Kaunista sunnuntaita kaikille!

Mietelause "yläpalkisssa" rohkaisi mua teille kertomaan juhlista.
Elämä vailla juhlia on kuin pitkä tie vailla lepotaukoja. - Demokritos -

Selvisin eilen valmistujaisjuhlista syömällä vain pienen palan lohipiirakkaa! Ja siinäkin oli ruispohja!
Voi tätä iloa ja riemua!
Mulle sokeri on pahin ja rakkain vihollinen. Olen nyt ollut onnistuneesti täydet kaksi viikkoa syömättä lainkaan sokeria, mutta en vielä voi sanoa etteikö minun tekisi sitä mieli. Vaihdan videovuokraamon kohdalla toiselle puolelle tietä, etten voisi haistaa sitä ihanaa (ällöttävää) irtokarkin tuoksua. En kuvittelekkaan eläväni loppuelämää ilman sokeria. Täytyyhän ihmisen saada herkutella. Yritän nyt olla alkuun kokonaan ilman sitä. Josko oppisin käsittelmään sokerinhimoa ja saisin sen normaaleihin mittoihin. Onko muilla kokemusta taistelusta sokerin kanssa?

Nyt lenkille ihanaan syysaurinkoon!
Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Heips!
2kk matkasta on tänään takana ja kurssissa oon pysynyt, 4kg painosta ja 8cm vyötäröltä on sulateltu. Kitukuureja en ole syömisen suhteen pitänyt ja välillä on vähän juhlittukin(ei joka päivä tai viikko), liikkunut olen ahkerasti ja kirjannut tekemiset.
Olo on keventynyt ja vaatteet alkavat väljentyä mukaviksi, taitaa pikkuhiljaa kaapista löytyä kokoa pienempiä sopivia asusteita.
Nyt kyllä syydän isoksi tulevat kamppeet kiertoon, enkä enää säilö mitään myöhempiä aikoja varten. Josko leikkelisi ne sitä mukaa kun jäävät käytöstä matonkuteiksi ja tekisi niistä mattoja, voisivat muistutella sitten hitusen omalla tavallaan kuosissa pysymisestä.
Tsemppaan muita onnistumisessa.

Viime viikko meni herkutellen ehkä hivenen liikaakin... Mutta mutta vaaka ei ainakaan vielä ole minua tuominnut ja pudotusta viime viikosta -400g, joten ihan harakoille ei viikko mennyt.

Tosin kovin pieneltä tuo määrä tuntuu, kun pudotettavaa olisi ihan reilusti, mutta päivä ja viikko kerrallaan pudotushan tuokin.

Töissä on ollut perjantaista lähtien tarjolla monta kiloa vaahtokarkkeja. Oon syönyt varmaan puoli kiloa niitä.
Enpä taida punnita itseäni ihan vielä.

Kauheeta miten hidasta painonpudotus, siis "elintapojen muutos"

Mutta olen onnellinen treenauksesta josta alkaa tulla rutiinia kolmesti viikossa. Paino ei ole muutuunut viikkoon ollenkaan

Sepontytär hidastahan tuo välillä bruukaa olemamaan. Mutta positiivista on aina jokainen kilo joka ei tule takaisin tai gramma joka katoaa

Itsellä nuorempana paino putosi aina tosi nopeasti, mutta se on aina vuosien varrella myös tullut takaisin... Josko nyt olisi se viimeinen kerta

Tosin eilen tuli sitten taas mässäiltyä sipsejä pitkästä aikaa. Aamulla olo oli tukkuinen ja herääminen raskasta.... EI fiksua Mutta eikun uuteen nousuun.

Onpas tää ketju päässyt taas tipahtamaan. Pitänee siis tulla kertomaan,että sipsipussi ei onneksi vielä näkynyt vaalla. Vastoin normaaleja tapojani oli pakko käydä vaaalla ja nätisti tippuu grammat kerrallaan edelleen. \o/

Tasainen kausi on ollutkin taas menossa... ensiviikolla varmaankin nousee kun viikonloppuna tiedossa hurvittelua pitkästä aikaa..

Jippii vihdoikin täällä lukemalla 89kg!! 21.9.11
Ja nyt tylleröiset autetaan toinen toistamme jos vain osataan!
Olen saanut painoa putoamaan kun mittaan ylämahan ja alamahan erikseen tuijotan peiliä harvase päivä. Olen laittanut lahjanarusta mitan mahastani,käytän tätä samaa ja poistan aina pätkän kun on senttejä lähtenyt. Mukavaa pikku puuhastelua... Zemiä siskoset!

Juustohiiri hauska idea .

Itselläni tuo peilin katsominen ei ole auttanut. Tiedostan kyllä että paino on laskenut mutta jotenkin iskee pieni ahdistus kun tajuaa miten on kroppaansa kohdellut.

Tälläisena sivu kommenttina minua rupesi huvittamaan kun kuvittelin, että nyt tuli sitten repsahdettua syömisen suhteen kun napsisin cashew pähkinöitä iltapalaksi... lopputulos



ensimmäinen vihreä suorani ikinä

Sittenkin pudotus jatkuu. Tämän aamun paino 89,6. H-i-t-a-a-s-t-i, mutta kuitenkin. Tsemppiä ja kärsivällisyyttä kaikille!