekkaa, joka sitten rikkoisi pesukoneet. Laskin mielessäni, mikä kannattaa ja mikä. tunneasialle kuten luomukasviksille en laittanut lisäarvoa.

Tänään vasta haen poikasia yökylään, kun sisän kolmessakymmenessä minusta ei olisi ollut ohjelmamestariksi. Nyt hiki valuen olen tyhjentänyt ja putsannut leikkimökkiä. Testaan, mahtuuko sinne mitenkään kolme patjaa vierekkäin.

Eilen sain kupruilevasta suomaastosta ämpärillisen mustikoita ja selän julmetun kipeäksi. Se siitä. Puolet lähtee poikien pakkaseen.

Odotan mielenkiinnolla Motskun kokemuksia leikkimökkiyöstä!

Minä kävin eilen tervehtimässä kiljukauloja, taas on halipulat vähäksi aikaa hoideltu puolin ja toisin! Isompi opettelee kulkemaan kaverinsa kanssa junalla ja vanhemmat opettelevat olemaan hermoilematta liikaa.

Tajusin yhtenä päivänä, että juhla-astiastoni on lepäillyt ihan rauhassa kaupungissa yläkaapissa kaikki ne 11 vuotta, jotka olen kodissani asunut. Eihän minulla käy ikinä kaupungissa ruokavieraita. Niinpä päätin roudata astiat maalle, saisin lisää ulottuvuuksia kattauksiini.

Mutta...mistä astioille tilaa? Mietinnän tuloksena pakkasin kaksi laatikollista kippoja ja kuppeja vietäväksi kirpparille jossain vaiheessa. Sitten piti pestä hyllyt, voisinhan samalla siivota muutaman muunkin kaapin. Ja pian keittiö oli mullin mallin ja minä ihmettelin, miksi minulla on neljä pakkausta leivinpaperia, kuusi aerosilipulloa muurahaismyrkkyä, kaksi talousvaakaa, neljä wokkipannua ja kasapäin muita, outoja tavaroita. Kuten kaikki tarvikkeet monitoimikoneeseen, jota ei enää ole. Ja kaksi sauvasekoitinta, en ole ehkä muistanut minulla sellaisen jo olevan, kun olen ostanut uuden jonkun keiton tekoa varten. Eniten nauratti muovinen prässi, jolla voisi tehdä täydellisiä jauhelihapihvejä. Minäkö - en ikinä!

Nyt pari wokkipannua ja paistinpannuja odottelee, josko bonuslastenlapset tarvitsisivat. Pesin ja jynssäsin kaiken, mikä eteen osui. Nyt voin salaisesti toivoa, että jotkut vieraani kurkistelisivat kaappeihin ja häikäistyisivät vaikkapa roskiskaapin puhtaudesta! Kyllä tällainen pienikin konmaritus tekee hyvää!

Leikkimökkiyö sai niin suuren suosion, että se otetaan uusiksi ensi yönä yhdellä lisäpatjalla ja kahdella lisäpeitolla. Pojat väittivät muka palelleensa ja minun toinen lonkkani oli aamulla kivettynyt. Yöllä oli kiva kuunnella hetken kestäneen sadekuuron ropinaa peltikatossa.

Poikien mielikuvituksella ei ole rajoja. Se on tietysti poikamaista. Saavissa mietimme, mitä jos hurrikaani tulisi vessanpönttöön...

Sen jälkeen tuli kysymys, mitä on ripuli. No tietysti märkää kakkaa.

Saavin reunalla on muki kloorin liotukseen. Jostain syystä keskimmäisellä silmissä välähti ja hän tunki pippelinsä mukiin... Siinä samassa muisteltiin reissua kiljukaulojen ja Iksun luokse. Iksu jätti lähtemättömät jäljet isoimman pojan mieleen.

Nämä kaikki ovat niitä kallisarvoisia isovanhemmuushetkiä, joita nuoret mielet kantavat mukanaan kenties vuosikymmeniä, kunnes itse ovat joidenkin ihastuttavien pienten isovanhempia. Läheisyyttä ja hellyyttä on niin ihana siirtää! Pojat eivät enää hevin tule syliin, mutta paljussa he mittaavat miltei sekunttikellolla, miten paljon toinen on ollut sylissä ja vaatii tasan saman ajan.

Prinssien ruokavalio muodostuu täällä usein savulohesta, suklaamuroista, lätyistä, jäätelöstä ja tuhdeistä voileivistä, jotka toteutetaan kummankin oman mieltymyksen mukaan. Perunan päälle tietysti voita kastikkeeksi, runsaasti.

Onneksi poikien vanhemmat ovat sitä mieltä, ettei isovanhempien tarvitse kasvattaa lapsenlapsia. Mummulassa saa olla eri säännöt kuin kotona. Tietysti kohtuulliset käytöstavat muistaen, kuten pienempi kiljukaula keskimmäistä opasti.

Isompi osoittautui varsinaiseksi Robin Hoodiksi jousipyssyn kanssa. Teimme aamulla maalin ja nyt muutamien lautasten reunat ovat punaisessa tussissa. Saa nähdä, pärjääkö tiskikonekaan tussille.

Joitain vuosia sitten naapurin isäntä toi jotain rakennuksilla käytettävää erikoispuhdistusainetta, kun heidän nuorimmaisensa värjäsi lattiaamme mustalla tussilla ja totesi niskojaan nakellen minulle, mitäs jätit sen tussin siihen. Ne mustat kuviot on aika kuluttanut paitsi mielen sopukoista, joissa muisto säilyy huvittavana.

Minun ei kannata paljon tuollaisista murjottaa, kun itse istuin ruskealle nahkasohvalle sata vuotta sitten maalisilla housuilla ja ne merkit on ollut pakko peittää lampaantaljalla.

Jestas sentään, muovinen jauhelihapihviprässi! Muurahaiskarkotteen toki ymmärrän, ja tunnustaa täytyy, että mullekin on sauvasekoittimia kertynyt kaksi tai kolmekin. Mutta onhan niitä hyvä olla jokunen varalla, kodin pienelektroniikka kun tuppaa tuolloin tällöin hajoamaan

Minäkin saan välillä näitä konmarituskohtauksia. Viimeksi tänään, kun lapoin vanhat silmälasini paperipussiin ja päätin viedä ne sopivan tilaisuuden tullen jollekin optikolle, joka osallistuisi näihin silmälasikeräyksiin. Googlaamalla ei sellaista liikettä pk-seudulta löytynyt, joten nyt lasipussi odottaa keittiön pöydällä joutumista johonkin muualle. Mutta onpahan juuri siinä makuuhuoneen kirjahyllykössä olleessa korissa (josta siis poistin parinkymmenen vuoden silmä- ja aurinkolasit) tilaa, johon voi laittaa jotakin muuta muka-tarpeellista tavaraa jostain muualta.

Vaatekaapit olen käynyt läpi keväällä. Seuraava kierros on vuorossa sitten, kun alan kaivata talvivaatteita. Luulen kyllä, että vaatteet jollakin kummallisella tavalla lisääntyvät itsekseen. Meneeköhän se niin, että farkut ja paitapusero pariutuvat ja suhteesta syntyy lyhythihainen t-paita? Jotenkin noin sen täytyy mennä, sillä tyhjyyttä (=tilanne, jossa kaappiin saat-taa mah-tua yhdet alushousut ilman että niitä tarvitsee sinne puoliväkisin tunkea) kestää vain hetkisen kaapin siivouksen jälkeen. Ehkä noin kahden päivän ajan.

Viikonloppu hujahti pikku spanielia hoivaillessa ja yksiä viisikymppisiä juhliessa. Pizzanpaloja, fuusiojazzia, veneilyjuttuja, uusiakin tuttuja. Virkistävää tulla kutsutuksi juhliin, joissa sankari ei ole eläkkeellä

Lauantai-iltana katselin Teemalta teini-iän lempileffaani Cherbourgin sateenvarjot ja muistin, miten lempiserkkuni kanssa kyynelehdimme kuopiolaisessa elokuvateatterissa yli puoli vuosisataa sitten. Miten kaikesta onkin niin kamalan pitkä aika?

Voi Motsku, kun olisit vähän lähempänä, olisin jo viime viikolla taluttanut sinut tuohon läheiseen vadelmaviidakkoon. Kolmella metsäkeikalla sain poimituksi alun toistakymmentä litraa, mutta käsivarretkin olivat kuin kissatappelun jäljiltä (vadelmanvarrethan ovat piikkisiä). Mustikoita en ole uskaltanut tähyillä, kun huhu kertoo niiden olevan valmiiksi kuivattuja. Onnekkaasti olet löytänyt kunnon marikon!

Sanotaanko muualla kuin savonmurteessa marjapaikkaa marikoksi?

PS. Onpas Motsku ehtinyt marjastuksen jälkeen mummoillakin. Juuh, isovanhempihetket ovat ihania! Mä odotan malttamattomana, että koulut alkavat ja pääsen taas laittamaan makaronilaatikkoa ja muuta mukavaa muksuille. Teinineitosen ja teinipojan lisäksi ruokittavana on italialainen vaihto-oppilastyttö. Nähtäväksi jää, mitä hän mahtaa makaronilaatikosta sanoa

Tiinuliinu, eikö Specsavers enää kerää vanhoja silmälaseja? Sinne minä olen vienyt vanhat lasini, mutta siitä taitaa olla jo ainakin 5 vuotta.

Olen ahkerasti seurannut teitä kaikkia foorumilla, mutta en ole itse saanut kirjoitetuksi mitään. Kesä on ollut melko tapahtumaköyhää enkä muutenkaan ole ollut parhaassa vireessä noilla helteillä. Aina ennen olen rakastanut lämpöä, mutta nyt ei elimistöni tunnu siitä pitävän.

Viikko sitten olin vävyni kanssa katsomassa mini tattoota tuomiokirkon terassilta. Unelmani olisi joskus päästä oikeaan Hamina tattooseen. Univormupukuiset miehet, marssi ja sotilasmusiikki vetoavat minuun. Olenhan vanha partiolainen ja osallistunut 6-vuotiaasta Yrjönpäivän paraatiin aina 16 vuotiaaksi asti.

Kolme vuotta sitten, jolloin muutimme tänne Espooseen, järjestin kaikki vaatteemme hulppeisiin komeroihin. Mies on kuitenkin vuosien varrella tehnyt niihin uuden järjestyksen. Silti hän yhä kyselee minulta vaatteittensa perään. Kyllähän minä muistan, mihin ne laitoin, mutta en voi tietää mihin hän on ne siirtänyt.

Viime viikolla kävin pojan perheen mukana Tallinnan päiväristeilyllä. Kiva, että pyysivät minut mukaan! Koska aamiaisesta oli jo aikaan, otimme laivalla pientä syötävää (teetä/kaakaota + croissantit). Tallinnaan päästyämme lapset ja minä aloimme valittaa nälkää, joten menimme uuden ostoskeskuksen Mäkkäriin. Tilasimme kaikki lasten ateriat, koska klo 18 odotti laivan buffet-pöytä. Aterioidessa kului kallista aikaa, joten ehdimme vain pikaisesti tarkastaa uuden ostoskeskuksen tarjonnan. Peijuli löysi itselleen muodikkaat housut harmaata liituraitaa, mutta ne olivat kuitenkin jonkinlaista college-kangasta.

Laivan buffet oli pettymys, mutta kyllä sillä nälkä lähti. Nirso Peijuli söi yhden parsan varren ja 5 voileipäkeksiä. Lasten pöydästä valitsemansa wieninleike oli kuin kengänpohja, ilmeisesti vain uunissa lämmitetty. Perunamuusi oli loppu ja tarjolla vain bataattiranskalaisia. Jälkiruoka maistui sitten vähän paremmin, vaikka jäätelöastiat olivat varmaan jo edellisellä kattauksella päässeet vähän sulamaan ja jäädytetty nyt uudelleen. Macaron-leivokset olivat ihania!

Sää oli mitä parhain. Kannella tarkeni. Tallinnassa oli väliin kovia ukkoskuuroja, mutta lämmin kesäsade ei haitannut. Ensi kerralla valitsemme toisen laivan, jolla jää enemmän aikaa olla maissa.

Tänään oli melkeinpä kylmä. Tuuli oli hyytävää, mutta ei ole vieläkään satanut kuin muutama pisara. Kovin ovat sateet olleet paikallisia.

Kipa, toivottavasti jaksat taas paremmin, kun helteet ovat hellittäneet.

Malliksen toipuminen taitaa sujua hyvin. Ole kuitenkin vielä varovainen.

Motsku, ihana kuulla sinusta ja pikkupojista! Samoin tietysti IL:stä poikineen!

Meillä Isoveli on kavereineen jo vuoden verran käyttänyt julkisia kulkuneuvoja. Ovat käyneet Verkkokauppa comissa, ja nyt olivat Assembly -tapahtumassa pe-su oikein yötä. Sieltä tuli onnellinen, mutta väsynyt poika, joka oli valvonut 32 tuntia. Makuupussi oli mukana, mutta se oli ollut liian lämmin eikä uni tullut. Pelaaminen ei kuulema ollut niin tärkeää, vaan tutustuminen uusiin samanhenkisiin kavereihin.

Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille!

Olipa hauskaa lueskella kuulumisianne! Peijulin ruokavaliota pitäisi minunkin noudattaa, kun maha vaan paisuu. Parsanvarsi lautasella olisi just sopiva!

Tiinuliinu, jauhelihaprässi on edelleen mökillä, haluatko? Kävi nimittäin niin, että hain autosta pois (oli roskiin menossa) sen muovipussin, jossa oli prässi ja monitoimikoneen lisäosat. Siivosin keittiön yläkaapin ja siellä oli se konekin, täytyy tutkia, toimiiko se, näyttää käyttämättömältä. Yläkaapista löytyi myös höyrystämislaite, jolla muistaakseni on höyrystetty kasviksia jotain 15 vuotta sitten. Minun mieheni rakasti ruoanlaittoa, mikä oli tietenkin minusta hauskaa. Sen sijaan hauskaa ei ollut se, että hän antoi kerran minulle synttärilahjaksi friteerauskeittimen. Hyvä ettei saanut sitä päähänsä, kun kiljuin, että keittiötavaroita mulle ei tartte lahjaksi antaa. Oppi kerrasta ja sitten alkoikin koruvarastoni karttua.

Tänään olin kasvohoidossa. Varsinaisena syynä siihen oli poskessani törröttävä milium eli pieni, valkoinen rasvamato. Nyt se on poissa ja sen tilalla tulipunainen ympyrä, toivottavasti siitä rauhoittuu. Nukahdin hoitopöydälle kasvonaamion aikana ja heräsin omaan kuorsaukseeni. Yritä siinä olla sitten leidiä! Kotona olen huuhdellut silmiäni ja laittanut tippojakin, silti jokin silmänympäryshoitovoide on tainnut mennä pysyvästi silmiin. Naamaan tehtiin timanttihionta, mutta rypyt näyttävät silti jääneen. Taidan ottaa vanhat silmälasit käyttöön, enkä viedä niitä pois kuten Tiinuliinu.

Nyt pitäisi pukea kahluusaappaat ja lähteä sohimaan vesiviikatteella rantakaislikkoon. Tai ehkä jätän huomiseen...

IL oot sä hauska. Istun terassilla ja hörähtelin tässä ääneen Katsoin kuitenkin ympärilleni, josko joku olis huomaamatta pihaan hiipinyt
Sun seurassas ei varmaan ikävä tulis