Huomenta
Ei olisi pitänyt kehua iskiaksen poissaololla. Heräsin eilen niin kipeä paikka pakarassa. Taitaa kyllä olla alempana kuin iskias. Olisiko osansa joogalla jota tein illalla. Oli kyllä helppo tukilihasjooga, tilasin verkkokurssin. Edelleen on kosketusarka paikka. 
Toivottavasti ei lonkka ole loppunsa edellä, heti kun polvet saa kuntoon.
Mukavaa päivää kaikille.

Sateinen yö ja aamu.
Pesen lakanapyykkiä, jotta saan ne kuivumaan ulos, kun aurinko iltapäivän paistelee.
Lohdutuksen sanoja pakarakipuusi, ei johdu lonkkaluiden kulumisesta. Se kipu tuntuu nivustaipeessa.
Si-nivel on tavallinen pakarakivun aiheuttaja ja issiashermo. Ota kipulääkettä tarvittaessa. Tutki anatomiaa ja jos kipu jatkuu mene lääkäriin.

Hyvää ja rentoa juhannusta !

Kiitos Maicco. Pakarakipu onkin päivän aikana hellittänyt. 
Aamulla kävin tosiaan vesijuoksemassa, äsken tein puolen tunnin rentouttavan joogan. Voi että sitä on tönkkö. 

Paljon kiitoksia vertaistuesta ja hyvistä neuvoista iskiaskivun hallinnassa! Kyllä tästä selvitään.

Pikku purtemme keula käännettiin eilen illalla kohti juhannusta ja tuttua retkisaarta. Kun rantauduttiin, itäisellä taivaalla kumotti melkein täysi kuu. Lännessä taas aurinko molskahti mereen. 

Nyt on pilvistä ja hieman tuuleekin. Onneksi veneen vaatekaapissa riippuu toppatakki, joka on monena juhannuksena ollut se keskikesän juhlan trendikkäin asuste.

Suloista suvea vaan teille kaikille!

Minullakin on usein juhannuksena samat toppahousut kuin uutena vuotena. 

Meillä kyllä vaatteet on erilaiset kesällä kuin talvella, mutta ruuat on samat juhlasta toiseen. Tytär välillä kysyykin, että onkos nyt joulu, uusivuosi, pääsiäinen vai vappu vai peräti juhannus, kun pöydässä on Rennyn kalat. Renny on porvoolainen kalastaja koka toimittaa kaloja tämän alueen Re-ko jakoihin. Nyt kyllä muuttuu sapuskat, kun Rennyn tilaus oli mennyt kiinni jo viikko sitten, enkä ollut ajoissa liikkeellä.

Hyvät juhannukset!

Tänään, viidentenä päivänä, saatiin laiturin terassiosa pestyä, minä pesin kalusteet ja nyt ne odottavat kuivumista. Melkoinen urakka sen kaatuneen männyn kanssa, Justus on sahannut pöllejä ja minä oksinut rankoja ja kuljettanut monia kottikärryllisiä metsään lähes olematonta polkua pitkin. Laiturin molemmin puolin on vielä röykkiöt männyn tyvi- ja latvaosaa, mutta ne odottakoot lisävoimia. Jyrkkään ja kivikkoiseen rantaan me ei mennä.

Mä olen aivan uupunut tähän mökkielämän ihanuuteen. Mutta nyt yrtit on istutettu, samoin muutamat harvat kukkaset. Eilen pesin ja siivosin saunan, pesu- ja pukuhuoneen, saunan terassi jäi vielä odottelemaan, kun se on täynnä uimarenkaita, veneen pehmusteita ja muuta roinaa.

Toisaalta täällä on niin upea tuo Längelmävesi, pulahtelen sen aaltoihin ja nousen ylös mieli seestyneenä. Samaa oranssinpunaista kuuta kuin Tiinuliinu mekin eilen ihailimme. Kun Justus oli vastaanottamassa mantereella ajoleikkuria huollosta, hän sai tietää mökkitalkkarista, joka kiipeää puihin ja katkoo niitä ja tekee muutoinkin mitä tarvitaan. Olen hiljalleen tehnyt "myyräntyötä", niin että pian Justus luulee itse keksineensä mökkitalkkarin palkkaamisen. Viimeinen keinoni, ellei näin tapahdu, on uhata, etten tule tänne sitten ollenkaan enkä päästä miestäkään.

Heviteini oli kertonut äidilleen, että saaressa oli kivaa, kun pelattiin yhdessä Aliasta ja juteltiin myöhään yöhön. Äitinsä siihen, että eikös siellä ollut niitä raskaita hommia. Poika, että joo mutta ei ne niin pahoja ollut. Ja että hän on miettinyt asian niin, että mamma on aina auttanut ja tukenut häntä ja ollut kiinnostunut hänen asioistaan, nyt on tullut aika hänen auttaa mammaa. Arvatkaa, tulivatko kyyneleet silmiin.

Minähän jäin pois työelämästä leskeksi jäätyäni, kun myin meidän yrityksemme. Sen takia olen voinut hoitaa poikia heidän sairastuttuaan ja muutoinkin usein hain heidät päiväkodista, ala-asteeltakin, laitoin ruoat ja vein harrastuksiin. Ja kai ne on tottuneet siihen, että kannattaa heti jutella mammalle asiansa, kun ei se hellitä kyselyjään kuitenkaan!

Tänään vielä imuroin lasitalon ja pyyhin pölyt. Justuksen tyttären perhe pääsee tänne vasta perjantaina, kun huomenna on vielä työpäivä. Huomenna käydään ostamassa viimeiset ruoat, tytär tuo lauantain ruokatarvikkeet. Justus graavasi aamulla kilon lohen perjantaiksi. Eilenkin käytiin asioilla, istutettiin Justuksen sukuhaudalle kukkaset. Hauta on iso ja lähinnä kirkon sisäänkäyntiä, en kehtaa olla hoitamatta hautaa.

Justus pesee parhaillaan uusia perunoita omatekoisella keksinnöllään: porakoneeseen hän yhdistää wc-pytyn harjan (uuden) ja niin tulevat potut puhtaiksi ämpärissä! 

Toivotan kaikille hyvää juhannusta!

Miehille tosiaan saa ideat läpi parhaiten, kun uskottelee heidän keksineen ne itse. Meille ostettiin jopa hevonen sillä konstilla. Se ei kyllä ollut viisain ideani.
Perunoiden pesin kuulostaa innovatiiviselta. Mietin vain, kävisikö nopeammin perinteisellä menetelmällä? 
Aikanaan mies naapurin kanssa rakensi vanhasta ruohonleikkurista perämoottorin. Tarkoitus oli mennä veneellä kaukana olevalle lakkasuolle. Muuten meni hyvin, mutta eivät löytäneet koko suota. 

Tervehdys täältäkin. Nyt on mennyt niin pitkä aika edellisestä kirjoituksestani että en mene kommentoimaan tekstejänne vaan kiittelen mukavista jutuista. 
Olen lueskellut juttujanne puhelimella mutta en viitsi sillä kirjoitella kun virheitä tulee solkenaan ja läppäriä avaan nykyisin tosi harvoin.

Käsi on valvottanut öisin ja päivät menevät vähän miten sattuu kun väsyneenä ei oikein hommat hoidu suunnitellusti.
Soitin maanantaina kirran polille ja kyselin leikkauksen perään. Hoitaja ei osannut sanoa leikkausaikaa mutta kertoi että olen kakkosluokassa kiireellisyysjärjestyksessä. Kysyi voiko laittaa minut myös peruutusaikajonoon, sitä kautta voisi päästä piankin leikkuupöydälle. Tietysti suostuin. Nyt ei sitten kannata suunnitella mitään pidempiä reissuja jotta olisin heti valmiina jos kutsu käy.

Tekemistä olisi paljon enemmän mitä aika ja kunto antaa myöten. Vanhaa taloa olen saanut vähän siivottua ja järjesteltyä eikä iso pihakaan näytä enää viidakolta, ainakaan koko alalta. Tänään pesin kodin ikkunat ja verhot. Tytär toi tänään lainaksi tekstiilipesurin ja sillä pesin vaalean sohvan. Nyt se saa kuivua rauhassa monta päivää sillä lähden huomenna etämiehen mökille. 
Käsi ei tykkää paikallaan olosta eikä kovin raskaista töistäkään ja arviointivirheitä tulee päivittäin. 

Hupsista, onpas kello jo paljon, nyt on lähdettävä unta odottamaan. Täytyy lopetella tämä valitusvirsi lyhyeen ja toivotella teille oikein mukavaa Juhannusta.

Muistan monia juhannuksia, jotka juuri silloin, kun ne elin, olivat maailman parhaimpia juhannuksia. Juhannus Isosaaressa vanhimman veljeni luona oli aina suuri seikkailu. 60-luvulla Isosaareen ei noin vain päässytkään. Venettä tuli laiturille vastaan päivystävä aliupseeri ja tarkisti, onko veneestä tulijalla lupa tulla saarelle.

Aukealla kentällä järjestettiin koko perheen juhannusjuhlat ja aikuisten ilta jatkui aliupseerikerholla tai upseerikerholla. Elämäni ensimmäiset tanssiaiset ( olin 14 v) tanssin isoveljeni kanssa noissa juhlissa. Muistan vieläkin miten minua jännitti, kun ihan vieras mies tuli minua hakemaan valssiin. Tanssin jälkeen olin lähdössä omalle paikalleni, kun tanssittajani otti minua kädestä kiinni ja sanoi: ” On tapana, että tanssitaan aina kaksi kappaletta yhdessä.” Punastellen jäin paikoilleni. Oppia ikä kaikki.

Olen viettänyt monta juhannusta ystäväni mökillä. Ensimmäisen kerran silloin, kun olin keväällä kirjoittanut ylioppilaaksi. Elämä oli täynnä mahdollisuuksia, suunnitelmia ja suuria unelmia . Muistan miten hyvältä tuntui soudella järvellä juuri sen pojan kanssa, josta pidin eniten. Yhdessä laskimme kuinka monta kertaa käki kukkui. Tiesin, että eroaisimme syksyllä, kun lähtisin piiaksi Lontooseen, mutta juuri tuona juhannuksena uskoin, että tapaisimme taas ja kaikki olisi  samoin kuin juuri nyt. Onnellista.

Olen viettänyt nuorten kanssa monta juhannusta meren tai järven rannalla työskennellessäni nuorisotyöntekijänä.  Olemme istuneet yhdessä iltanuotiolla ja laulaneet kaikille tuttuja lauluja, kertoneet nuotiotarinoita ja ihastelleet maailman kauneutta. Olen kuunnellut nuorten iloja ja suruja. Iloinnut iloitsevien kanssa, lohduttanut niitä, joiden sydämessä on ollut suruja. Hieman hymyillen olen katsonut, miten pojan käsi on hakeutunut tytön käteen, tytön pää painunut pojan olkaa vasten. Ihana nuoruus.

Olen viettänyt muutaman juhannuksen jengityöntekijä aikoinani Helsingin Mustasaaressa ja Kivisaaressa nuorten kanssa, joille ei monikaan elämän ongelmista ollut vieras. Yritimme antaa heille toisenlaisia muistoja matkan varrelle. Kokemuksia yhdessä olosta, johon eivät kuuluneet päihteet eikä väkivalta. Halusimme antaa nuorille sellaisia tähtihetkiä elämään, jotka kantaisivat monen vaikean vaiheen yli.

Kun oma lapseni syntyi, elämäni muuttui. Juhannuksia vietettiin perheen kesken tai ystävien kanssa, rauhallisesti, lasten ehdoilla, ei enää erilaisilla leireillä nuorten kanssa.

Vuodet kuluivat. Ensimmäisen mieheni, tyttäreni isän, kuoltua yllättäen auto-onnettomuudessa meni muutama juhannus vähän kuin ohi. Vietin ainakin yhden juhannuksen minun vanhempieni luona, toisen niin, että minä olin ystävieni kanssa ja tyttäreni isovanhempiensa kanssa.

Kun sitten tapasin nykyisen mieheni, jonka kanssa olemme olleet yhdessä yli 40 vuotta, muutin Helsingistä pois. Monen monet juhannukset olemme sen jälkeen viettäneet eri puolella Lappia, enimmäkseen Äkäslompolossa. Ihastelleet yötöntä yötä, vaeltaneet jonnekin tunturiin ihailemaan aurinkoa, joka näkyi taivaalla ( jos ei satanut) ja tuntureita, joita näkyi tunturienkin takana.

Tämän juhannuksen vietämme ihan kotona. Voi olla että ystävä pariskunta piipahtaa hetkeksi. Juomme juhannuskahvit ja syömme lättyjä, joita mieheni haluaa joka juhannus paistaa. Illalla käymme saunassa ja katselemme hyviä futismatseja (EM-kisat meneillään). Yömyöhään saatamme vielä istahtaa terassille. Minä juon lasin viiniä ja mieheni pullollisen alkoholitonta olutta. Katsomme siinä toisiamme ja tiedän kummankin ajattelevan: Juuri nyt en olisi missään mieluummin kuin tässä sinun kanssasi.

Onnellista juhannuksen aikaa itse kullekin.