Mä syön aina samat määrät, liikuin tai en, siinä mättää varmasti ja tiedän sen, mutta ah tuon pääkopan kääntäminen oikeaan suuntaan..ISO haaste.

Samoin olen miettinyt miten pääsisin irti hetkittäisesti ajattelusta, että "menetän" jotain hauskaa elämässäni kun en voi herkutella ja ostella syötäväksi mitä haluan. Yleensä tämä tietysti iskee silloin, kun joku hirvittävä makeanhimo iskee tai vaikkapa kaupassa näkee jotain yltiöihanaa kakkua tms. Yritän silloin sinnikkäästi ajatella, mitä menetän jos jatkan liiallista herkuttelua ja lihon taas ja mitä saavutan jättämällä ne herkut kauppaan.Mutta silti hetkittäin iskee tietty "kaihous", jos joku nyt ymmärtää mitä tässä koitan selittää. Toki olen sitä mieltä, että kerran viikossa saa ja pitää jotakin pientä hyvää ostaa.

Senna57, merkkaan kyllä kaikki liikunnat päivyriin, mutta kuten Putikkakin, syön aikalailla samoja määriä liikunnasta huolimatta. Itse asiassa kun olen urheillut, minulla on kova nälkä kun menen kotiin, mutta tuntuu että en sitten kuitenkaan jaksa syödä edes ihan yhtä paljoa kuin normaalisti jaksaisin. Liikunta siis pitää ruokahalun kurissa. Mutta katotaan ny miten tää taas lähtee etenemään Jos jumittaa edelleen liikunnasta huolimatta, pitää varmaan alkaa syödä enemmän ettei mene säästöliekille!

Miun projekti ei oikein ota edistyäkseen :/ Junnaan vaan kokoajan tässä samassa 85kg painossa... Ruokapäiväkirjaa oon nyt alkanu täällä pitämään, kuten myös liikunta. Ruokapvkirjassa on kaikki pallot vihreitä, mut liikunnassa punaisia. :/
Mitä liikuntaa suosittelisitte että tulisi mahd. monipuolista? Käyn päivittäin n. 40-60min lenkeillä koiran kanssa, pelaan kerran viikossa sählyä ja toisinaan treenaan kahvakuulalla. Ois kiva kuulla vinkkejä!

Putikka: tiedän hyvin, mitä tarkoitat. Herkkujen mättäminen on jossain niin syvällä tajunnassa, että minä ainakin alitajuisesti odotan nyt laihdutuskuurilla ollessani koko ajan kuurin loppumista, jotta pääsisin taas syömään "normaalisti", eli mättämään epäterveellistä paskaa alas kurkusta. Tuntuu siltä, että sitten vasta elämässä olisi taas iloa. En tiedä, lähteekö tuo ajattelu ikinä pois. Sen selättäminen onkin mulle juuri tän kiloklubiin liittymisen perimmäinen motiivi.

Epäilen, että siinä voi onnistua samalla lailla kuin tupakanpolton lopettamisessa. Lopetin polttamisen jo vuosia sitten, mutta muistan, että elämä tuntui jotenkin tyhjältä ja ilottomalta pitkään, jopa vuosia lopettamisen jälkeen. Ja minä kuitenkin poltin vain noin kuusi vuotta elämästäni. Olen syönyt väärin noin kolmekymmentä vuotta.

Piutski mikä sulla siinä liikunnassa on punaisena? vaihtelevuusko? Sun liikunnat kuulosta kivoilta ja monipuolisilta, joten veikkaisin että sulla on sama punaisella kun mullakin aina, eli liikkuvuusharjoittelu (= venyttely, jooga, pilates). Koita huvikses että jos lisäät kalenteriin venyttelyä niin meneekö sitten vihreäksi? Niin ja voihan sen venyttelyn tehdäkkin toki Mä itse käyn vaan sauvakävelemässä ja salille, siihen vielä vähän venyttelyä niin vihreenä on.

Putikka/prampusher tällä viikolla just itseni kanssa keskustelin tuosta aiheesta eli että miksi on PAKKO ottaa, ei tuu mieleenkään kieltäytyä, tai ottaa vaan vähän. Olo on kuin viimistä kertaa elämässään sais herkkuja. Tiedän ainakin sen että aikaisemmin elämässäni kun olin onneton ja tyytymätön siihen niin herkuilla ja shoppailulla koitin hyvää oloa hakea. Siitä se varmaan on jäännyt päälle, shoppailu on loppunut mutta herkut vielä on jäänyt. Iloon tai suruun aina pulla kahvit. Nyt mä koitan saada sen hyvänolon tunteen siitä että onnistun hillitsemään itseni enkä ota herkkuja, siitä tunteesta että jes, enpä repsahtannu ja siitä että onnistun raahaamaan itseni lenkille tai salille. Toivon että myöhemmin liikunta itsessään alkas tuomaan hyvää oloa sen verran että menis mässyn edelle... Katsotaan kuinka käy

-800g viime viikosta! Paino tasan 71kg, sehän alkaa näyttää jo melkoisen hyvältä

Ei oo enää paljoa tavoitepainoon. Tosin on alkanut vähän huhuilla takaraivossa ajatus tavoitepainon laskemisesta. Mutta en kyllä sitä ainankaan vielä tee. Ensin juhlistan kunhan pääsen 68kiloon ja sitten mietin mahdollisia pienempiä lukuja.

P1ppurinen ja Prampusher Joo näinhän se menee.. Mulla ruoka ei ole koskaan liittynyt huonsoti menemiseen tai ongelmiin, eli silloin multa katoaa ruokahalu tyystin. Mutta ans olla kun on jotakin kivaa ja positiivista, niin siihen on liittynyt aina ruoka; ystäviin, illanistujaisiin, elokuviin, rentoutumiseen, matkusteluun...herkuttelua, herkuttelua! Ja P1ppurinen, tuo on ihan hyvä juttu just tuo että saa sen fiiliksen siitä, että on voittanut itsensä.

75,3kg vaaka näytti tänään! Eli -400g eilisestä!

Hienoa TiiaMo! Mä kävin kurkkimassa taas vaakalla onko suunta mihin päin, mutta ei mihinkään. Eli maanantaista asti noudatettu gfg:n tulos tällä hetkellä +1.4kg.

Putikka kiitos!