Olipa teillä hyvä "tuuri" Tulirumpu. 

Olen kyllä saanut itseä kokea henkilökohtaisesti, miten pankki onnistuu kadottamaan papereitaan. Nyt oli kyseessä "onneksi" kaupunkikotimme asunto-osakeyhtiön jälkipanttaus. Kahteen otteeseen pankki on "kadottanut" saamansa jälkipantin takaisin ja teettänyt meillä kohtuuttoman paljon työtä, hikeä, käsien kipua (minulla) ja harmia. Nyt toisella kertaa yritin vakuuttaa, että kyllä se teillä jossain on, kun toinen pankki on palauttanut jälkipanttauksen. Eipä vaan kuulunut mitään. Itse jouduimme olemaan aktiivisesti yhteydessä "omaan" pankkiimme ja heidän valheelliseen väitteeseen ja vielä ottaa yhteyttä pankkiin, johon jälkipanttaus aikanaan meni. Lopulta saimme "omalta" pankiltamme sitten tiedon, että paperi on löytynyt. Alkuperäinen yhteyshenkilö, "lainaneuvottelija" mahdolliseen autolainaamme ei koskaan vastannut mihinkään viestiimme  (vähintä olisi ollut edes pahoittelut ) ja joka tapauksessa tuli edullisemmaksi ottaa autolainaa suoraan liikkeestä. Kun pankista tuli sitten suullinen tieto "kadonneen" jälkipanttauksen löytymisestä, vaadin, että saisimme siippani kanssa molemmat verkkopankkiimme kirjallisen vahvistuksen asiasta. Mikään vähempi ei tässä vaiheessa olisi enää riittänyt. 

Joka tapauksessa hyvä, että tieto tuosta kiinnityksestä tuli nyt vielä isäni eläessä.  Hyvin voi olla niin, että on heittänyt sen pois. Toisaalta isäni on ollut erittäin tarkka mappaaja ja yleensä kaikki paperit hyvässä järjestyksessä. Voi olla, kun muitakin merkkejä huomaamme, että on heittänyt sen pois, jos on vain äkkiseltään katsonut, että on "vanhentunut". Tänään en ehtinyt tuohon hommaan vielä paneutua. 

Tuulinen alkuilta oli meillä. Istuimme aluksi saunan terassille, mutta siinä meinasi tulla kylmä. Siirryimme sitten talon lasitetulle terassillemme ja ei ollut lainkaan liian koleaa. Totesinkin siinä, että harvoin olemme istuneet siinä kahdestaan. Yleensä  ystävien kanssa, 

Herkullinen ruoka, puhelu isän ja tyttären kanssa, fudista ja uutiset. Vieläa.  katson a-studion, kun siippani siirtyy nukkumaan ja fudislähetys loppuu. 
Jos pysyisin hereillä, jatkaisin La Promesan katselua, mutta se linee toiveajattelua.😉

Moi mimmit. Alakulo jatkuu. Maanantaina rakas Keinoemoni lähti tuonpuoleisiin. Järjellä parasta hänelle, tunteella ihan kamalaa minulle. Tunsin hänet 70 vuotta ja oltiin todella läheiset. Olen nyt veljeni kanssa järjestellyt hautajaisia. Tänään veli pyysi, että puhu sinä papin kanssa, hän ei pysty. Ja puhuinhan minä. Pappi sanoi lopuksi, että voi miten ihanaa on kuulla, miten sydämestäsi sinä kerrot äitipuolestasi. Veljeni on murtunut, hän hoiti äitinsä asioita tosi hienosti, kävi sattumalta Kotkassa vielä maanantaina katsomassa. Kotimatkallaan Kirkkonummelle tuli sitten suruviesti.

Tänään olimme geriatrin luona Justuksen kanssa. Hänen päänsä on kuvattu ja kaikenlaista löytyi. Seuraavaksi tavataan neurologi. Onneksi Justuksen tytär ja poika ovat asiassa isona tukena. Kun sanoin tyttärelle, että voin hoitaa kaikki ajanvaraukset ja lääkäriinviemiset, mutta raha- ja veroasioita en, hän sanoi heti, että no jaetaan vastuita.

Justuksen tyttären perhe kutsui meidän ensi sunnuntaina pienelle risteilylle, mikä on hauska juttu. Ja pojan perheen kanssa on sovittu, että menemme silloin Justuksen saareen Orivedelle, kun hekin ovat siellä. En lähde enää kaksistaan, kun viime kesänäkin oli jo läheltä piti tilanteita.

Minun tyttäreni perhe lähtee ajelemaan Espanjasta ensi lauantaina. Keinoemoni oli hyvin läheinen tyttärellenikin ja hän haluaa ehdottomasti hautajaisiin, jotka ovat 10.7. Tätini asuu Hämeenlinnassa ja haemme hänet meille jo edellisenä päivänä. Hän on iäkäs eikä ilman kuljetusta olisi päässyt mukaan. Kun isäni ja Keinoemoni aikanaan erosivat, Keinoemoni jäi sukuun ja isäni viihtyi nuorikkonsa kanssa. Isäni sitten pian kuolikin vain 46-vuotiaana. Tätini eli isäni sisko oli myös läheinen Keinoemoni kanssa.
Elämä on mullistuksia täynnä. Joinakin hetkinä ajattelen, että kun saisi olla yhden päivän ilman huolia!

Voi IL, osanottoni suureen suruusi! 💔

Lämmin osanotto, IL! Äidit (ja Keinoemotkin) lähtevät aina liian aikaisin. Vaikka eläisivät 150-vuotiaiksi. 
Voimia sinulle, paljon voimia! 

IL, osanottoni. 🍂

IL lämmin osanottoni

IL, vaikka järki kuinka tietää, että kerran on luovuttava kaikesta, myös kaikkein rakkaimmista ihmisistä, luopuminen sattuu sydämeen asti. Onneksi hyvistä, ihanista muistoista ei koskaan tarvitse luopua. Lämmin osanottoni ja voimia.

IL:lle osanotto ja voimia❣️

Lämmin osanotto IL . Tuo "järjellä parasta hänelle, tunteella ihan kamalaa minulle" on niin hyvä ilmaus kuvaamaan myös omaa olotilaani, kun äitini kuoli helmikuun lopussa. Lämmin halaus. Tiedän, kuinka läheisiä olitte, kun olet niin paljon kertonut hänestä. Suuri sydän sinne ja voimia sinulle . 

IL: lle lämmin osanotto ja jaksamista murheiden kantamiseen.