Tytär leikattiin, sappi oli tulehtunut ja paksuuntunut ja isompi kivi oli peukalonpään kokoinen. Oli taitava kirurgi, joka haavaa suurentamalla sai sekä sapen että kivet keploteltua pois tähystämällä, ei tarvittu avoleikkausta. Olin eilisen tyttären luona ja vein sappisaippuaa, mikä sai toipilaan nauramaan. No kyllä hän sai ison kukkakimpunkin, kun nyt on kotona ja on aikaa sitä ihailla.

Illalla tapasin kollegoitani kolmenkymmenen vuoden takaa, olemme tavanneet pari kertaa vuodessa. Voi sitä naurun määrää, päivitettiin ilot ja surut.

Toissapäivänä menin pelikauppaan ostamaan heviteinille hänen toivomaansa peliä. Kerroin pelin nimen, jonka poika oli lähettänyt viestillä. Hädin tuskin rippikouluikäinen myyjäpoika kysyi:
- missä se lapsenlapsi pelaa?
- omassa huoneessaan, vastasin tietävänä ja tajusin sanoneeni jotain hassua, kun poikaa alkoi väkisinkin naurattaa ja kertoi tarkoittaneensa, että millä koneella. Minun piti soittaa vävylle ja kysyä. Luulin, että saan jonkinlaisen videokasetin, mutta sainkin kortteja, joista peli ladataan omalle koneelle. No hyvä, mutta poika jatkoi:
- kun peli tulee tutuksi, hän tarvitsee myös lisätarvikkeita.
- ? Mistä niitä saa?
- ostat lisää näitä kortteja ja pojan isä sitten lataa niitä.

No minä ostin. Vävy soitti myöhemmin tyttären tilanteesta ja kerroin pelin ostosta, johon vävy, että lapsi osaa oikein mainiosti ladata itsekin pelit ja lisäjutut! Mutta varmaan oli pelikaupan myyjillä hauskaa, kun olin poistunut puodista!

IL, hienoa että tyttäresi leikkaus sujui ongelmitta. Niin, nuo peliasiat. Olen kuullut hilpeitä tarinoita isovanhempien hankintareissuilta ja kyllähän niissä asioissa munat yleensä ovat kanoja viisaampia

Meidän taloyhtiö hankki yhtiökohtaisen laajakaistan ja siltä tiimoilta kävimme eilen Elisa Shopitissa kyselemässä meidän sopimuksen tulevaa tilannetta. Vastedes me maksamme laajakaistasta yhtiövastikkeessa 3,60 e/kk ja kun Elisa Viihteenkin hinta laskee, niin vuositasolla säästöä tulee 136,80 e! Samalla käynnillä peruutimme C more sportin tilauksen 2.12. alkaen, kun formulakausi on saatu päätökseen ja saipa söpösti hymyilevä asiakaspalvelijapoika (ei kai tämä ole #meetoo:ta tai muuta vastaavaa?) meirämmiähen vaihtamaan puhelinliittymänsä 3 euroa kalliimmaksi, mutta huomattavasti nopeammaksi! Minä hieman yritin kyseenalaistaa tarvetta moiseen, kun käyttäjäkään ei niin hirveän nopea ole, mutta puheeni oli pelkkää kärpäsen surinaa meirämmiähen korvissa Minua huvitti, kun poika puhui Sepon liittymästä ja Merjan liittymästä kuin olisimme läheisempiäkin tuttuja, mutta tarkemmin ajatellen, mitenpä hän meitä muuten olisi puhutellutkaan. Herraksi ja rouvaksi

Oikeastaan palasin foorumille näin nopeasti, kun unohdin kertoa viimeviikkoisen sattumuksen. Kävimme nauramassa Jukka Puotilan showta Komediateatterissa ja kuten tiedätte, me käymme teatterissa ahkerasti, ostamme kaikki kauden liput kerralla ja ne ovat sitten aikajärjestyksessä kirjekuoressa työhuoneen telineessä. No, olemme usein naureskelleet, jotta koska mahdan unohtaa liput kotiin ja viime torstaihin mennessä niin ei ollut kertaakaan tapahtunut, MUTTA nyt tapahtui Olimme bussissa noin puolessa matkassa, kun oli kuin joku olisi potkaissut minua ja sanoin ääneen prkle, liput unohtui! Siinä sitten hetken pähkäilimme, jotta jäämmekö bussista ja otamme taksin, sillä onneksi olimme varanneet hyvin aikaa, kun bussilta on melko pitkä kävely teatteriin. Minä sitten kuitenkin ensin soitin Komediateatterin lipunmyyntiin, kerroin tilanteen ja kysyin, onko heille mahdollista tulostaa meille uudet liput, kun olemme kanta-asiakkaita ja ostotapahtuma hoidettiin nimellä ja puhelinnumerolla. Ilokseni sain kuulla, että korvaavat liput kyllä voidaan tulostaa ja niinhän siinä sitten kävikin, no problem!

Niin paljon kuin digitalisoitunutta nykyaikaa haukutaankin, niin kyllä sillä on hyvätkin puolensa. Puhelin on aina mukana, ostotapahtumasta jää kanta-asiakkuuden myötä jälki ja niinpä lippujen unohtuminen tai hukkuminenkaan ei enää ole mikään iso juttu. Jos olisimme vain ostaa pläjäyttäneet liput kuten ennen vanhaan tehtiin, niin taksireissuhan siitä olisi tullut!

Eipä muuta tällä kertaa, joten terkkuja kaikille

Hola,

toivottelen toipumista IL:n tyttärelle ja Karmalen miehelle ja olikos Kipakin kipeänä? No mutta hyviä vointeja vaan itsekullekin!

Mitä niihin influenssarokotuksiin tulee, niin me ollaan UK:n kanssa aina onnistuttu olemaan matkoilla silloin, kun stadissa saisi rokotuksen. On hankittu resepti ja käyty pistoksella joko terveysasemalla tai muun ammatti-ihmisen pakeilla. Olen toki tietoinen siitä että terveysasemalla rokotuksen saisi ilmaiseksi, mutta jos päivät eivät sovi niin sitten ei. Meillä kun on ollut näitä koko kuukauden syysmatkoja jo monen vuoden ajan.

Neljässä viidessä viikossa sitä yleensä ehtii yhtä jos toistakin. Harmikseni retki erääseen pikku vuoristokaupunkiin peruuntui. Perjantaina piti mennä tutustumaan Euroopan ja koko maailmankin suurimman jouluvalovalmistajan tehtaisiin ja firman kotikaupungin valoihin. Kävi ilmi, että Andalusiassa sataa eivätkä valotkaan vielä perjantaina syty.

Nyt panen toivoni tämän lomakaupunkimme Fuengirolan kunnallishallintoon; jospa pysyisivät alkuperäisessä suunnitelmassaan ja työntäisivät töpselin seinään tulevana viikonloppuna. Ainakin tikasautomiehet ovat harva se päivä kiipeilleet katujen yllä ja nyt siellä lukee Feliz Navidad ja mitäpähän muuta vielä. Ja tietysti on kaikenlaista köynnöstä ja kukkaa jotka epäilemättä välkkyvät kuten täkäläisillä jouluvaloilla on tapana tehdä.

Kieliopinnotkin ovat jääneet tällä kertaa vähälle. Kulman vihannes- ja hedelmäkauppias tosin pitää asiasta huolen. Kun kävin ekan kerran ostoksilla, hän kysäisi: "Finlandesa?" "Si, finlandesa", vastasin. Seuraavaksi hän halusi tietää, hablanko espanjol. Ja kun vastasin että ihan hirmuvähän (sen sanoin vahingossa italiaksi kun nää kaksi kieltä menee mulla aina sekaisin) hän päätti huolehtia alkeisopetuksesta siinä kaupanteon lomassa.

Nosteli pussejani (kaupassa on itsepalvelu) vaakaan ja näytti missä pussissa on peras (päärynöitä) , missä manzanas verdes (vihreitä omenia), missä taas naranjas, zanahorias ja uvas rojas (appelsiineja, porkkanoita ja punaisia rypäleitä). Kun maksun aika tuli, hän pyysi toistamaan perässään: quattro setenta cinco (4,75).

Iloista ja mukavaa porukkaa tässä naapurissa. Myös supermarket Jamonissa (joo ihan totta, sen ketjun nimi on Kinkku. Huvittelen kuvittelemalla että meidän kaupunginosan Alepan seinässä lukisikin eräänä aamuna Naudanlapa.) Ja mitä taas naapurustoon tulee, mua huvittaa suuresti että kylämme nimi on suomennettuna Ne Pekat. Eli siis Los Pacos.

Adios ja lystiä loppuviikkoa!

PS. On torstaiaamu ja Andalusiassa sataa. Ja kun täällä sataa niin vettä tulee sitten kerralla reilusti. "Sattaa ihan muahan asti", sanoisivat savolaiset sukulaiseni.

Terveiset Kiinasta josta palasin kotiin tiistai aamuna. Kello 4.50 laskeutui kone Seutulaan.
Kyllä se 10 tunnin lentomatka on puuduttava ja varsinkin itsekseen, kone oli mennen tullen niin tyhjä, että sain nauttia omasta penkkirivissä. Pitkäkseenkin koitin, mutta ei siinä hyvää asentoa saa tällainen 170 senttinen sitten millään.

Hongkongin kentällä osasin hyvin suunnistaa, kiitos opasteille. Hyvin löysin lauttalipun myynnin Ja osasin ajallani lautallekin, viimeksi myöhästyin.
Poika oli vastassa ja kyllä sitä herkistyi kun hänen halaukseen pääsi.

Pojan luona oltiin siinä 10 aikaa paikallista aikaa, kello kuusi tuntia edellä. Pojat olivatopinahjoissaan, vauveli 5kk kotosalla. Olipa hän kasvanut.

Otin pienet tirsat. Pojat tulivat neljän aikaan kotiin. Vesseli 9 v oli jo kovin odottanut tuloani ja sain halauksen. Pikkupoika vajaa 3 v taasen ei tiennyt oikein ketä odottaa ja pikkasen ujosteli. Karkkipussi kyllä sulatti sen.

Illalla käytiin kävelyllä rantabulevardilla. Se on niin kaunis ja avautuu suoraan pojan pihasta. Aurinko alkoi laskemaan ja värjäsi meren liilaksi. Palmut reunastivat tietä. Oli jotain 24 astetta, niin leppoinen ilma.
Nukkumaan menin jo ennen kymmentä ja nukuin hyvin.

Seuraavana päivänä eli torstaina suuntasimme pojan kanssa kahdestaan lautalla Macaoon. Se on kuulunut vuoteen 1999 Portugalilla samalla,sillä kuin Hongkong englantilaisille. Oikein kaunis kaupunki portugalilaisten vaikutus näkyi katukuvassa.
Kiipesimme linnoituksella, ihailimme pyhän Paavalia kirkon raunioita ja kiertelimme kaupunkia. Kävimme syömässä portugalilaissa ravintolassa.
Macao on kuuluisa myös casinoistaan johon yhteen me myös eksyimme. Pelasin ekan kerran moisessa paikassa ja hävisin, tosin pojan rahoja. Poika voitti sitten jonkin verran.
Oli ihana reissu pojan kanssa kahden.

Perjantaina miniä lähti Hongkongiin pieneen toimenpiteeseen vuorokaudeksi. Me jäimme pojan kanssa pitämään kotia pystyssä. Tosin on heillä kotiapulainenkin, joka yleensä teki lounaan. Me kyllä lähdimme läheiseen ostispaikkaan ja kävimme meksikolaisesta syömässä. Apulainen huolehti vauvasta, pojat ovat koulussa aina 8-16
Illaksi tilattiin sushia.

Poikien kanssa leivoin pipareita ja koristelimme ne tonttulakit päässä.
Pelattiin myös lautapelejä.

Lauantaina vesselillä oli jalkapalloharkat, jonne veimme hänet. Pelaavat kattoterassilla ja on kyllä hienot maisemat sieltäkin.
Kävimme englantilaisessa pubissa lounaalla. Ja kävelimme rantabulevardia pojalle.

Illalla yleensä oltiin pihalla lasten kanssa. Ja päivälliseksi tilattiin pizzaa.

Miniäkin kotiutui illansuussa ja hänellä operaatio meni hyvin. Urheilukielto pari viikkoa.

Sunnuntaina lähdimme 1300 luvun temppeliin. Olipa hieno paikka ja kauniisti restauroitu. Söimme viikonloppu ainiin tekemää kasviswokkia ja kananugetteja
Illalla oli ulkomaalaisten järjestämä piknikki, johon minäkin toviksi osallistuin. Noin 10 aikuista ja lukuisa määrä lapsia. Englanti yhteinen kieli ja monia kansallisuuksia Euroopasta ja etelä- Amerikasta.

Maanantaina kävimme kaupoilla. Otettiin yhteiskuva lasten kanssa ja joka kuvassa kuka katsoi minnekin tai oli silmät kiinni, mutta hauskaa oli.
Aijii teki kasviswokkia ja katkarapuja.
Illalla oli sitten kotiin lähdön aika. Haikeaa.

Poika asuu 13/27 kerroksessa. Talo on uusi ja hieno. Piha-alue on iso ja aidattu, siihen kuuluu noin viisi kuusi talos ja pikkupojan montessorikoulu. Piha on aidattu ja kummassakin päädyssä porttivahdit.
Istutukset pihoilla on upeat ja korkeissa kivijaloissa suojassa on lasten leikkipaikat erilaisine vempaimineen. Oikein viihtyisä ja kaunis.

Pojalla on kotiapulainen aijii kiinalaisittain, miten lie kirjoitetaan. Hän työskentelee arkisin 7.30- 16.30. Hän vie pikkumiehen kouluun ja isomman koulubussille ja hoitaa aamiaisen, lounaan ja siivouksen sekä on lapsenvahti tarvittaessa sekä tarvittaessa hakee lapset. On oikein mukava n 45 v nainen ja puhuu englantia.
Itselle hieman haastavaa kun siinä pyörii vieras mutta poika perheineen tottunut.
Helpottaa elämää kummasti siellä.
Välillä heillä on toinen aijii viikonloppuisin.

Poikahan saattaa työvuorollaan olla päiväkausia poissa, joten miniälle kyllä aijiista suuri apu.

Tulipa tarinaa

Kiitoksia taas kaikille kirjoituksistanne.
Matkakertomukset olivat erityisen mielenkiintoisia. Jännä miten sitä ihan kuvittelee itsensäkin sinne kun osaatte niin elävästi kertoa.

Minä kävin tänään lääkärissä ja olikin hyvä käynti. Lääkäri otti kiireettömästi vastaan ja tutki, kyseli ja selitti asiat niin, että minäkin ymmärsin. Sain nyt kipu- ja lihasrelaksanttikuurin selkäkipuihin ja ohjeita miten toimia. Fysioterapeutin vastaanotolle tuli myös aika ja valmiiksi jo lähete fysikaaliseen hoitoon kunhan kipuvaihe saadaan pois. Tuli turvallisempi olo.

Lääkäri otti puheeksi myös kolesterolini, vaikka en itse niitä ole enää miettinyt. No, muistin nyt sen etsetimben ja hän kirjoitti minulle sitten niitä. Kokeilen nyt kolme kuukautta ja sitten otetaan verikokeet.
Lisäksi minulla on nenän vieressä poskessa tullut kolme pientä vaaleaa näppyä, joita lopuksi näytin. Ja hän sanoi, että otetaan varmuuden vuoksi pois ja olen nyt sitten odottamassa kiireetöntä aikaa tuohon toimenpiteeseen. Siis kertakaikkiaan oli ihana lääkäri! Kotia tultuani soitin vielä vastaanottoon uudelleen ja käskin antaa kiittävän palautteen lääkärille. Tuli tosiaan semmonen turvallinen olo.

Nyt sitten toivon, että nuo pillerit tehoaa ja pääsen näistä tuskallisista vihlonnoista ja pääsen liikkumaan.

Edessä on rauhallinen viikonloppu kotona. Ehkä vähän ompelen, vaikka yritän välttää pitkiä istuntoja. Kävelyretket ovat olleet aika lyhyitä kun selkä on kipeytynyt ja lonkat väsyneet. Jännityksestä kai.

Lumet on sulaneet ja on niin pimeää! Tänään oli pimeää koko päivä kun oli sumua ja ilmeisen paksu pilvikerroskin. Toivoisin lunta takaisin.

Ja sitten vielä noista teidän matkoista tuli mieleen: meille tuli kutsu häihin Japaniin huhtikuun lopussa. Mariko, joka meillä viimeksi oli asumassa kuusi vuotta sitten, menee naimisiin. Olin aivan otettu kutsusta. Emme ole vielä vahvistaneet osallistumista, mutta olemme kyllä molemmat sitä mieltä, että haluaisimme mennä. Mariko toivoi, että joulu-tammikuulla voisin ilmoittaa. Joten muutama viikko tässä on aikaa vielä suunnitella. Mies on kyllä jo varmistanut, että saa lomaa viikon, jopa pari tuolloin tarvittaessa. Eli siinä mielessä ei olisi estettä.

Nyt nappi naamaan ja nukkumaan

Kivikasa, jos kerran on mahdollista, lähtekää ihmeessä Japaniin! Mekin saamme sitten osallistua sikäläisiin häihin!

Me vierailimme eilen Naapurinmiehen kanssa Kipan ja siippansa luona. Söimme herkullisen päivällisen ja masut kylläisinä istuskelimme rupattelemassa tuntikausia. Naapurinmies ja Kipan siippa löysivät monia yhteisiä puheenaiheita, jopa yhteisen tutunkin!

Tytär toipuu, mutta hitaasti. Häntä harmittaa kovasti, kun huomenna olisi KYLlin 100-vuotisjuhlat (Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat, vävy lauloi kuorossa vuosikausia), jossa tapaisivat monta opiskelu- ja kuorokaveria. Iltapuku valmiina, meikki ja kampauskin jo tilattuna. Mutta unelmavävyni joutuu menemään yksin, kun tytär ei jaksa paljon pystyssä pysyä ja kivut haavoissa ovat vielä melkoiset.

Me ajelimme Miehen kanssa tänään Hämeenlinnaan viemään hänen sukulaiselleen suruadressin, kun posti ei sitä puolestamme tee. Itse asiassa luulen, että tuore leskirouva oli mielissään, kun istuimme juttelemassa ja etenkin kuuntelemassa häntä. Tapasimme ensi kerran, mutta lähtiessä oli luontevaa halata ja itkeä yhdessä.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Kiitokset matkakertomuksista ja muista sattumuksista. Nautin lukiessani ja toivon että jatkatte samaan malliin.

Itse en ole saanut tekstiä aikaiseksi vaikka olen lähes päivittäin lukenut juttujanne.
Minun viikkoni on mennyt metsää raivaten, luottamustoimissa, sukkaa kutoen ja yhtenä iltana istuin koulutuksessa jonka aiheena oli muistisairaan kohtaaminen. Aihe on ajankohtainen kun naapureina ja ystäväpiirissä on sairastuneita. Toivon että siihen olisi vielä paljon aikaa että kohtaan muistisairaan katsoessani peiliin. Sekin aika varmaan koittaa sillä isäni sairastui dementiaan alle 70 vuotiaana ja tauti taitaa olla perinnöllinen.

Eilen tulin etämiehen luo ja tänään juhlistetaan iltaa kun ensitapaamisestamme on kulunut 9 vuotta. Aika hänen kanssaan on ollut seesteisintä aikaa elämässäni. Parempaa miestä en osaa rinnalleni toivoa.
Tällä hetkellä hän valmistelee ruokaa keittiössä kun minä lojun sohvalla ja odottelen saunaan pääsyä. Päivällä tehtiin pitkä lenkki hienossa säässä.

Hyvää viikonloppua

Mustikkaposki, onnea yhdeksänvuotiaalle parille!

Me jännitämme, pääsemmekö huomenna lentämään Malagaan Tiinuliinun ja Ukkokultansa luo. Norwegianilta ei ole toistaiseksi ainakaan tullut mitään lennon peruutusviestiä.

Joten jos lennetään, niin ollaan Espanjassa viikko. En ota läppäriä mukaan, mutta luen kirjoituksianne puhelimesta!

Heippa

Kiitoksia kovasti matkakertomuksista ja muistakin kuulumisista .

Meillä oli tosi rattoisaa IL:n ja Miehensä kanssa . Olo oli sellainen, että aivan kuin olisi tunnettu jo pitkään ja tosiaan Mies ja siippani tuntuivat olevan heti samalla aaltopituudella.

Minua kiusaavat edelleen kovasti nuo Tule-vaivat . Olen tässä miettinyt, että pitäisikö yrittää aikaistaa joulukuun puolen välin paikkeilla olevaa aikaa fysiatrille. Tramalia kuluu, kun mikään muu ei auta. Saa nähdä pitäisikö tekoniveliä laittaa muuallekin kuin polveen

Mustikkaposki, meidän lähipiirissä on myös ilmennyt lyhyen ajan sisällä useammallakin muistisairaus. Laittaa kyllä mietityttämään..... Omat vanhempani ovat muistin puolesta onneksi vielä kohtalaisen "hyväkuntoisia", vaikka äidillä on sitten niin monenlaista sairautta ja vaivaa, vaikka muille jakaa. Oman osani olen varmasti häneltä perinyt. Mutta ei tässä auta itku eikä hammasten kiristys. Näillä eväillä on mentävä ja yritettävä vaan olla kiitollinen kaikesta hyvästä, mitä on elämältä saanut.

Japenan matkakuvia oli niin ihana katsella Facebookissa. Tuo kertomasi muuttui paljon elävämmäksi, kun näki silmillään kuvia kohteista. Toivottavasti pääsette Kivikasa häihin sinne Japaniin. Varmasti olisi ainutlaatuinen kokemus.

Menna, onneksi pääsitte esitykseen, vaikka liput olivat jääneet kotiin. Kyllä tuo kehittynyt tekniikka on hyvä asia monessa.

Nyt painumme päiväkahville. Vielä on jäljellä IL:n ja Miehensä käynniltä aloitettua juustokakkua Siinä kyllä yksi makea, jota minun on vaikea vastustaa.

Toivottavasti Postin lakko saadaan soviteltua ja muut aiotut lakot peruutettua ajoissa. IL, edelleen ihanaa lomaviikkoa Tiinuliinun ja Ukkokullan luona. Toivon, että pääsette lähtemään suunnitelmien mukaan ja säät suosisivat teitä.

Mukavaa uutta alkavaa viikkoa kaikille.

Äläpä mittään IL! Koneista ei kuulumisten kertominen jää ensi viikolla kiinni.

Nääs jollei meidän taloudesta läppäreitä löydy niin sitten ei mistään! Takavuosina eppäilin että UK ostaa seuraavaksi koiralle kommunikaattorin (olivat silloin just kuuminta hottia) kun meillä molemmilla jo oli työkonetta ja yksityiskonetta, kannettavaa ja raahattavaa. Spanieli ei ole ihme kyllä älynnyt pyytää käyttöönsä edes MiniPadia vaikka se tietysti sille koon puolesta sopisi.

Täällä jo kovasti ootellaan. Ja melkeinpä uskaltaisin koko nelikon puolesta luvata että jonkinsorttisen matkakertomuksen tulette kyllä tulevalla viikolla saamaan.

Kovasti rakentavat Malagassa jouluvaloja (kävin eilen toteamassa). Kuten myös täällä meidän kylällä.

Hyvää viikonlopun loppua ja iloista uutta viikkoa kaikille!