Tervehdys pitkästä aikaa. En oikein nykyään saa aikaseksi kirjoittaa. Aina kun muistan, on liian myöhä ja väsyttää. 
Viime viikonlopun olin pojan perheessä. Pikku tytöt olivat innoissaan kun mummu tuli. Ja vauva oli kasvanut kovasti. Viikon päästä hän saa nimen. En yhtään osaa arvata mikä hänestä tulee.
Lauantaita vasten yöllä keskimmäinen tyttö alkoi oksentaa ja sitä rallia kesti koko yön. Kaikki petivaatteet  piti viedä pesuun patjaa lukuunottamatta. Minä olin tyttöjen huoneessa heidän kanssaan nukkumassa kun tää alkoi. Ensin luulin, että tyttö puhuu unissaan kun hän sanoi, että ärsyttää kun pitää  nukkumaan niin aikaisin, ärsyttää nuo äänet, ärsyttää ... Ilmeisesti hänellä oli jo silloin paha olo. 
Sanoin pojalle, että saa mennä loppuyöks tyttöjen kanssa, koska minä olen niin hidas reagoimaan ja ojentamaan vatia, jos taas hätä tulee. Eli huonosti meni se yö nukkumisen kannalta. Mietin, että varmasti me kaikki muutkin sairastutaan. Siinä sitten kuitenkin meni viikonloppu, että muut oltiin ok. Minä palasin junalla kotiseudulle ja mies haki asemalta. Olin ollut tunnin kotona kun sitten tauti iski ja aamuyöhön maanantaina voin pahoin. Ja maanantai ja tiistai meni lähes nukkuessa. Mitään en jaksanut. Miniä ja vanehmpi tyttönenkin olivat sairastuneet tiistaina. Onneksi vauva ja poikani eivät ainakaan vielä. Nyt vasta alan itse olla ok. Mies ei vielä ole sairastunut. Nukuin eri huoneessa heti kun sairastuin ja vasta viime yönä kömmin omaan sänkyyn. 
Että semmoinen viikko takana. 

Huomenna meille tulee naapurin koira hoitoon muutamaksi päiväksi. Saapa nähdä mitä siitä tulee kun emme ole koiria hoidelleet. Sanoivat, että on helppo koira. Kultainen noutaja. Kävivät eilen illalla tutustumassa. 
Ensi viikolla on verikokeita ja unihoitajan vastaanotto. Nuohoojakin tulee keskiviikkona. Viime viikon jooga ja vesiliikunnat jäi  sairastumisen takia, joten ensi viikolla pitäisi yrittää niihinkin. Ja viikonloppu meneekin sitten vauvan juhlissa. Nuorempi tyttäreni miehensä kanssa tulevat meille pe illalla ja lähtevät sitten lauantaina meidän kyydissä Ouluun. Vanhempi tyttö miehensä kanssa lentää Ouluun lauantaiaamuna. Nuoret jäävät sitten hotelliin yöksi ja palaavat pääkaupunkiseudulle su junalla. Me palataan kotiin jo lauantai-iltana. 
Mutta kiva taas nähdä porukalla. Juhlimme samalla myös isompien tyttöjen synttäreitä isolla porukalla kun miniän perhekin on paikalla. 

Olen muuten ollut aika laiska alku vuodesta. Olen vaan lukenut kirjoja ja katsonut telkkarista sarjoja, siis areenasta ja katsomosta. Pitäis kyllä ryhdistäytyä. Olisi niin paljon järjestämistä komeroissa ja vaatehuoneissa. Mies on sentään viihtynyt varastoa siivoillen useampina päivinä. 😃

No hui kivikasa, onneks ei tauti junassa alkanut? Olitkos varautunut siihen?

Mun huono selkä ja jalat, joten en ole paljoa jaksanut mitään puuhastella kotona.
Kävelyllä sentään semmosen tunteroisen melkein joka päivä tehnyt tuolla harjun metsäpoluilla. Meillähän ei lunta paljoa ole.
Hiihtäjille sentään tekolumesta tekivät sellaisen 2,5 km lenkin. Paljon on hiihtäjiä ollutkin.

Kamut poikkes pitkästä aikaa kaffeelle. Ei meillä sekaista ollut, mutta sain siivousinspiksen heidän lähdettyä. Matot seuraavana päivänä ulos tuulettumaan.
Nyt sitten pikkuhiljaa siivoillut. Kaapit pitäis vielä saada siivottua, niin keittiön kuin vaatekaapitkin.
Kohta kuitenkin jo muutetaan maille ja idea olis että ennen sitä saisin tämän asunnon siivotuksi.

Hyvää talven jatkoa kaikille ja hyviä vointeja!

Karmale: En ollut varautunut. Ajattelin, että kun se tauti ei ollut meihin iskenyt, ei se iskisikään. Eikä tuntunut yhtään miltään. Ruokakin iltapäivällä maistui ihan hyvin. Eikä junassa tuntunut mitään. Oisin muuten varmaan saanut istua vessassa koko ajan. 
Naapurin koira on ollut nyt kolmatta päivää ja hyvin on mennyt. Teemme vuorotellen sen kanssa lenkkiä, yhteensä neljä kertaa päivässä. Tekee meille hyvää 😃 En silti halua mitään lemmikkiä, on se liian sitovaa. Onneksi koira on rauhallinen ja kiltti. 

Huomenna on vuosittaiset verikokeet aamusta. Toivottavasti kaikki on ok. 
Ja sitten illalla jooga, joka viime viikolla jäi väliin. 
Keskiviikkona aaumu-uinti ja päivän vesijumppa. Nuohoojakin käy siinä välissä. 
Torstaina unihoitajan tapaaminen. Eli kiireinen viikko tuli tästä, vaikka luulin, ettei ole muuta kuin koiran hoitoa ja sitten viikonloppuna nimiäisreissu. 

Tervehdys ja kiitoksia kirjoituksistanne.

Tytär ja vävy saivat viime lauantaina illasta pienen tyttövauvan🥰. 

Pääsivät lopulta jo sunnuntai-illasta sitten kotiin. Lastenlääkärin luo piti mennä vielä tiistaina, kun kaikkia mittauksia ei voinut sunnuntaina vielä tehdä. Oli vielä poikkeuksellisesti labra mennyt tavallista aiemmin kiinni, niin eilen piti vielä käydä labrassa.

Olemme käytännössä asuneet siellä, yöt kotona. Nyt taitaa olla ensimmäinen päivä pitkään aikaan, kun emme ole heidän luokseen menossa. 

Isovelikin on niin pieni, juuri ehti tulla 1v ja 3 kk täyteen ennen siskon syntymää, että tohinaa riittää. 

Itselläni kivut taas lisääntyneet jo jonkin aikaa. Lisäksi oikean käden puutuminen on haastavaa. Siinä on nyt todettu aika paha rannekanavan ahtauma ja olen leikkausjonossa. Ei ole mitään tietoa, kuinka kauan joudun odottamaan. Soittelen sinne varmaan ensi viikolla. 

Voikaa hyvin. 

Onnea tyttövauvasta 🥰
Pieni ikäero, mutta on sitten leikkikaveri lähellä..alku on toki raskasta.
Toivottavasti saat kädelle apua..

Onnea Kipa teille kaikille. Toivottavasti saat pian apua kädelläsi.

Oikein paljon onnea Kipa. 

Lämpimät onnittelut pienokaisen syntymän johdosta! Vauvat on ihania❤️

Paljon onnea Kipa! 

Onnea, Kipa! Olet ollut mielessäni, kun muistin, että vauvan piti syntyä näihin aikoihin. Onnea myös nuorille vanhemmille ja pikkumiehelle, josta nyt tuli isoveli! ❤️