#Ani ei muuten minusta ollut mitenkään komea, kun tapasimme. Rakastin silti. Pulleampi. Keuhkoputket kiinni, täyttymätöntä testosteronia, kehno lamaava verenpainelääke, hoitamatonta ihottumaa. Avautin putket oikealla astmalääkkeellä, vaihdoin skeidan verenpainelääkkeen parempaan ja tehoavaan, hoidin ihottuman pois, avasin sieraimet lääkkeellä ja luomukomstein herätin testosteroni tuotannon. Voila! Läski lähti ja parta alkoi kasvaa hullun lailla ja vointi parani. Mikä hunks!
Edellinen puoliso oli myös lääkäri. Ei joko välittänyt tai osannut. #

# Tupsu vetää viimeisiään. 14 v. Munuaiset eivät enää konsentroi virtsaa. Vettä tulee milloin mihinkin. Matot pois kotoa. Kipulääkettä menee pahoihin nivelkulumiin. Se on kohta adios. Itse pistäisin jo piikin. #

Tupsuressukka, mukavia asioita viimeisiin aikoihin. Meillä jouduttiin viemään melkein 14-vuotias koirapoika viimeiselle reissulle viime aikoina hyvinkin tutuksi tulleelle eläinlääkäriasemalle viime kuun lopussa. Kyllä on ollut outoa, kun se kuului arkeen niin monella tavoin ja osallistui kaikkeen tekemiseen joukon jatkona.

Raporttia myös sotekokeilukunnasta polvileikkausteemaan. Aiemmin tuolla tekonivelkeskusteluissa kehuin edistyksellistä kuntaamme, joka viime vuoden ensimmäisen polvileikkaukseni aikaa kuntoutti polvipotilaita ennen ja jälkeen leikkauksen todella hienosti. Ennen leikkausta oli kuntosalivalmennusta ja fysioterapianeuvontaa, jotta lihaskuntoa sai paremmaksi ja toipuminen olisi helpompaa. Leikkauksen jälkeen pääsin vielä kahdeksi viikoksi kuntoutuspaikkaan, jossa sain tunnin päivässä yksilöllistä fysioterapeutin aikaa, kuntosaliohjausta muutaman hengen ryhmässä ja vielä allavalmennus samalle päivälle. Tätä kahden viikon ajan joka arkipäivä ja polvi oli saatu oikein hyvin käyttöön ja tunsin itseni oikein etuoikeutetuksi
Viime viikon lopulla oli toisen polven vuoro, ja kaikki käytännöt oli täysin muuttuneet vuodessa Tehokuntoutukseen ei enää pääsekään. Onneksi on viime vuotiset konstit opittuna ja paljon materiaalia tallella, joten pitää nyt itsekseen opiskella. Harmittaa vaan,kun virheliikkeitä ei korjata heti ja muutenkin saa pelätä, ettei laiskamato iske ja harjoittelu jää vähemmälle.

Ja onnittelut Koshkoille tyttären kuulumisista, uusi elämänvaihe sielläkin alkamassa.

Onnea Koshkoi tyttären kuulumisista! Mummona on mukavaa, isoäitinä ihanaa!

# kiitos toivotuksista. Vauvan saaminen on niin suuri juttu että iloitsen vasta, kun kaikki on ohi.
Tupsun jälkeen tulee Anin tyttäreltä toinen eläkeläiskoira kyllä meille. Kasvattaa koiria ja aina on joku tuffa tyrkyllä kyllä. Ani ei tykkää olla ilman koiraa, vaikka Tupsuakin joskus tituleeraa p-skiaiseksi, kun Tupsu urostelee ja oikuttelee. Tupsu on joku vanha agilitykoira, joka osaa mitä vaan, jos tahtoo, mutta Ania se ei viitsi totella, vaan lontii vastakkaiseen suuntaan kuin mihin pyydetään. Ani antaa lontia, mutta ei anna koiran pompottaa, vaan pitää johdon. Kaksi urostani, jotka ovat olleet liian kauan kaksistaan #

Kunpa pääsisikin Koshkoin verenpainelääkekonsultaatioon. Ei ole aina helppoa saada kunnon hoitoa ja lääkitystä . Hyvä, että Anin lääkitykset laitoit kuntoon!

# juu, ei se ole lääke kuin lääke. Oli aika tahikointi saada lääkitys vaihdettua, kun hänen surkeaa
lääkettään ei saanut lopettaa yhtäkkiä. Vaiheittain mentiin.
Anna lehdessä oli salama-avioliitoista. Mitä vätyksiä. Kukaan ei päässyt lähellekään meidän suurta rakkauttamme!!! eli maistraattiin 2kk 1vk ensitapaamisesta. Nyt lakkaan viisastelun hetkeksi! #

Pikseli, Omakannan jutut ovat joskus tosi koomisia. Kun kävin polveni takia tammikuussa lääkärillä ja kerroin kivun takia nukkuvani polvi tyynyn päällä, Omakannassa luki, että "menee sänkyyn tyyny polvien välissä".

Koshkoille onnea tulevasta isoäitiydestä! Se on parasta mitä tiedän. En vaihtaisi sitä mihinkään ja nytkin jo täpinöissäni odotan, kun vihdoin huomenna näen omat pikkumussukkani. Lentävät jo parhaillaan Atlantin yllä ja ovat kotimaassa ensi yönä.

Menemme tänään poistattamaan Ikerin tikit. Se itse haluaa olla edelleen "potilaana", vaatii herkkuja ja rapsuttelua ja erikoiskohtelua. Mutta sitähän se saa mummolassa muutoinkin. Tiedän, että taas on pitkään tyhjä olo, kun ei kukaan hypi nuolemaan naamaani herätessäni, eikä lattioilla kuulu tassujen rapinaa.

Kevät on saapumassa, terassilaudat paljastuvat lumen alta. Levoton olo valtaa mielen, mitä kaikkea tämä kevät tuoneekaan tullessaan?

Juu ei älkää ikinä lukeko Omakantaa! Tai ainakin tehkää se omalla vastuulla. Minäkin lopetin heti sen jälkeen, kun toissakesäisen tapaturmani jälkeen Omakantaan ilmestyi teksti: Diagnoosi Kaulan katkeaminen.

(Kyseessä oli oikea jalkani, kuten asiaa seuranneet ehkä muistavat )

Verenpainelääke mullekin vaihdettiin viime kuussa, kun suomalainen lääketehdas veti markkinoilta ne -sartaani-valmisteet joissa oli jotain intialaisia (jos oikein muistan) epäpuhtaita ainesosia. Ei kuulemma välttämättä olis tarvinnut kun syöpäriski oli hyvin pieni, vaan "parempihan tuo olis jos terveenä kuolis" kuten muuan Savon sukulainen sanoo.

Enkä ole sitäkään operaatiota Omakannasta (siis lääkkeenvaihtoa ja siitä mahdollisesti tehtyjä kirjauksia) seurannut. Meillähän on, kuten ehkä olen maininnut, sellainen mukava terveysasema että näiden rutiinijuttujen hoitaminen käy kätevästi sähköisesti. Noin kerran vuodessa haluavat kuitenkin potilaan nähtäväkseen, ja mulla katsastusaika osuu tähän kevään korvalle.

IL:n kevätpohdinta toi mulle mieleen ihan eri vuodenajan eli keskitalven. Meillä on ukkokullan kanssa tapana uudenvuodenaattona tehdä pieni tilinpäätös menneestä ja suunnitella tulevaa. Mä kirjaan päiväkirjaani menneen vuoden 10 huipputapahtumaa ja 10 toivetta/suunnitelmaa tulevalle. Osa niistä on molempien mielestä samoja, osa eri. Vuoden päästä sitten vilkaistaan, toteutuivatko kaikki toiveet ja suunnitelmat.

Tänä vuonna jäi tekemättä kun oltiin nuorison kanssa Kanarialla eikä päikkärin ääreen joutanut, joten tässä sitä seilataan vailla minkäänlaista etukäteissuunnitelmaa. Ja jos kevät tätä vauhtia etenee, kohta saa pistää paatin veteen eikä tartte tuijotella pelkästään tickerini pikkupurtta joka ei näillä laskiaispullilla näytä yhtään etenevän

Kirkkaita kevätpäiviä kaikille!

PS. Mites Menna teiränmiäs? Joko Pikselin flunssa paranee? Entäs Kipan silmävaiva? Toipumista potilaille - Iker taitaa olla ihan kunnossa jo!