Jotenkin minua hymyilytti laiturin petsaaminen alapuolelta. No miksei.
Toivottavasti Suupaltin selkä toipuu pikaisesti urakasta.

Mustikkaposkelle paranemisia köhästä.

Terveiset täältä Tanskanmaalta. Hyvin meni matka, automatka kesti yli kolme tuntia mökille kun piti välillä syödä. Lapset jaksoivat hyvin.
Sää hieman epävakainen, mutta poutapilviä kuitenkin. Viime yönä satoi ja lujaa ja jyrisikin aikalailla. Kävin katsomassa muksuja, mutta kaikki nukkuivat sikeästi.
Olimme eilisen päivän Legolandissa ja lähdimme matkaan 8.30 ja palasimme noin 22.15. Joten ei ihme että kaikilla uni maistui pitkään tähän päivään.
Legoland on kuulemma paras paikka ikinä. Kyllä siellä on kaikenlaista lapsille ja aikuisetkin viihtyy.

Toissa päivänä kävimme Nordsoen Oceanariumissa Hirtshalissa. Upea paikka sekin. Lapsille paljon interaktiivisia juttuja. Kieli tietenkin hieman esteenä. Upeita akvaarioita ja uskomattomia mereneläviä.

Tämä meidän ”mökki” on oikein kiva. Allasta olemme käyttäneet vain kerran mutta menemme varmaan kohta uimaan.
Tänään pidämme lähipäivän. Käymme kylässä tarkastelemassa sen antia ja tuossa vähän matkan päässä Rudjbergin majakalla vai miten se kirjoitettiin. Se on hautautunut hiekkaan jo puoliksi.

Täältä on lentokentälle lähes kolmen tunnin ajomatka ja päätimme lähteä täältä jo perjantai iltapäivällä. Vuokrasin hotellihuoneen Vejlestä, ettei tarvitse jo aamukuudelta lähteä. Tässä iässä maksaa jo mukavuudesta vähän. Kesätarjouksella ei pahan hintaiset huoneet.

Jaa on kuulemma uinnin aika.

Mukavaa päivää.

Rimpati-rei,

päivät vähenee loma lähenee. Mehän ollaan UK:n (Ukkokulta) kanssa sillälailla pöhkö eläkeläispariskunta, että ei älytä olevamme muka lomalla koko ajan. Joku retkisaaressa ihmettelikin viime perjantaina, kun ei meitä näkynyt viikolla vaan purtemme lipui laituriin suunnilleen niihin aikoihin kun ”muutkin töissäkäyvät” veneilijät tulivat.

No sunnuntaina palattiin kaupunkiin, palautettiin spanieli (joka sivumennen sanottuna rakastaa vene-elämää. Ymmärrän koiraa - pikku purjeveneessä ollaan aina todella lähekkäin) ja istuttiin parina päivänä kokouksissa ym. tavanomaisia touhujamme.

Välillä käytiin Suomenlinnan kesäteatterissa katsomassa Idän pikajunan arvoitus, jossa Kristo Salminen loisti Hercules Poirotina, Minna Suuronen ja Sara Paavolainen (suosikkinäyttelijöitäni molemmat) haahuilivat aristokraattirouvina. Väkeä oli paljon sekä näyttämöllä että etenkin katsomossa, joka oli kekseliäästi sijoitettu näyttämönä toimivan ”junanvaunun” kahta puolta.

Ehkä en olisi itse innostunut tuonne lähtemään, mutta tyttäreni oli hankkinut liput. Hänen käsityksensä mukaan taloudenhoitaja Hulda Huoleton (siis mä, joka käyn talvisaikaan ruokkimassa lapsia silloin kun äiti päivystää) ansaitsee silloin tällöin työhyvinvointi-illan. Joskus se on ollut konsertti, baletti tai runsas ravintolapäivällinen, usein teatteri väliaikatarjoiluineen.

Tänä aamuna on tehty lähtövalmisteluja kumpikin tahollaan. UK asenteli veneeseen viimeisiä vimpaimia, tarkisti että sähköt toimivat ja kaikki valot varmasti palavat, että lieden polttoainetta on riittävästi eikä mukana ole mitään joutavanpäiväistä, joka vain vie veneen muutenkin niukkoja säilytystiloja.

Minä puolestani leivoin ricotta-pinaattipiirakoita parin seuraavan päivän iltapaloiksi ja makean tortuntapaisen juhannuspyhien kahvileiväksi, silppusin silliä kahdenlaiseen maustekastikkeeseen ja kehittelin ruokaisan levitteen, jota voi syödä näkkileivän päällä jos välipalaa kaipaa. Lounasta laitan sen verran että eväiksikin jää.

Meidän veneessähän ruoanlaitto on aika primitiivistä touhua; käytössä on kaksiliekkinen spriikeitin mutta ei uunia. Jääkaapin vetoisuus on muhkeat 20 litraa, mikä on hieman haasteellista vaikka meitä on vain kaksi. Toki veneen pilssiin (lattiatason alle jäävä osa) voi sulloa sellaista, mikä kookkaammassa keittiössä säilytettäisiin ns. viileäkaapissa, mutta kokkailu poikkeaa silti aika tavalla kotikeittiön käytännöistä.

Nälkää ei ole nähty edellisvuosina ja tuskin se yllättää nytkään, vaikka mukanakuljetettava ja sitloodassa (veneen perän avoin istumatila) käytettävä grilli päätettiin jättää kotiin. Muonavarastoja toki täydennellään matkan varrelta, mutta saaristokaupoista ei ihan kaikkea saa. On ostettava sitä mitä on. Uusia perunoita useimmiten on, savukalaa joissain paikoissa, lenkkimakkaraa aina.

Vaatteita joutuu kolmen neljän viikon reissulle pakkaamaan niin että niitä on sekä sateeseen (jota toivottavasti ei kovin paljon tule) että paisteeseen, siis kaikkea sade- ja toppatakeista shortseihin ja uimapukuun. Lääkekaappi, ensiaputarvikkeet, kirjat, läppärit - ei ihme, että vene juhannuksen tienoilla ui hivenen syvemmällä kuin silloin kun se toukokuussa mereen heitetään.

Oho, tuli vähän pitkä selostus mutta lähettelen Suomenlahdelta lyhyempiä. Huomisaamuna lähdetään, ja nelisen viikkoa on tarkoitus seilata jos ilmat ovat suotuisat.

Ihanaa juhannusta ja kaunista kesää, kaikki KK-kaverit!

PS. Onko muuten kukaan kuullut jonkinlaisesta läskintiivistymisilmiöstä? Nimittäin: viime marraskuussa Espanjasta ostetut (istuivat silloin kuin hansikas) ja talvikauden kaapissa roikkuneet farkut meinasivat pudota jalasta, kun otin ne maanantaina käyttöön. Housujani salaa kannatellen selvisin mitenkuten. Kätevänä emäntänä ompelin vyötärönauhan sisäpuolelle kuminauhanpätkät, ja tilanne pitäisi nyt olla pelastettu. Mutta kun minä en ole vaakani mukaan laihtunut! Enkä varsinkaan laihduttanut! Elämä on ihmeitä täynnä!

En ole kuullut, enkä varsinkaan tavannut moista ilmiötä

Pieni Kiinantyttö syntyi tänään Hongkongissa. 3360g ja 48.5 cm pitkä ja kovin äänekäs tapaus. Kovin on veljiensä näköinen, mitä sitä suotta muottia vaihtaa vaikka sukupuoli onkin eri.

Onpa helpottunut olo

Onnittelut pienestä tytöstä kaikille, erityisesti uudelle isoveljelle tärkeässä tehtävässä!

Tiinuliinun kesäteatteri oli varmaan mukava, Olen odotellut, kun pojan huushålli on sinne myös menossa, että kertovat käytyään miten näytelmän lumikinoksiin hautautumis-vaihe on toteutettu helteellä kesäolosuhteissa

Onnea Japenalle ja koko juhannusvauvan lähipiirille!

Asics Gel - voin kertoa että lunta ei Suomenlinnassa sentään ollut mutta lavastus oli muuten oikein kekseliäs. Juna nimittäin savusi ja kolisi ja välillä vaunu nytkyttikin, kaiketi ihan oikean kolkytlukuisen Orient Espressin tapaan.

Mun matkatavarat alkaa olla muuten kassissa mutta senilsnör tai parikin pitää vielä löytää. (Kyseessä on nauha, joka kiinnitetään silmälasinsankoihin niin että ne eivät putoa mereen. Kun en tiedä, mikä se on suomeksi niin käytän tuota ruotsalaisesta lehdestä mieleenjuuttunutta ilmausta.)

Tiinuliinu, veneen varustelu vaikuttaa hieman samalta kuin meidän varustautuminen saareen. Naapurinmies valmisti aamulla sillimoussea, pakattiin auto ja lähdettiin. Minä istuin kylmägeeli lantiolla. Mies oli käynyt eilen ostamassa kävelykepin minulle, kun kiropraktikko ehdotti sen käyttöä, jottei lantion si-nivel rasitu.

Pysähdyimme Pälkäneellä Niitty-Seppälän maataloputiikissa, tulikuumaa ruisleipää, sipulinippu, salaatinkerä ja laatikollinen juuri poimittuja mansikoita. Aion tehdä mansikkatäytekakun juhannukseksi, kun Naapurinmiehen pojan perhe sekä miniän sisaren perhe tulevat käymään mantereen puolelta. Täällä saaressa on kolme jääkaappia ja kaksi pakastinta erillisessä ruokakomerossa ja yksi jääkaappi sisällä, vähän enemmän mahtuu kuin Tiinuliinun veneelle kylmään.

Veneen pakkaamisessa oli oma touhunsa, kun minä en pysty kumartumaan enkä paljon nostelemaan. Jätettiin multasäkit suosiolla toiseen kertaan. Päästiin järvelle, alkoi kaatosade ja ukkonen jylisi, salamat leiskuivat. Minä muistin, että käsilaukku kännyköineen jäi autoon. Naapurinmies käänsi tyynesti veneen, laukku haettiin ja uudelleen matkaan. Siitä oli se hyöty, että sade meni menojaan ja rantauduttiin kuivina.

Lähisaaresta nousi valtava savupilvi, ihmeteltiin sitä, kun saareen alkoi mennä veneitä, pelastuslaitoksen kumivene ja vesitykkivene. Tulipalo oli saaren toisella puolella, saattoi olla jonkun mökki tai sauna. Käydään vakoilemassa jossain vaiheessa.

Minä valloitin tavaroillani yhden ylimääräisen makuuhuoneen, mies lupasi tyhjentää meidän makuuhuoneesta laatikoita. Ostin muuten Pälkäneeltä Naapurinmiehelle pitkiä tulitikkuja, laatikon kannessa lukee " polttava kuumuus, hehkuvat tunteet, palava rakkaus" sekä pikkupullon Tervakusta, jonka pitäisi saunankiukaalle heitettynä auttaa nuhaan. Itselleni ostin äänenavaustroppia, kun mies sanoi ääneni muistuttavan joutsenen töräyksiä.

Hyvää juhannuksen alusaikaa kaikille ja vielä kerran onnittelut Japenalle pikkuprinsessasta!

Kiitoksia kirjoituksistanne

Onnittelut Japenalle ja perheelle uudesta tulokkaasta

Meillä oli eilen kauppapäivä... oli rankka. Lähdimme aamusta aikaisin täältä poikamme kanssa, että ehtisimme käydä suurimman osan kaupoista ennen kuin haimme siippani asemalta. No, emme ihan ehtineet. Poika lähti hakemaan ja minä vielä yhteen kauppaan, johon siippani tuli sitten auttamaan minua.

Rankkuutta päivään lisää se, että kaikki ruuat pitäisi saada mahtumaan johonkin.... meilläkin on kolme jääkaappia ja kaksi pakastinta sekä kellari, joka ei ole hirveän hyvä. Onneksi sinne voi sentään juomia laittaa ja perunat ja kaalit säilyvät jonkin aikaa Huomiseksi on lounaalle luvassa kaalipataa (yhden ystäväni toivomus).

Täällä käväisi eilen kunnon ukkosmyräkkä Äsken kävin katsomassa, että sademittariinkin oli tullut 8 milliä. Ei tarvinnut onneksi kastella. Terassikukkia pitää kylllä tänään kastella ja siipallani on edessä nurmikkoplänttien leikkaus.

Nyt alan aamupuuhiin. Sitten vähän siivousta ja imuri piiloon joiksikin päiviksi Kaloja ja lihoja pitää alkaa valmistella tänään. Kokko jää polttamatta, kun on metsäpalovaroitus.

Oikein ihanaa juhannusta itse kullekin. Suopeita tuulia ja kauniita ajatuksia

Japenalle onnittelut uudesta tulokkaasta ja teille kaikille yhteisesti ja erikseen

ILOISTA JUHANNUSTA!




Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

keskiviikkona, 19. kesäkuuta 2019 klo 18:11 Iloinen leski kirjoitti::


Pysähdyimme Pälkäneellä Niitty-Seppälän maataloputiikissa, tulikuumaa ruisleipää, sipulinippu, salaatinkerä ja laatikollinen juuri poimittuja mansikoita.

Meidän juhannusleipäkauppa oli jo pari kilometriä aikaisemmin Limpputiellä. Uotilan leipomosta saa niin mahdottoman hyvää perunalimppua, että on ihan pakko ajaa sitä kautta, jos vähänkään läheltä ajaa ohi. Ja oikeaa perunalimppua on tietenkin se pyöreä, alkuperäinen, eikä se vuokiin pakattu, jota kaupoissa myydään. Hyväähän sekin on, mutta tää pyöreä Yhdeltä oli otettu uunista ja 20 minuuttia myöhemmin oli myytynä viimeinenkin leipä, onneksi saatiin kaksi viimeistä!

Hyvää Juhannusta joka suuntaan, maalle ja merille