Heippa,

Olen 41 - vuotias naimisissa oleva ja minulla on 10-vuotias lapsi. Aloitin tänään Kiloklubissa. Nyt viimeistään on tullut aika huolehtia myös itsestäni; kiloja on päässyt kertymään pikkuhiljaa epäterveellisten elintapojen seurauksena. Olin jo välillä paljon hoikempi.

Parissa vuodessa on tullut n. 15 kg lisää painoa. Nyt olisi tarkoitus taas aloittaa liikkuminen ja katsoa enemmän mitä suuhunsa pistää.

Olen tunnesyöjä. Syön sekä iloon että suruun, tai kun olen väsynyt. Yritän päästä siitä huonosta tavasta eroon..


Tavoitteenani on laihduttaa +30 kg.

Toivottavasti saan täältä paljon vertaistukea ja uusia ystäviä!

No heippa! Täällä myös uusvanha klubilainen, tänne olen joskus vuosia sitten esittäytynyt, mutta otetaans uusiksi...Eli olen 38-vuotias reissutyöläinen, ekaluokan aloittavan tyttären äiti. Pituutta on 166 cm ja painoa hurjat 107 ja risat...parissa vuodessa on napsahtanut 10 kg lisää, kun entisen työn liikkuvuus jäi pois ja nyt napotan penkin ja ratin välissä suurimman osan aikaa. Iltaisin pitäisi päästä liikkeelle useammin, käyn vaihtelevasti kyllä salilla ja lenkilläkin joskus, mutta säännöllisyyttä kaivattaisiin.

Ruokailuissa on jo paljon hyvää, mutta myös huonoa. Eli syön kyllä kasviksia ja hedelmiä, mutta myös hurjasti huonoja rasvoja ja sokeria . Ja syön liikaa. Kropassa on alkanut tuntua sellaisia tuntemuksia, että nyt on pakko alkaa tehdä jotain, tai kuolen oikeasti vain lihavuuden aiheuttamiin ongelmiin. Sydän hakkaa, rintaa ahdistaa ja peiliin katsominen tuntuu hurjan pahalta!

Oon oikeasti käynyt läpi vuosien varrella miltei kaikki mahdolliset dieetit, Juttailu, karppaamiset, pussikuurit, Painonvartijat...kaikissa olen saanut painoa pois, mutta kaikki on tullut korkojen kera takaisin enkä ole koskaan painanut näin paljon. Nyt saa riittää!

Moi ! Oon ihan uusi klubilainen ja tänään eksyin tänne. Ihan innoissani kaikkia tilastoja ymym. selasin ja suunnittelin ruokia. Paperilla toteutus vaikuttaa helpolta, mutta saa nähdä miten käytäntö menee.

Harrastan roller derbyä, uimista ja koirien kanssa juoksemista ja metsälenkkeilyä. Kovin liikuntapainotteista siis, mutta syömiset menee miten sattuu ja sitä tulin tänne korjaamaan.

Painoa on tällä hetkellä noin 89kg. Ekat kymmenen kiloa on tiputettu jo ja vielä (ainakin) 20kg pitäis tippua.

Hauska tutustua o/

Moikka, olen 44v.nainen, painan 93,1kg ja olen 148cm pitkä, olen tehnyt pt kanssa vuoden sopimuksen 8.7.2015, pt on tehnyt ruokavalio ohjelman ja treeni ohjelman, yritän noudattaa ruokavalio-ohjetta vaikka välillä on hankalaa ahmimisen kanssa, sauvakävelen 2krt/ pv koiran kanssa+treeniohjelma minkä pt on tehnyt, tavoite paino olisi n.60kg

Kiukkuakka 43v, normipainossa varmaankin, vaaka rikki/patteri loppu mutta vaatteissa sen tuntee suunnilleen!
Lueskelen ja etsin pippuria liikunnan jatkamiseen, haittana työ ja helle, voipi olla tekosyy mutta +35 reilun kuukauden ajan tappaa lenkkeilyhalut. Juu ja se punttisali... Ei kerkee kun kaikki muut on lomilla ja meikäläinen paikkaa!
Seliseli, vaaka hiiteen, mittanauha on parempi, vatsa toimimaan ja energiaa riittävästi päivän toimiin, se olis tavoitteena. Ei vaan tule syötyä riittävästi, hassua sinänsä

Heippa!

Täällä 39-vuotias, 3 poijan äiti. Vaakassa tänään lukemat 96,6kg ja tavoitteena ensin 86kg ja sen jälkeen jotain seiskalla alkavaa.

Läskit menny pahasti korvien väliin ja iloinen mieli karannut sieltä samaan tahtiin. Tavoitteena saada painoa pois ja reipas ja iloinen minä takaisin. Opettelussa annoskoot, ruokarytmi ja herkuttelun kohtuullistaminen.

Hilppaleena, 48v. perheenäiti ruuhka-Suomesta. Pituus 172cm, paino 90kg. Ylipainoa ollut sen 20 vuotta, jojolaihdutusta saman verran. Pahimmillaan paino oli pari vuotta sitten tasan 100kg, siitä tultiin rytinällä 8 kuukaudessa 25 kiloa alas ja siitä taas ylöspäin reilussa vuodessa 15kg. Ketuttaa, suututtaa ja ärsyttää

Teen seisomatyötä, joka on fyysisesti raskasta ja ihan hirveän kiireistä. Iltaisin olen niin puhki, että salit ei innosta, koirien kanssa jaksan just ja just ulkoilla ne pakolliset. Plantaarifaskiitti kroonisena molemmissa kantapäissä haittaa pahasti kaikenlaista kuntoilua, paitsi uintia, jota taas allerginen ja atooppinen ihoni ei kestä.

Kasvisten ujuttaminen ruokavalioon on vaikeaa, kun olen allerginen vaikka mille ja lopuista en vaan tykkää Kotona asuu lisäksi teinejä, joille mikään ei kelpaa, mutta niillä on aina nälkä, joten ruuanlaittokin tahtoo tökkiä.

Vakaa päätös kuitenkin on, että 50-vuotissynttärinäni keväällä 2017 painan korkeintaan 75kg. Toivon kovasti, että kun paino putoaa, kantapäätkin alkavat parantua ja pääsen liikkumaan paremmin. Suunnittelen aloittavani Jutan Superdieetti Simplen 17.8.15. Syököön muu perhe sitten mitä lystättää

38-v. yhden esiteinin äiti, pituutta 180 cm, painoa 137 kg!
Itkettää myöntää, mutta tässä pisteessä ollaan. Yli 50 kg pudotettavaa.

Kaikki läskit kerätty herkuilla, makeanhimoni on käsittämätön ja epäterve. Keksit, suklaat, pullat, viinerit, leivokset, karkit... Niitä kaupan ikisäilyviä mazariinejakin olen syönyt yksin salaa autossa paketti kerrallaan - neljä kpl menee vaivatta.

Aina olen ollut painavampi suhteessa pituuteen kuin muut, kerään lihasta helposti, olen entinen urheilija. N. 80 kg on hyvän olon ja hoikkuuden painoni.

Kymmenen vuotta sitten laihdutin PV:ssa yli 18 kg (118kg --> 100kg), pääsin eroon makeanhimosta, viinerit ja suklaat jäi kauppaan aina ja mieli oli hyvä ja olin taas ihan kivan näköinenkin ja harrastin llikuntaa. Kesti n. parisen vuotta.

Sitten se lähti taas repsahtamaan pikkuhiljaa vuosiksi - ensin se yksi joulunpyhä miten sattuu, sitten se yksi ihan rajoittamaton herkkupäivä viikossa, sitten vähän muinakin päivinä sitä ja vähän tuota ja vähän lisää ja sitten jo alkoi olla karkinsyönti taas päivittäistä...

Lopetin päivittäisen vaa'alla käynnin kun nouseva lukema alkoi ahdistaa n. 112 kg:n kohdalla --> ja siitäpä se sitten olikin noussut näiden vuosien aikana tuonne lähes 140 kg:aan! Vaati rohkeutta kulkaas nousta taas pari viikkoa sitten vaakaan ja nähdä, mitä on tapahtunut!

Havahduin, kun en löytänyt itselleni sopivia ulkoiluhousuja mistään (koko 56). Sai ajattelemaan, aika selkeä vinkki maailmalta. Lähestyvä keski-ikäkin saa tässä kohden funtsimaan omaa terveyttä ja lapsenkin kautta mietin tulevaisuutta - haluan, että hänellä on terve äiti vielä vuosikymmeniä ja en ole millään tavoin valmis sairastumaan tai kuolemaan vielä mihinkään sydäntauteihin jos se vain itsestä riippuu.

Nyt olen viikon klubeillut täällä, n. 1500 kcal tavoite päivässä, kahtena päivänä mennyt kyllä 1800-1900 kcal kun en tajunnut miten paljon kirsikoissa onkaan muuten kaloreita... Kyllä tekee hyvää tämä Kiloklubi ja asioiden tajuaminen! Mutta tässä nyt menty aina miinuksella joka päivä nyt kuitenkin.

Herkkuhimo on kamala ja tämä aloitus tuntuu tosi vaikealta ja laihdutus vielä ihan kamalalta vaikka tällä elopainolla saan syödä enemmän kuin moni muu normaalipainossaan! Samalla olen tajunnut, että olen siis syönyt varmaan viime vuosina tuon 2000 kcal päivässä ihan normaaleja ruokia ja vetänyt herkkuja päälle varmaan päivittäin siihen vielä reilusti jotain 500 - 2000 kcal pahimmillaan. Ei ihme, että on muija levinnyt! 3000 - 4000 kcal päivässä!

Vaakalukema ei toki ole heilahtanut vielä mihinkään suuntaan mutta nyt en tahdo luovuttaa vaan ajattelin tehdä ihmiskokeen, että jos olen vuoden miinuskaloreilla, olenko maailman ainoa ihminen kuka ei laihdu yhtään Jos näin käy, lupaan ostaa itselleni sitten ne 10 suklaalevyä ja vedän ne kerralla. Mutta vasta vuoden päästä. 12 kk testijakso nyt ensin.

Ei niin uusi, monesti laihduttamista yrittänyt ja viime vuosina vain epäonnistunut ja kohta terveytensä lihomisella pilannut neljänkympin rajapyykkiä lähestyvä nainen.

Terveyssyistä haluaisin pudottaa painoa ja aloittaa kuntoilun loppuelämäksi. Selkä kärsii monenmoisesta ongelmasta ja parit perussairaudet tuttavana. Ei tämän elämän pitänyt sairastellessa ja kipuillessa mennä. Lisäksi etsin keinoa pysyä mahdollisemman vastustuskykyisenä, sillä immuniteettini on heikentynyt.

Kiloja on kertynyt epäsäännöllisellä ruokailulla, sokerin ylenpalttisella käytöllä ja liikkumattomuudella. Olen 165cm ja painan 80kg. Vaikean ylipainon raja häämöttää. Syöpä pelottaa ja diabetes.

Elämästä kuitenkin pidän ja haluaisin elää mahdollisimman hyvää elämää, liikkua luonnossa, tehdä työni kunnolla ja nauttia rakkaiden ihmisten seurasta ja rakkaudesta, kun olen aikoinaan sellaisen osakseni saanut. Tästä se alkaa, elämäni viimeisin yritys.

Heipä hei olen 46 vuotias 4 lapsen äiti Pirkkalasta ja viimeinkin olen päättänyt laittaa itseni kuntoonniin ruuan kuin liikunnankin suhteen. Sairastan reumaa 3 eri mutta nyt sellainen hiljainen kausi menossa joten tästä on hyvä lähteä eteen päin kohti ensi kesän tavoitetta noin 20 kg painon pudotusta.

Painoa tällähetkellä 91kg ja pituutta 165cm. Joten tästä se lähtee