Mullekaan ei tule oikein mitään mieleen, mitä haluaisin tehdä, jos korona joskus hellittää. Ehkä menisin ruokakauppaan tekemään heräteostoksia. Sen kauemmaksi ei ole hinkua.

Tervehdys

IL ilmoittaudun heti siippani kanssa teidän nyyttikesteillenne

Tulirumpu teillä on ilmeisesti sitten verkot talvellakin, kun siikaa olette saaneet. Vai onko muitakin siiankalastustapoja ? Meillä sai aikanaan yksi nuori poika täällä käydessään ja rannalta kalastaessaan virvelillä siian. Ei ainakaan heti tule mieleen, että muuten kuin verkoilla olisimme siikaa saaneet. Nyt sitä tuli vielä paljon, kun järvi oli auki niin pitkään ja asuimme täällä koko syksyn jäihin tuloon asti. Yleensähän "muutamme" kaupunkikotiin lokakuussa ja käymme kyllä täällä sitten viikon/kahden pätkissä, kunnes taas maaliskuussa "muutamme" takaisin tänne. Kirjoitit pojastamme ja isästäni. Totta on, että pojallamme on aivan erityisen läheiset välit vanhempiini. Oli aikanaan noin 5 ja puoli vuotta ensimmäinen ja ainut lapsenlapsi, kunnes pikku siskonsa syntyi. Samana vuonna, kun pikkusisko syntyi, molemmat veljeni saivat ensimmäiset lapsensa. Meidän poikamme ei ollut lapsena tarhassa - vasta eskariin meni puolipäiväisesti ja silloin minä olin äityislomalla. Siippani teki sellaisia töitä, että viikollakin oli vapaapäiviä ja sitten tätini sekä äitini hoitivat meidän poikaa muina päivinä. Kesäisin, kun kävimme molemmat töissä, asuimme vanhempieni mökillä (johon myöhemmin muuttivat pysyvästi Helsingistä asumaan) sen ajan, milloin emme lomia olleet täällä viettämässä. Siellä äitini sitten keväästä syksyyn hoiti poikaamme ja talvisin kaupungissa. Vaikea murrosikä oli rankka meille kaikille. Myös noina vuosina läheisyys vanhempiini säilyi eikä se säie katkea varmaan milloinkaan. Tänäänkin äitini puhui puhelimessa pojastamme. <3 Lämmin sydän. Toimihan äidin omaishoitajana elokuussa, kun isäni oli polvileikkauksessa siellä Coxassa ja vielä sen jälkeenkin oli varmaan ainakin pari viikkoa vanhempieni luona "hoitamassa" molempia. Työnsä on onneksi sellaista, että pystyy pääosin tekemään sitä etänä.

Siippani yritti kovasti saada virvelillä lohta. Vielä 1.1. oli kanootilla melomassa ja muistaakseni oli silloinkin virveli mukanaan. Kerran tärppäsi aika kookas lohi, mutta mokoma pääsi irti. Aiempina vuosina olemme saaneet syksyisin enemmän lohta. Kalastuskuntamme on tehnyt lohi-istutuksia lähes vuosittain. Voi olla, että haukikanta on lisääntynyt niin, että popsivat lohenpoikaset jo pieninä suuhunsa. Meidän ennätyslohihan täältä oli yli 10 kg painava köriläs. Kunnon koukkuleuka, jonka siippani ja tyttäremme käyttivät aikanaan kylällä punnituksessa kahdessa eri kaupassa, niin saimme tuloksen virallistettua Perkaamiseen tarvittiin kirvestä

Asics Geliltä tuli hyviä vinkkejä IL n vävylle

Maugham eihän meillä sitten varmaan ole hirveästi matkaa välissä. Onko lempilaulunne Junnun "Saimaan saaressa pikkuinen torppa..." Se on yksi meidän lemppareistamme . Teillä ei sitten ole pitkä mökkimatka, kun pystytte kerran viikossa kauppareissun yhteydessä käymään postit katsomassa. Meillä ei aivan onnistuisi. Kauppareissut on kyllä yleensä kerran viikkoon, nyt yritän harventaa niitä siitäkin, kun korona tuntuu jylläävän vähän siellä sun täällä. Ja tosi nopeasti tilanteet muuttuvat huonompaan suuntaan. Kun ajattelee Jyväskylän tilannetta, niin vallan voi ihmetellä. Tässä taisikin olla hetken aikaa (kun eilen illasta käväisin) Merellen kommentointi siitä hommasta.

Tiinuliinu piknikkenne kuulosti tosi hauskalta. Mukava tapa viettää aikaa yhdessä ja saada samalla vielä hyötyliikuntaa. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä mm. museoiden kiinniolosta. Jotenkin käsittämätöntä, että kuppilat voivat olla auki ja ihmiset sitten humalapäissään (eivät suinkaan kaikki ole humalassa - en sitä tarkoita) unohtavat vähäisetkin suojauskeinot koronaa vastaan ja samalla mm. museot ja taidegalleriat ovat kiinni. Niissähän olisi tosi helppoa vielä valvoa henkilömääriä ja taatusti näppärämmin onnistuu etäisyyksien pito ja maskin käyttö kuin baareissa. Juu, koronakausi on tuonnut uusia sanoja käyttöömme. Nauratti, kun luin, että turvaväli on autoilusta tuttu..... Sitäkin monet noudattavat (autoilla) aika huonosti. Tässä väkisinkin ravaa kohtalaisen pitkää matkaa kohtalaisen usein edestakaisin, niin osuu kyllä joka ikinen kerta silmään tilanteita, joissa auto on aivan kiinnii edelläajavassa autossa. Jos vaikka hirvi tielle tulisi tai mikä tahansa yllättävä tilanne, niin ei siihen jäisi edes aikaa reagoida, saatikka sitten toimia. Siinäkin tilanteessa turvaväli saattaa jopa pelastaa toisen hengen.

Sovittu sitten, että Iloklubin lounas (ehkä mieluummin)korona jälkeen klo 13.00. Muistelisin, että Tampereelta tulijoilla oli hankaluuksia ehtiä klo 12. Heti tässä itsekkäästi oletan, että tapaaminen olisi Helsingissä. Sen puolesta, se on hyvä paikka, että suurin osa meistä asustaa kohtalaisen lähellä ja jos on kauempaa tulijoita, niin Helsinkiin yleensä pääsee joka puolelta

Karmale mukavaa, että tekin pääsitte lumitöihin. Täällä on nyt satanut pikkuisen monta päivää putkeen. Siippani teki tänään jonkin verran lumitöitä (kahteen otteeseen), mutta sitten innoistui taas rakentamaan lumesta. Eläimet saivat seurakseen lumiesta tehdyn baaritiskin, jonka ääressä aioimme huomenna lopettaa tipattoman tammikuun paria päivää ennen kuun varsinaista loppua. Onhan siinä sitten takana 4 viikkoa tipatonta. Saas nähdä, vaikka laittaisin baaritiskistä kuvan naamakirjaan

Muori mukavaa, että olet saanut positiivisa kokemusia sauvakävelystä. Huh, kun liukastuit. Onneksi ei käynyt pahemmin. Minä pidän visusti piikit kengissä päivän lenkeillä. Otimme saunan avoterassillekin vanhan maton, jonka päällä voisin kävellä piikit "jaloissa", niin että ei tule reikiä terassiin. Nyt on ollut suojaa, joten polku ei ole jäinen ja olen voinut saunaan kulkea ihan Kuoman töppösillä ilman piikkejä. Huomenna tilanne taitaa muuttua. Pian lähdemmekin saunaan, jossa odottaa vihtavesi - siis ihan löylyn heittoa varten. Olen tehnyt joka kesä niin kauan kuin muistan talveksi aina vihtoja (isältä opittu ja peritty juttu). Viime kesänä en saanut aikaiseksi edes sitä hommaa. Onneksi Siippani työpajalla katon rajassa roikkui vielä edelliskesän vihtoja jonkin verran. Niistä nautin nyt ihan tuoksun muodossa tänä talvena.

Eilen aamusta laitoin hammaslääkärilleni tekstarin jo puoli kasilta. Soitti heti perään ja lupasi ottaa minut vastaan klo 12.00. Siippani kävi muutaman kerran ajamassa pienen tein pätkän ja varmistamassa, että pääsisimme autolla matkaan. Sain onnekseni myös soittamalla siirrettyä perjantain noutotilauksen eiliselle. Hyvää palvelua Mikkelin Citymarketista.

Mikkeliin matkalla mennessä soitin mökkinaapureillemme, jotka asuvat tätä nykyä siellä ja peruin lumisateen vuoksi pienen suunnitellun kahvihetken heidän kaupunkikotinsa terassilla. Toteutamme sen varmaan nyt täällä, kun tulivat itsekin jo tänään takaisin mökilleen. Mikkelissä ollessamme vielä yksi naapuri soitti ja kertoi, että tie on nyt aurattu. Ei varmaan muuten olisi vielä eilen sitä tehty, ellei yksi mökille menijä olisi juuttunut tielle yhteen mäkeen. Loppumatka sujui huoletta, kun ei tarvinnut jännittää, että jääkö auto lumeen kiinni. Sitä nelivetoa siippani haikailee....

Hammas oli huonossa kunnossa. Siihen tulee nyt juurihoito - joka toivottavasti auttaa. Kuvassa ei onneksi näkynyt mätää eikä tulehdusta hampaan juuressa. Mutta lääkäri ei antanut takuita, että edes juurihoito auttaa. Saattaa olla, että hampaassa on pieni halkeama... Sitten seuraava homma onkin hampaan poisveto ja se tietää sitä, että pakko saada implantti. Tämä hammas on ylärivissä ja alarivistä samalta puolelta puuttuu jo yksi hammas takaa. Yleensä en ota puudutusta, mutta eilen suostuin hammaslääkärin suositukseen puudutuksen otosta. Viisasta se olikin. Särkyä voi kuulemma kestää vielä pari päivää.... Olisi mielestäni "vanhat" särytkin jo riittäneet.

Tein tänään pitkähkön lenkin ystäväni kanssa, joka lenkkeili Helsingin keskuspuistossa Siippani teki niitä lumitöitä ja rakensi sitä baaritiskiä, joten en saanut hänestä lenkkiseuraa. Hyvä näin. Tuli taas parannettua maailmaa ystäväni kanssa.

Koronatilanne huolestuttaa taas kovasti. Ymmärrän pk-seudun päättäjiä, jotka ovat avaamassa harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille ensi viikolla - tilanteen niin salliessa. Toki maanantaihin mennessä ehtii tulla monenlaista uutta tietoa muunnosviruksen levinnäisyydestä ja yleensäkin vanhan "luonnonviruksen" leviämisestä. Toisaalta ymmärrän hyvin pääministerin, STM:n, THL:n ja HUSin huolen tuon harrastustoiminnan aloittamisen johdosta. Mikä liekään paras ratkaisu ? Tällä hetkellä olemme edelleen vähän pimennossa tuon Covidin suhteen monessakin mielessä. Todella harmillista, että useamman toimittajan rokotteiden toimitusaikataulut eivät pidä Jotenkin tuntuu, että juuri kun ehti huokaista, että pahin piina loppuisi kesään mennessä, tulikin päinvastaisia uutisia. Huolestuttavaa on myös päivittäisten tartuntojen lukumäärän reipas nousuvauhti. Kunpa jokainen meistä malttaisi käyttäytyä ohjeiden mukaisesti, niin pääsisimme takuulla pikemmin tästä kiusasta eroon. Kuolinluvutkin ovat aika tasaisesti viiden luokkaa/päivä.

Menna olen täysin samaa mieltä kanssasi rajakäytännöistä koronan suhteen. Hallitus on kyllä yrittänyt monenmoista, mutta kun tämä ihana perustuslakimme suojelee yksilön oikeuksia niin paljon, että edes tällaisessa tilanteessa ei tuota rajavuotoa näillä eväillä saada tukittua. Hesarissa oli eilen hyvä artikkeli näköislehdessä aiheesta : muistaakseni sivulla A11, oikea ylänurkka. Siinä kerrotaan hallituksen yrityksestä ja halusta torpata virus rajoilla. Itsekin olen ihmetellyt sitä, että kun uusi tartuntatautilaki on nyt valiokunnissa kierroksella, niin miksi ihmeessa siihen ei ole saanut sisällytettyä pakkotestausta ja pakkokaranteenia. Ymmärtääkseni itse laki on kuitenkin vaan "tilapäisesti" voimassa - vai muistanko väärin.

Täällä meidän maanpäällisessä paratiisissamme koen olevani turvassa koronalta. Kaupoissa käydessämme FFP2 hengityssuojain ja turvavälit sekä hyvä käsihygienia. Toivon, että saan seuraavan kauppareissun vasta reilun viikon päästä perjantaille. Mitä harvemmin sen parempi.

Toivotan teille kaikille mukavaa viikon jatketta ja mukavaa viikonvaihdetta.
Pysykäähän terveinä

Kipa, meillä oli pari verkkoa jään alla. Nyt on vain naru, niin joskus maaliskuussa saa verkot helposti laitettua.
Minunkin ensimmäinen lapsenlapsi sai olla 8 vuotta ainokaisena lellittävänä. Toivon että välit pysyvät lämpiminä jatkossakin.

Ilmoittaudun myös Iloklubin lounaalle. Samoin kuin kaikkialle muuallekin, kunhan se on mahdollista. Muutama vuosi sitten, alaikäisenä satuin olemaan Helsingissä ja sattumalta lounaalla kadun toisella puolen yhtäaikaa teidän rouvien kanssa. Ei teidän naurunne silti sinne asti kuulunut, älkää huolestuko.

Minäkin olen kerran talvikalastanut. Se oli monia vuosia sitten, kun vielä viitsin mökkeillä. Lähdimme sinne pääsiäiseksi. Pakkasta oli n. 20 astetta, mutta tullessamme mökki oli lämmin, kun naapuri oli käynyt laittamassa sähköt päälle vuorokautta aikaisemmin. Järvessä oli erinomaisen paksu teräsjää eikä lunta ollut päällä juuri lainkaan, joten ajelimme autolla kauas selälle. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja istuessani selkä vienoa tuulta vasten tuli melkein hiki. Kairasimme avannot vieretysten ja pilkimme istuen pilkkijakkaroilla, Minähän en ilkeä koskea syötteihin enkä kaloihin, joten olimme varautuneet siihen, että meirämmiäs hoitelee sen puolen, jos satun jotain saamaan. Ja minähän sain! Tuskin sain pilkin veteen, kun nykäisi eikä meirämmiäs ehtinyt pilkkiä itse ollenkaan päästellessään minun saalistani ja laittaessaan uutta toukkaa koukkuun Hän sitten vähän hermostui ja kairasi uuden avannon kauemmaksi, mutta minähän hilpaisin hänen luokseen palvelua saamaan

Jossain vaiheessa hänkin sitten ehti siimansa avantoon laskea ja tunsi pian oudon nykäisyn. Osoittautui, että melko iso siika oli tarttunut hänen koukkuunsa selästään ja nousi avannolle poikittain. Jotenkin hän sai sen keploteltua ylös ja oli todella koppava hienosta saaliistaan. Olen joskus miettinyt, mitähän olisi tapahtunut, jos siikakin olisi tullut minulle, mutta onneksi se pelasti meirämmiähen päivän! Meillä oli mukana kuumaa vettä ja rommia ja oli todella nautinto istua auringonpaisteessa keskellä järvenselkää ja naukkailla rommitotia. Ei ollut edes pelkoa narahtaa rattijuopumuksesta

Meirämmiähen vanha koulukaveri asuu Hangossa ja olemme usein kyläilleet siellä toukokuussa siianpyynnissä. Kaverilla oli aiemmin moottorivene, jolla he ajoivat merelle ja kalastivat virveleillä, mutta sitten hän luopui veneestä, kun bensa tuli niin kalliiksi, joten sittemmin he ovat heitelleet rannalta ja hyvin on siikaa tullut. Meillä on joka kerta ollut kotiintuomisina monta isoa siikaa, jotka meirämmiäs oli fileoinut paikanpäällä. Jostain syystä hänen kaverinsa ei osaa fileoida, vaikka on kalastanut kymmeniä vuosia, vaikkakin luulen kyllä hänen täpäkän rouvansa omineen ne hommat itselleen. Toisaalta hänkin pääasiassa vain siivoaa kalat ja laittaa ne pakkaseen muuten kokonaisina, kun meidän mielestämme siika on parasta fileinä, jolloin saa helpommin graavisiikaakin. Mutta käsittääkseni hankolaiset ystävät eivät syö "raakaa kalaa"!

Kipa hammassärky on kurjaa, mutta onneksi sait nopeasti apua. Meillä on vuositarkastukset joskus touko-kesäkuussa, kun viime vuonna normaalisti keväällä olleet tarkastukset siirtyivät sattuneesta syystä! Maaliskuulle meillä on molemmilla lähetteen labraan ja sen jälkeen menemme sitten taas lekurille. Meirämmiähen pitää uusia ajokorttinsakin, kun hän täyttää 75 vuotta, joten yritämme saada ajokorttitarkastuksen samaan käyntiin. Minun piti jo viime vuonna käydä mammografiassa, kun sain gynekologiltani lähetteen, mutta sitten tuli koronashow ja lähete jäi käyttämättä. Nyt kun en enää kuulu seulonnan piiriin, tarvitsen aina lähetteen, joten pitänee odottaa seuraavaa gynekologikäyntiä joskus tulevana syksynä. Tutkin kyllä itse rintojani säännöllisen epäsäännöllisesti!

Aika hyviä nimiehdotuksia on IL:n vävyn uskonlahkokiipeilylle tullut. Minulle tuli vain mieleen Kari Tapion laulu "Kuin taivaisiin" sekä virsi "Mä silmät luon ylös taivaisiin", jos niistä voisi jotenkin sorvata aiheeseen sopivaa

Eilen A-talkissa pääministeri silmät kirkkaina vakuutti, että hallitus on kyllä esittänyt pakkotestauksia lakimuutosten yhteydessä, mutta se ei ole mennyt läpi eduskunnassa. Lasten harrastuksia kyllä ollaan valmiita rajoittamaan, mutta ei rajojen yli tulevaa viruskuljetusta. Ei ihan mahdu minun kaaliini

IL, meirämmiäs on nyt nukkunut kolme yötä uuden CPAP-maskinsa (AirFit F20) kanssa ja hyvältä tuntuu. Yhtään ei ole kuulunut kovempaa kohinaa enkä minäkään ole enää saanut voimakasta ilmavirtaa päälleni. Hänen ei myöskään enää tarvitse riisua koko maskia pois lähtiessään vessaan, kun ilmaletkun saa helposti irti ja taas paikoilleen. Laite näyttää aina edellisen yön tulokset ja nenämaskilla maskin tiiviyttä ilmentävä "naama" näytti usein punaista, mutta näinä kolmena yönä se on ollut hymyilevä ja keltainen, joten vuotoa ei ole esiintynyt. Käyttöohjeissa mainitaan, että isosta maskista saattaa tulla hiertymiä nenänvarteen, mutta meillä ei sellaista ole ainakaan vielä näkynyt. Silikonireuna saattaa hiostaa, mutta toisessa mallissa (AirTouch F20) on vaahtomuovinen reunus. Sitten on sellainenkin, jossa maski on pienempi eli se peittää suun, mutta silikonireunus asettuu nenän alle. Meirämmiähen laite on ResMed-nimisen firman laite ja kun rekisteröityy heidän myAir-sivustolleen, niin sähköpostiin tulee käyttöraportteja ja siellä on myös monenlaisia tuki- ja vinkkivideoita. Ongelmista kannattaa kuitenkin olla yhteydessä uniklinikalle (vast.), sillä maskeja on todella laaja valikoima, josta varmaan jokainen löytää itselleen (ja vieressä nukkujalle!) sopivan.

Jaahas, johan tässä on taas tullut istutuksi, joten mahtavaa perjantain jatkoa ja mukavaa viikonloppua kaikille Ensi viikolla onkin sitten jo helmikuu!

Heippa, Lyhyt viesti vaan nyt - ihan aikuisten oikeesti. Rakkaalla siipallanihan on tuo jatkuva rakententamisen vimma. Tänään testasimme rakkaan siippani tekemää jäätiskiä. Otimme muutaman kuvan ja ehkä , jos aika sallii, laitan jotani faceen. Kyllä nauratti taas kerran Menna sun kommentoinnista muutama juttu.

Nut meillä soi päivänsäde musiikista ja mun täytyy laittaa iltaruuat esille ja tarjolle..

Menna, Justuksella on kolme erilaista maskia. Nyt pari yötä mennyt hyvin kokomaskilla (ResMedin laitteet), mutta nenänpielistä suupieliin iho punaisena. Hän on kiinnittänyt letkun sängyn yläpuolella olevan kaapin ovenripaan ja se systeemi tuntuu hyvältä. Nukuin viime yönä lähes 10 tuntia ja nyt puhkun energiaa minäkin.

Facebook muistutti kuuden vuoden takaisesta Iloklubin tapaamisesta, joka oli täällä mun mökillä. Silloin tuli kyllä kaikille elinvuosia lisää, niin paljon me naurettiin. Tämä foorumi on kyllä hyvä olemassa tällaisenakin aikana, kun ei voida tavata. Mun jäsenyys loppuu viikon päästä, en usko jatkavani sitä. Olen jo tavoitepainossa enkä ole merkkaillut syömisiäni aikoihin.

Veljentytär sai joululahjaksi ompelukoneen ja laittoi kuvia tekemistään vaatteista. Minä riemastuin ja kyselin, haluaisiko kankaita. Ja niin Justus kantoi kuusi matkalaukkua vintistä olohuoneeseen ja minä innoissani penkomaan. Luulen, että jos olen säilyttänyt 20 vuotta jotain puserokangasta, en ehkä tulevaisuudessakaan ompele siitä mitään, joten pinoon vaan ja menoksi. Olen niin iloinen, kun sain ison Ikea-kassillisen tosi kauniita - silkkiä, samettia, sarkaa, verkaa ja fleeceäkin innostuneelle ompelijatytölle vietäväksi.

Vaan koko päivä siinä hurahti, kun vaaleansininen flanellitilkku muistutti puolivuotiaalle kiljukaulalle tekemistäni potkuhousuista, tonttupukujen kaavat 98- ja 128-centtisille pojille jne. Puhumattakaan pitsistä, jota käytin morsiustyttöjen mekkoihin tyttären häissä.

Löysin myös turkoosin anorakki-housuyhdistelmän, jota olen käyttänyt viimeksi yli 20 vuotta sitten hiihdellessäni järven jäällä. Housut solahtivat hienosti jalkaan, taidanpa pukeutua siihen, kun lähdemme kävelylle ja lumitöihin!

Tervehdys savosta.
Täällä foorumilla on tapahtunut vaikka mitä sitten viime kirjoitukseni.
Olen kuluneen kuukauden pyöritellyt papereita ja näpytellyt numeroita koneelle pätkätyössä aamusta iltamyöhään.

Olen vain pikaisesti käynyt vilkaisemassa juttujanne enkä ole ehtinyt kommentoimaan. Otan osaa ystävien ja läheisensä menettäneiden suruun.
Toivon hartaasti että pääsemme pian tästä koronan kurimuksesta palaamaan entiseen elämänrytmiin, ainakin heidän osaltaan jotka sitä entistä kaipaavat.

Luulen että moni ei täysin palaa entisiin kuvioihinsa, vaan on löytänyt esimerkiksi ulkoilun korvaamaan sisäliikuntaa.
Itse muistelen kaiholla tanssiharkkoja, lavistunteja ja lavatansseja. Toivottavasti kroppa taipuu vielä salsaan ja muihin lattareihin polkasta puhumattakaan, mikäli toiminnat joskus käynnistyvät.

Ajoin eilen töistä suoraan etämiehen luo. Täällä odotti lämmin syli, kylpyvalmis sauna ja herkullinen ruoka työn raskaan raatajaa.
Aamulla menen täältä töihin, taitaa tulla melkoinen päivä kun joudun asiakastyöhön ensimmäistä kertaa teamsin kautta. Tähän saakka ollaan
ollaan tavattu nokikkain, mutta olen valmistellut asiat niin että tapaamiset jäävät normaalia lyhyemmiksi.
Ei etäyhteys onnistu kuin nuorempien asiakkaiden kanssa, ikäihmiset käyvät naamioituneina toimistolla myös tulevaisuudessa. Onneksi meillä päin on rauhallinen tautitilanne ainakin toistaiseksi. Moni ikäihminen on valitellut yksinäisyyttä ja masentumistakin olen havainnut.

Ulkoilu on jäänyt vähiin kun en meinaa jaksaa lähteä enää iltaisin lenkille.
Tänään ulkoiltiin hienossa talvisäässä, ranneke näytti yli 6 km.

Toivottelen terveyttä ja hohtavia hankia sekä kaikkea muuta kivaa helmikuuhun. 👋😄

Onkos kaikki mimmit ulkoilemassa, kun on ollut niin kauniita päiviä? Mekin harkitsemme hiihtämään lähtöä. Tosin Justus korjailee ruokapöydällä leivänpaahdinta, eikä taida ihan heti malttaa siitä irtautua.

Eilen puhdistin tiskikoneen siivilää ja huomasin sen olevan vähän rikki. Aloin pohdiskella uuden koneen ostoa, onhan tämä entinen jo mökin ikäinen, 19-vuotias. Justus toppuutteli, tutki nettiä ja nyt on tilattuna uusi siivilä hintaan 22,90! On se kätevää, kun on käytännön mies talossa.

Saariston Kirppiksellä joku rouva ilmoitti antavansa suksipaketin ja monot. Just sopivat meidän Juniorille, onnekseni ehdin ensimmäisenä ilmaisemaan halukkuuteni. Käytiin eilen hakemassa ja vein laatukahvia paketin kiitokseksi. Täällä sellainen on tapana, vaikka ilmaiseksi saakin. Pojat tulevat todennäköisesti hiihtolomalla pariksi päiväksi mökille, ellei muuta järjesty, täytyy vaan ottaa riski.

Mökkiystävän lähisukulainen kuoli koronaan Tukholmassa. Poikansa annettiin käydä tervehtimässä äitiään viime hetkillä. Nyt on pojalla korona ja on aika huonossa kunnossa. Mökkiystävä ei pääse hautajaisiin ja mieli on tietenkin apea.

Ostosreissun yhteydessä kävimme eilen tarkistamassa yhden uuden kirppiksen ja siellä onkin 50/50-palvelu. Aion kerätä taas kaiken turhan ja viedä sinne. Riemuni oli suuri, kun satuin huomaamaan käyttämättömän ulkoilupuvun Justukselle, sinivihreän kevyesti topatun, lähti 35 eurolla! Ja löytyi kaksi oasispalloa, niistä teen ensi talvena havupalloja. Uusia, 5,-/kpl, kun ennen joulua ostin kalliilla yhden!

Ai niin, kerronpa taas yhden keittotaitoni kommelluksen. Eräänä päivänä teimme uunikasviksia, herkullisia poronfileen kanssa. Seuraavana päivänä Justus touhusi muuta ja minä päätin olla emäntää ja tehdä kasvisten lopusta sosekeiton. Keitin vähän aineksia lisää ja kaadoin tehosekoittimeen. Painoin nappulaa ja hups hups, keittiö ja minä itse oltiin ihan soseessa. En muistanut, että sitä kantta on vähän aikaa painettava. No, yläkaapipien ovet, tasot, kahvinkeitin ja muut tavarat tuli puhdistettua ja pusero pyörii parhaillaan koneessa. Mä olen nykyään ihan hulluna paahdettuun palsternakkaan, että se voikin olla hyvää!

Nyt hiihtämään!

Talvinen tervehdys.
Täällä pakkanen paukkuu, illalla -21 ja tänään -15. Ei ole oikein minun ulkoiluilma. Hiihtämässä kävin viimeksi sunnuntaina ja silloin olikin ihana sää ulkoilla. Hiihtokilometrejä on vasta 38 ja mitattua kävelyä 48 km. Joten ehkä minäkin saavutan uuteen vuoteen mennessä Utsjoen kun täältä puolesta välistä lähdin liikkeelle
Mutta näin pakkasella on mukava olla sisällä ja keskittyä ompeluun ym. mukavaan. Kirjojakin olen lukenut aika monta. Dekkareita. Viime yönäkin meni kolmeen kun oli niin jännittävä kirja. Viveca Stenin dekkarit on jotenki saaneet minut koukkuun

Nyt alan ommella pikku tytölle bodya, joka sointuisi viikonloppuna ompelemaani hamehousuun. Pikkuinen on niin kamalan nopeasti kasvanut, että ihan hirvittää Ja hän on alkanut kovasti jutella ja nauraa. Pitää katsella hänestä lähetettyjä videoita monta kertaa päivässä. Ikävä on kova. Eilen miniä soittikin ja kysyi, milloin haluaisin nähdä. No heti tietenkin He olivat vähän suunnitelleet, että tulisivat meille jopa viikoksi helmi-maaliskuun vaihteessa, jos sopii. Ja tietenkin sopii, jos vaan ollaan kaikki sihen asti hissukseen ja varuillaan. Olispa ihanaa saada pikku Muru kokonaiseksi viikoksi tänne.

Sisko soitti tänä aamuna ja kysyi, aionko ottaa rokotteen. Hän on 76 ja miehensä 83 ja heille on sanottu, että saavat molemmat samaan aikaan kun asuvat samassa taloudessa. En ole kauheasti miettinyt rokotusta kun ei sitä varmaan vielä pitkään aikaa ole edes meikäläiselle tarjolla. Olen vaan keskittynyt tähän varomiseen... Todennäköisesti otankin kunhan tulisi vuoro. Mietityttää vaan, että muuttuuko mikään sittenkään? Ollaanko sittenkin rajoituksissa? Täytyy yrittää luottaa kuitenkin rokotuksen voimaan.

Mutta nyt piirtämään kaavoja ja pyörittelemään kankaita.

Hurmaavaa helmikuuta Ihanaiset,

me avasimme tänään hiihtokauden . Sunnuntaina jo piti mennä, kun oli niin ihana ilma mutta rupesin miettimään, että ladulla voi olla ruuhkaa. En ole mikään nopea hiihtäjä ollut koskaan ja viime lenkistä on aikaa ainakin pari vuotta ja sitä ennen oli n. 40 vuoden väli hiihtämisestä. Tänään ladulla oli meitä eläkeläisiä suurin osa jotka viilettivät mennä meidän ohi niin, että tukka tuilui , hyvin oli tilaa. Sukset luistivat hyvin, ylämäessä vähän lipsui ja käsivarret joutuivat koville mutta hauskaa oli, uudet monotkaan eivät puristaneet yhtään ja vaatetus onnistui, on se kuitenkin raskasta hommaa! Mennään huomennakin jos kroppa antaa myöden, olen kyllä jo venytellyt.

Pikseli, ei lumityöt mitään kevyttä hommaa ole vaikka kevyttä pakkaslunta lykkisi. Meillä on vaan yksi kola joten minä olen lapiolla avannut polkuja takapihalle ja kyllä selässä ja käsissä tuntuu. Viikonloppuna oli aivan ihana keli ja niin kaunista, kun aurinkokin vähän pilkisteli ja valkoinen lumi kimalteli. Tykkään kunnon talvesta.

Kipa, minäkin vietän tipatonta tammikuuta, tämä oli ainakin 20. kerta. Viimevuoden meni helmikuukin samaan syssyyn. Isäntä jo huolestui enkö enää koskaan ota viiniäkään ruuan kanssa . Hän ei vietä tipatonta mutta kyllä hänenkin ottamisensa vähenee minun tipattoman aikana. Sunnuntaina tehtiin niin hyvää ruokaa, että sen kanssa piti ottaa lasillinen punaviiniä, no meni sitä toinenkin. Helmikuu jatkuu huikattomana .

Brittiläinen muuntovirus huolettaa niin paljon, että käytiin ostamassa FFP2 hengityssuojaimet. Ärsyttää nuoret jotka eivät voi elää ilman biletystä ja sitten sairastuvat ja levittävät tautia. Muistan kyllä hämärästi miten nuorena oli tylsää, kun minnekään ei vanhemmat päästäneet eikä ikä sallinut ja miten tärkeää oli Vaput, juhannukset ja Ruisrock, mutta sinnekin päästiin aikanaan ja tuli sitä vappuakin hepeneissä ja kananlihalla juhlittua. Toivottavasti hallitus ei muuta Viron reissaamista vaikka painostus on kova ja tulee kaikille ulkomailta saapuville pakko testaus. Onhan se nähtyneytei vapaaehtoinen testaus kaikilla toimi samoin kuin omaehtoinen karanteeni. Näin jo unta Iloklubin tapaamisesta, mentiin jonnekin korpihotellille tiettömän taipaleen taakse. Sinne pääsi vain mönkijöillä ja IL.n tytär oli kyyditsemässä meitä joita ei voi minkään moottoriajoneuvon puikkoihin päästää . Kaipuu on kova.

Kivikasa, rokotusta saadaan varmaan odottaa pitkälle loppuvuoteen jollei ihmeitä tapahdu ja turhan harvoin niitä tapahtuu.

Otettiin kuvat meistä hiihtovermeissä ja nyt pitää lähettää kehuskelukuvat siskoille . Voikaa hyvin.