Memmu64, mukavaa, että ehdit käymään kylässä!

Ei ole tosiaan ollut painonpudotus mielessä. Mulla jäi kesken se uintitekniikkakurssi, just opin vähän sitä rintauintia. Pieni ongelmahan se nyt on kaiken muun rinnalla, mutta uimiset taitaa nyt jäädä hetkeksi.

Mulla kanssa hommat etänä, viime viikko oli rankka. Kaikki lapset kotona, tosin eivät ole pieniä, mutta ongelma on se ruuan määrä, mitä syövät

Oikeesti saa kauhan varressa olla koko ajan kun on kolme urheilevaa poikaa, jotka eivät nyt ole kouluruokaa syömässä. Meillä siis ovat tosi hoikkia, mutta syövät toooosiiiiii paljon ruokaa. Joten ei mitkään varastot riitä. No, puuroa vaan, jos ei muuta.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille - pysykää terveinä!

Tervehdys kaikille, kohta huhkin virallisesti tässä ryhmässä, paino oli tänään 85,2 kiloa.

Empatiat kaikille, joilla painoprojekti ei nyt etene, ymmärrettävää <3

Yritän itse pitää painonpudotuksen ohjelmassa erityisistä ajoista huolimatta: kirjaan joka päivä syömiset (liikunnat myös, mutta viikon jatkuneen flunssan vuoksi liikunta on tauolla) ja pidän ruokavaliossa riittävästi proteiinia ja kuitua.

Syitä siihen, miksi jatkan painoprojektia (kohti normaalipainoa!) tämän kaiken keskellä:
- Jalat eivät enää kertakaikkiaan kestä minkäänlaista ylipainoa. Vasemman jalan kipujen vuoksi (väärä asento) jonotan leikkaukseen, mutta se varmaankin peruuntuu (Aika 31.3.) Eli painon lasku on ainoa oma keino kipujen helpottamiseksi.
- Olen maksanut vuoden loppuun jatkuvasta painonpudotusryhmästä. Se jos mikä motivoi: "nyt tai ei koskaan", hinta oli nimittäin todella kova. Ryhmän loppukevään käynnit siirtyivät eteenpäin, mutta en todellakaan halua mennä seuraavaan tapaamiseen takaisin lihonneena.

Kyllä meilläkin on kaaosta tämä arki: kolme ei-urheilevaa, mutta silti paljon syövää teinipoikaa. No, ensi viikosta lähtien aion valjastaa viime viikolla uurastuksensa päättäneen abin kauhan varteen. Poika tykkää ruoanlaitosta, haaste on todennäköisesti aikataulutus

Minullakin nyt aika paikallaan pysyy. Nyt vähän ehkä pienoista stressireaktiota tästä koronasta, vaikka en mitenkään erityisesti tunne stressaavani kuin ajoittain. Kolme koululaista on nyt kotona, ei mitään pikkukoululaisia. Ihan ok nämä ekat päivät sujuneet, ei ole hirveästi tarvinnut patistella ja etäopetus on sujunut kohtuullisesti. Käyvät ulkoilemassakin, välillä nuorimman kanssa itse käynyt. Ihan hyvin siis päivät kuluvat. Mulla työt jatkuvat, olen yhdellä niistä kriittisistä aloista, mutta töitä on nyt hyvin vähän, ollut jo syksystä asti entistä vähemmän. Oma osansa silläkin vähällä on päänkin kunnossa pysymisessä.

Ruokaa tosiaan menee, meilläkin kolme liikkuvaa nuorta. Ei siis ihan varmuusvarastot pysy ja tuntui että piti käydä tavallistakin enemmän kaupassa, vaikka pyrin sitäkin vähentämään. Puoliso ei oikein ymmärrä kotivaran päälle, joten tuo aina vähemmän kun minä yritän tuoda enemmän. Pitää varmaan piilotella ruoka-aineita.

Ja hienoa Adalmiina, menet kohta minustakin ohi!

Minäkin tuun tänne näitä kertyneitä kiloja pudottamaan
Oon ollut käymättä vaa'alla pidemmän aikaa, ja eilen paino oli 81,5kg.
Eilisen kahvakuulatreenin jälkeen tänään 81,4kg.

Ehkä vähän tyhmältä tuntuu siirtyä tänne isompaan tavoitteeseen vain tuon 1,5kg:n takia, mutta seuraava ketju on niin hiljainen. Ja oon siellä pyörinyt varmaan kaksi vuotta saavuttamatta mitään Ehkä tää motivoisi, kun pääsee sitten kohta siirtymään toiseen ketjuun.

Olo on kamalan raskas ja oma olemus inhottaa. Pitkään on kroppa yrittänyt kertoa, että nyt pitäisi alkaa tehdä asialle jotain. Nyt mä lopulta päätin kuunnella sitä

Onpa ollut hurja viimeinen viikko, melkoista tunnemyllerrystä ollut ilmoilla. Tällä viikolla odottelen työnantajalta tietoa, tuleeko lomautus tai lähinnä milloin se lomautus tulee. Omat työtehtäväni puolittuivat, kun viikko sitten lopetettiin ryhmätoiminnat, joita olen ohjannut. Kovasti huolestuttaa myös armeijassa olevan pojan vuoksi, mutta eipä sillekään asialle nyt mitään voi. Täytyy vain toivoa, että pysyvät terveinä koko varuskunta.

Hiukkasen on jäänyt taka-alalle tämä painonpudotus ja syömisten merkkailu. Suunnilleen samoissa lukemissa on paino kyllä onneksi pysynyt. Verikokeet kertoi, että sokerit edelleen vähän koholla, mutta vielä ei ole tullut kutsua sokerirasituskokeeseen. Voi olla, että edelleen vain seuraillaan tilannetta.

Täällähän on monta uutta, kiva

Me tultiin mökille tiistaina. Maanantaina oli jo minun työpaikka kiinni ja mies tekee etänä. Ihan ollaan samassa maakunnassa ja ruokaostokset tehty kotona, eikä olla Uudenmaan alueella. Minä olen nähnyt monena yönä unta, että olen jossain missä ei pitäisi ja sitten ihmiset paheksuu minua

No, täällä olen haravoinut jo joka paikan, on kaadettu puita, joten hyötyliikuntaa ollut ihan kivasti. Puntarilla en nyt ole käynyt, mutta tuskin mitään on tapahtunut kumpaankaan suuntaan edelleenkään.

Harmi saikkmi, kun sinun uintikurssi päättyi. Toivottavasti voitte kaikki hyvin

Tänään paino jo 80,9kg. Ja illalla iski kamala suklaahimo, ja pyysin miestä tuomaan tullessaan suklaata
No, menkathan ne sieltä iloisesti alkoikin! Eli kiukunpuuskat vaihtuu pikkuhiljaa itkuisuuteen. No, pääseepähän eroon ainakin nopeammin kun etuajassa alkoivat

Paino laski alle 80 kilon, mutta taidan jäädä tähän ketjuun vielä hetkeksi (jos se 75 kg tavoittelijat ei edes ole aktiivinen...) Siirrytään sitten sinne kaikki porukalla!

Eilen oli jo 79,7kg, tänään 79,9kg. Hurjaa, koska -1kg viikossa. En juurikaan liiku, teen ruokaa pojille (15-19v, kolme urheilevaa poikaa....) ja etätyöskentelen. Kuulostaa siltä, että monella täällä sama tilanne. Meillä ei ainakaan mikään ruoka riitä, vanhin söi yhtenä päivänä kolme lämmintä ateriaa (ja ovat siis hoikkia ja lihaksittaita). Hyvähän se on, että syövät, mutta kävin eilen kaupassa ja meni 200e. Päivässä menee maitoa 3-4litraa.

Vanhin lupasi tehdä meille kuntopiirin, joten ehkä sitten tulee vähän liikuttuakin viikonloppuna! En oikein osaa sanoa, miksi paino laski noin paljon. Voihan se olla, että lihakset häviää. Plääh. Kokonaispudotus nyt reilut 5kg vuoden alusta, joten tahti on ihan ok.

saikkmi oho mikä pudotus!
Täältä tullaan perästä

Päätin jättää koulutehtävät suosiolla iltapäivään ja iltaan. Voi olla, etten ihan ehdi palauttaa ajoissa, mutta kai nuo voi muutaman tunnin myöhässäkin. Veikkaan, että aika monella muullakin on vaikeuksia käyttää lukujärjestyksessä näkyvät tunnit opiskeluun Ei oo kauheen helppoa opiskella päiväkoti-ikäisten lasten kanssa. Vaikka helpollahan mä pääsen, ei ole lisäksi niitä kouluikäisiä, joiden tehtävien tekoa pitäisi valvoa ja ehkä opettaakin vielä uusia asioita.

Nyt aamupäivällä hoidan kodin ja treenin, ettei innostus nyt pääse katkeamaan. Iltapäivällä sit ulkoilua lasten kanssa ja sitten ruuan jälkeen koulutehtävät.

Kyllä tää tästä!