Heips!

Olen 34-vuotias nainen, onnellisesti naimisissa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan (ja sen varsin myöhäisen havaitsemisen) jälkeen kertyneet liikakilot joita oli noin 20, pudotin jollain karppauksen ja hyväkarppauksen välimuodolla. Pituutta 164 cm ja painoa 58-60 kg riippuen hieman kuukautiskierron vaiheesta.

Tänne kirjauduin nyt seuratakseni syömisiäni, kun melko vakavan polvivamman vuoksi en oikein pääse liikkumaan. Periaatteessa ihan tyytyväinen painooni, tai lähinnä vartalooni olen, mutta hieman houkuttaisi pudottaa vielä pari kiloa. Siis sinne 54-56 kg:aan mikä oli painoni koko 'aikuisikäni' ennenkuin tuo kilpirauhasasia paisutti minut.

Eli lähinnä täällä kontrolloimassa itseäni, mitä tulee syötyä ja milloin. Paha tapa jättää aterioita väliin, tai yksinkertaisesti syödä liian vähän. Ja sehän ei ole hyvä.

Suurta angstia aiheuttaa myös tällä hetkellä tämä 'väkisinmakaaminen' polvivamman vuoksi, vaikken koskaan mikään himoliikkuja ole ollutkaan. Kuitenkin liikunta minulle tärkeä hyvänolon tuoja, jota ilman nyt sitten ikävä kyllä olen joutunut olemaan. En ole 'punttisali-tyyppi', vaan enemmänkin kävelijä ja joogaaja. Ja voi kyynel kuinka _tylsää_ on mennä salille tekemään yläkroppatreeniä. Siitä on nautinto kaukana.

Tällainen esittely-/valitusyhdistelmä täältä.

Hei,

Olen 42v mies, jolla lievää, mutta sitkeää ylipainoa. Pitäisi

saada 10kg mahasta pois. Kaikki läski kertynyt vatsaan=pallomaha.

Tavoite ja normaalitila pyykkilautavatsa.
Olen yrittänyt enemmän ja vähemmän yli 15 v ajan pudottaa painoa

onnistumalla siinä yhden ainoan kerran vajaa vuosi sitten.
Se mikä oli aivan uskomatonta oli että paino tuli takaisin, enhän

lisänyt ruoan määrää.

Millä palstalla täällä kannattaisi kysyä seuraavaa: olen käyttänyt

nyt ruokapäiväkirjaa 2 viikkoa. Ruokapäiväkirja ei auta, koska se

vaan kertoo tapahtuneen. Enkä voi tehdä niin että syön leivän ja

syötän sen koneeseen ja katson voinko vielä syödä toisen leivän

Aion tietysti jatkaa päiväkirjan täyttöä tietokoneella, mutta siitä näkee vaan mitä aiemmin on tapahtunut. On sekin tietysti valaisevaa mutta ei auta?

t Mika

Heippuli!

Olen 2 kk ikäisen vauvelin tuore äitee ja ajattelin alkaa palautella kroppaa vanhaan kuntoonsa...huoh ! Ihan hirmuisen hurjaa suunnitelmaa en ole itselleni laittanut sillä imetän. Alkuun suunnitelmana olis ett sais painon pidettyä, kun tuossa raskauden aikana lipsaht siihen että söi mitä mieli teki ja helposti jatkuis samalla linjalla... Nyt siis edes vähän itseä niskasta kiinni niin ehkä pääsen vauhtiin kunhan kroppa ensin toipuisi.

Ehkä täältä löytynee muitakin mammoja suht samassa tilanteessa..?!!

Kiloja tullut jokunen parisen kymmentä lisää ja synnytyksessä tai tässä alkutohinassa on kaikonnut kymmenen, mutta vielä olis paljon karistettavaa...ehkä n.15-20 kiloa...tuo sitten tavoitteena joskus kun ensin totuttelen taas hyville tavoille.. jos edes pystyisi uudn arjen tohinassa syömään terveellisesti ja hieman liikkumaan säännöliseti niin se olis jo jotain !

Hei kaikille!

Olen 20-vuotias,enemmän ja vähemmän liikunnallinen tyttelöinen.

Olen 163 cm pitkä,ja paino tällähetkellä 67kg.Enimmillään oli ehkä 71kg,ja vähimmillään ollut 55kg.

Nyt sitten vaan kokeilemaan,että joko vihdoin pää kestäisi painonpudotuksen,ilman että menee ihan holtittomaksi koko homma.Haaveilen koon 36 farkuista,vaikka tulenkin nykyiselläni itseni kanssa huomattavasti paremmin toimeen kuin vaikkapa 3 vuotta ja 15 kiloa sitten.Elämä alkaa olla järjestyksessä,enkä enää arvota itseäni sen perusteella miltä näytän.

Terveyteni kannalta kuitenkin haluaisin päästä vielä paremmin tasapainoon ruokavalion ja liikkumisen suhteen loppuelämäksi.
Tavoitteena on päästä lopulta 60 kiloon ja pysyä siinä.Kesän mittaan vielä parin kilon pudotus 65kiloon,ja siinä haluaisin pysyä puolisen vuotta totutellen.Alkuvuodesta sitten kesään mennessä pois toiset viisi.Toivon että jojoilut on jojoiltu,ja pääsen lopulta vakaaseen painoon.(joka on hieman alempana kuin tämä jo muutamaksi vuodeksi vakaasti 70kg:n paikkeille jumahtanut paino)Pienemmässä kropassa olisin enemmän kotonani.Mutten yhtään ihmisenä parempi.

Ihanan aurinkoisin kevätkesän terveisin, kohti uutta elämää tallustelen!

Moikka.
Aloitan tänään täällä Kiloklubissa ja ajattelin tällä kertaa osallistua myös näihin keskusteluihin, jos vaikka pysyis motivaatio paremmin. En millään jaksaisi 2 lapsen yksinhuoltajana ajatella mitä pistän suuhuni, mutta pakko on jotain tehdä. Ylipainoa on 22kg. Täytyy siis miettiä mitä tuo kaupasta. Raskaus ja imetys aikana lähti kivasti pois, mutta hillitöntä suklaan himoani en ole saanut tapettua joten kiloja alkanut kurjasti taas kasaantua. Lapsillekin pitäis näyttää esimerkkiä syömisen suhteen. Esikoinen kohta 9v ja kuopus 11kk.
Nyt siis hommiin. Lähtö kilot 87 ja toivottavasti muutaman vuoden sisällä vois tavoittaa 65kg, joka näyttäis melkein 160cm varressa paremmalta.
Toistaiseksi ainakin olen hoitovapaalla pikkuisen kanssa, mutta aika näyttää koska pitää alkaa ainakin jonkinlaista keikkaa heittämään.

Onko vinkkejä kuinka selviää kavereiden kahvi pöydistä kunnialla. Itse vierailen melkeimpä viikottain isovanhemmilla tai ystävieni luona ja aina pöytä on notkuva.

Heipä hei!

Oon 22-vuotias työtön nainen ja oon kuulunu kiloklubiin jo reilun kuukauden päivät. Liityin tänne, koska itsekseen ei taho toi paino pudota ja lisäpotkuna tuli vielä kaason hommat tonne elokuun loppuun

Oon aina ollut pullukka ja aina oon sitä inhonnut, ei vaan oo hyvä itsekuri ja aikaisemmin lenkkeily on ollut kamala pakkopulla. Salmiakki on aina ollu sellanen pahe, ettei siitä koskaan irti pääse. Nyt oon kyllä innostunut lenkkeilemään ja joskus sillöin tällöin jopa hölkkäämään. Ja otin äitin rullaluistimetki lainaksi kesäksi, lähden niillä siis viuhtomaan paikasta toiseen Ja kotona oon jo jonkin aikaa lihaskuntoa parannellu.

Mittaa on 164cm ja painoa tollanen 68kg. Tavoite ois päästä tonne 55kg. Ja sitten vielä pysyäkki siellä. Toivottavasti se tämän kautta onnistuu, vaikka ruokailussa olisi vielä paranneltavaa. Yllätys oli se, että syön päivän aikana liian vähä, enkä suinkaan liikaa. Mutta opetellen se paranee!

Terve!
Olen 163cm pitkä tytsikkä ja painoa onpi 80kg. Eli aivan liikaa. Pelaan jalkapalloa ja tanssin. Maalivahtina ei liikuta yhtä paljon kuin kenttäpelaajana, ja ruoka on todella maukasta!
Nyt kuitenkin päätin parantaa elämäntapani ja pudottaa painoa. Ennen vihasin lenkkeilyä, mutta nyt oon kerran käyny ja pakko päästä uudestaan!
Tavoitteena on 65kg ja olisi kiva päästä rannalle kesällä edes vähän hoikemmassa vartalossa.
Olen riippuvainen makeasta ja kun makeannälkä iskee on jo kaikki kaapit kaivettu. Jos on neuvoja miten saa makeanhimon vähennettyä tai muita aiheeseen liittyviä neuvoja, saa kertoa!
Hyvää kesää kaikille ja tsemppiä painonhallintaan!

Minä en ole muistaakseni vielä esittäytynyt joten tässäpä hiukan minusta. Olen himppua vajaa 30-vuotias kahden lapsen äiti. Varsinainen painonpudotusurakkani on takanapäin ollut jo pitkään mutta nyt haluaisin tiputtaa minua kiusaavat viimeiset 5-6 kg pois, eli laihdutan normaalipainoisena.

Minulla ei ole minkäänlaisia vaikeuksia saada kaikkia palloja vihertämään mutta suureksi ongelmaksi koen kalorimäärän, en millään jaksa syödä niin paljoa kuin kiloklubi suosittelee . Yritän syödä nälän mukaan ja kalorivaje jää aina 200-300 kcal liia suureksi. Koska minulla ei ole varsinaista ylipainoa yritän liikkua mahdollisimman paljon jotta saan muokattua vartaloa kauniimmaksi.

Hei !

Olen 27-vuotias vakuuttelija. Tällä hetkellä olen
merkkailut syömisiäni noin viikon ajan ja olen huomannut,
että pelkkä tarkkailu auttaa.

Kun jotain lisäät, niin jostain tingit. Olen aina ollut kova poeka
liikkumaan, ja liikun vieläkin mutta välillä menee vähän yli tuo liikkuminen
ja sen päälle syöminen.

Rantakuntoa odotellessa...

Mitäs täs enemmän paljastelemaan kun maha roikkuu...

Hei,

Minäkään en muistaakseni ole esittäytynyt täällä.
Olen 25-vuotias nainen? (tyttö ), ja olen toivottavasti viimeistä kertaa elämässäni laihduttamassa. Olen "laihduttanut" niin kauan kuin muistan..
Painoin alle 20-vuotiaana noin 57kg ja olen 161cm pitkä. Tuosta se sitten pikkuhiljaa lähti nousemaan, mutta useamman vuoden ajan painoin noin 65-69kg. Nyt sain yhtäkkiä puolessa vuodessa kerättyä painon tuonne 78kg. Itseinhoni on korkealla, enkä tiedä, miten nousta tästä suosta..

Suhteeni ruokaan ei ole moneen vuoteen ollut terve, vaikka tuskin minua syömishäiriöiseksi voisi sanoa. Ruokailu ei tuota minulle enää missään määrin nautintoa, koen kaikesta syömästäni syyllisyyttä, oli se sitten omena, ruisleipä tai sipsit. Vatsani ei jostain syystä siedä vilja- ja tärkkelystuotteita kovin hyvin, mutta kuitenkaan en saa pysyttyä niistä erossa, suomalainen ruokavaliohan perustuu perunaan ja ruisleipään . Syön aika kurinalaisesti viikot, viikonloppuisin repeää, ja etenkin jos olen yksin.. syön lähes ahmimalla.

Minulla on sukurasitteena 2-tyypin diabetes, verisuonisairaudet ja korkea kolesteroli, joten painon olisi pakko laskea. Olen vain niin syvällä tässä itseinhon suossa, etten tahdo jaksaa tehdä tarvittavia asioita sen eteen, että laihtuisin. Lisäksi koen, että en mä kuitenkaan koskaan tule laihtumaan. Toivon, että saan pääni jotenkin selville tästä suosta, ja tulen sinuiksi itseni kanssa.

Tsemppiä kaikille muillekin !