Täällä taas!Aamulla aikaisin.

Olen nykyään niin virkeä, ettei uni meinaa riittää kummastakaan päästä.....
Ja tietenkin oli pakko nousta katsomaan, mitä mieltä vaaka on tänään.
Paino oli tipahtanut viikossa 1,4 kg!!
Olen todella onnellinen, sillä en muista painaneeni näin vähän vuosikausiin!!
Kuopuksen synnytyksen jälkeen ehkä??

Tämä antaa taas voimia jatkaa, suorastaan puhkun intoa.

Olen lisännyt liikuntaa lenkkeilyn muodossa niin, että yritän mennä 1-1½ tunnin lenkin joka päivä(kävelyä).

Lisäksi aion uskaltautua jumppaan syksyllä ja suunnitteilla olisi myös uinnin aloittaminen.

Kahvakuulailukin kiinnostaisi, mutta ne pitkät matkat harrastuksiin kaatuvat ajanpuutteeseen.Ehkä voisin treenata kotonakin.

Pitää miettiä.

Kuinka painavalla olette aloittaneet ja miten treenaatte, olisi kiva kuulla kokemuksianne.

Huomenta. Päätin vaihtaa punnituspäiväksi maanantain, ja nyt viiden päivän punnituksen tulos ei varmaan pidä ihan paikkansa koska edellinen punnitus oli neuvolassa.nyt omassa puntarissa on uudet paristot ja näyttää että painoa olis pudonnut 2,8kg Kertakaikkiaan mainio puntari! En siis tiedä mikä todellinen pudotus on mutta tottakai uskon omaa vaakaani Ja retkahduksia ei ole tapahtunut joten kai sitä ihan kivasti on lähtenyt!

Nyt puuronkeittoon.Esikoiseni lähtee tänään ensimmäiselle luokalle <3

Voihan jumitus... GRRRRRR... Hurja 0.2kg viikkotiputus jälleen ja samansuuntaisina ovat jo viikkoja pysyneet tulokset, treenaan ja syön mallilla joka juuri tuntui toimivan, ei tunnu toimivan enää

Heips kaikille
Tovi jo on viime kirjottelusta, mut josko sen asian korjaisi nyt.

Meikku1968 Loma turvotustahan se siis on vain ollut Ja hienoa, että ei mitään neurologista tautia yms. löytynyt

Minttu_84 No tässä on tullu välistä itteensä palkittua uusilla vaatteilla ja uudet meikitkin päädyin ostamaan. Kun vanhat on oikeesti vanhoja ja ei oikein uskalla enää käyttää ja tuo muuten, että suositellaan sitä jos imettää et valihtee sen nykypaino jutun, koska imetys vie niin paljon energiaa. Jos siis olen oikein ymmärtänyt tuolla muita palstoja lukiessa Sillä turvataan maidon tulo Ja hienosti sinulta jo paino lähtenyt tippumaan Ja ite kyllä huomannut, että kyllä nuo kalorin kulutukset suht paikkaansa pitää.

Gourmand Aloitin ekaa kertaa kiloklubissa 2012 huhtikuussa ja n. 3kk jaksoin suht noudattaa ja tuli sitten stoppi, koska näin jälkikäteen ajateltuna.. Laitoin tavotteet liian korkealle ja liikaa kieltoja syömisiin.... Aloitin uudestaan siis nyt tammikuun alussa onneksi ei sentään ihan kaikki paino ollu tullu takasin.. mut eipä tuosta puuttunu ku 3kg mitä oli sillon ihan painavimmillaan.
Ja mukana pysymisestä.. Olis tarkotus tolla nykypaino asetuksella ainessii tovi jatkaa ja enhän nyt ihan heti teitä muutenkaan hylkäisi vaikka kiloklubia en tartteisi. Voihan sitä täällä foorumilla pyöriä muutenkin

Niin tosiaan, ehkä ekaa kertaa laihdutushistoriassa, tämä kerta vaan tuntuu toimivan Ei liikaa rajotteita, maailmaa ei kaada repsahdukset yms. Ainahan voi jatkaa uudelleen. Ja tämähän ei ole minulle laihdutusta vaan elämäntapamuutos

Tervetuloa joukkoon KahdenPojanÄiti86!

Hienoa kuulla sinustakin rasvareija

Vaatekaapin päivityksestä: Nyt on kyllä vaatetta joka lähtöön miun mittapuulla ja on vaatteita, jotka odottaa sitä päivää, kun pylly taas pienenee yms. On paitaa, housua, capreja yms.

Minttu_84 Hormoonihirmu saa olla ja ei tommonen ole kivaa kenenkään kuulla. *haliruts* Rauhassa hyvä tulee

Gourmand Komppaan Minttu_84:sta siitä että sinulla on ihana tapa kirjoittaa ja tunnut todella mukavalta ihmiseltä

Ison iso voimahali sinulle Gourmand . Monestikin se on näin, että nainen on itse itselleen toisinaan pahin vihollinen. *haliruts* Mutta osaat todella hyvin kirjottaa tunnoistasi. Hienosti "oksennettu" toivon mukaan olosi helpottaa

L68 Jätä tommonen vieras omaan arvoonsa. Ihan vihaksi pistää Miten voi ollakaan noin ajattelematon... Näytä tollaselle ihmisellä ne kuuluisat närhen munat Hiljakseen laihdut ja tadaa sitten ajan kuluessa Normaalia on, että paino nousee välillä tai menee hiljakseen alas yms. Kaikki koettu ja näiltä osin selätetty

Upeaa miten hieno pudotus sinulla Jäätävä läski !

Minttu_84 Miten upea vaaka sinulla

mammuli77 Rauhotuhan himppisen Pudotushan se on se -200g myös Hiljaa hyvä tulee *haleja*

Ittellä ollu viime viikko semmonen hulina viikko. Koirien harjotuksia harvase päivä, Match Show torstaina, kamppeiden pakkausta ja viikonloppu Joensuun KV koiranäyttelyssä. Saatiin ihan hyvä tulokset nuoremman partasen kanssa. Nyt tiedetään, missä pitää petrata ja harjotukset jatkuu .... ja jäntsättää torstai kun ilmottauduin vanhemman koiran kanssa mölliTOKOkisaan... Mut näyttää nyt vähän siltä, että joudun sen perumaan kuitessii... En kerenny loppu viikosta harjottaa toista ja kun oon stressaantunu niin koira vaistoo sen ja korvat häviää ja käytös Mutta virallisiin jos ilmottautus sitten lokakuulle sinne jopa aikaa harjotella.

Syömiset oli loppu viikon ihan päin prinkkalaa, mutta onneksi sopivalla vajeella kuiteskii. Tästä siis tyytyväinen

Nyt kyllä sänky kutsuu niin paljon, että pakko lähtä nukkumaan, että jaksaa aamusella töihin

heh, aiemmin yksi tuttu on katsonut että on mulla lähtenyt jaloista ja peffasta pois, mut kun tuo mahakumparekin sulais pois *hushus*

tänään työkaveri tuli kesälomalta ja se sitten kyseli et "minkäs verran on lähteny?" ja vielä tokas jotain mistä älysin et jotain huomas..no, itse lomakuvista tosiaan kattelin et mikäs norsu se kuvissa kun en ole koskaan paljon kuvissa tykännyt olla, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen (onpahan sitten niitä ennen kuvia )

Niille joita häiritsee muitten tuijotus tms niin itse olen jo parikymppisenä ajatellut että mua ei kiinnosta mitä muut tykkää tai ajattelee, aivan sama! Itse tiedän miten asiat on ja niin sen sopii ollakkin. Jos jonkun vaikea katsella niin kääntäköön päänsä, mut meikä menee vaan Häntä.. *korjaus* siis Pää pystyyn vaan..ja tarvittaessa sopii vaikka hymyillä sädehtivästi jollekkin kyttääjälle Mökkihöperöks ei kyttääjien takia tartte ruveta, eikä pahaa oloa tuntea moisten vuoksi.

Sama pätee myös niihin "hyväätarkoittaviin" ystäviin tai tuttuihin jotka alinomaan jaksavat mainita toisen painosta tai syömisestä. Olen joskus tokaissut mm "kiitos vaan mutta itse syön, juon ja ostan!" ja sanonut suoraan miten asiat on ja osa huomannut että tosiaan loukkaa (Vaikka mullakin pitkä pinna,mut joskus se katkee sekin) ..ja ne jotka ei oo ymmärtänyt, ovat pikkuhiljaa häipyneet mun piireistä takavasemmalle *plop*

Hui!Laitoin tytön ottamaan musta läskikuvia.Jospa saisin itteni järkytettyä niillä. Valitsin päälleni vaatteet jotka oikeen korostaa jokaista makkaraa.Oikeen hyvää "ennen" materiaalia. Järkytyin oikeesti!Näytän kamalalta ja se masentaa! Toisaalta se antaa lisäpotkua tähän elämäntaparemonttiin. En halua olla enää tämmönen ihraläjä!Miten ihmeessä oon voinut päästää itteni tähän jamaan,kysympä vaan!Kammottavaa,thyi!

Gourmand, Kirjoitat niin että mun särkyy sun puolesta Uskon että sun elämälle on tarkoitettu kaikkea ihanaa. Et vain tiedä sitä vielä <3 *halitus*

pakko taas jatkaa toiste kun vauva aloitti iltavillit

KIITOS KOVASTI TUESTA JA KOKEMUSTEN JAKAMISESTA YSTÄVÄT! Ihme kyllä hidas käännekohta syntyi siitä kun ”oksensin” pahaa oloani teille! ISO HALI, varsinkin teille mimmu1, PiBa, summer_13, Jäätävä läski, TheBun, KahdenPojanÄiti86 ja Minttu_84!!! OLETTE NIIN IHANIA! Olen kyllä joka päivä käynyt lukemassa teidän kirjoituksia, mutten ole löytänyt voimia vastata aiemmin.

Minulla menee jo paremmin, ja mustaan aukkoon on kohta taas suojaverkko paikallaan. Monta päivää meni vaan vielä ikään kuin ”krapulassa” ja vaatinut ikään kuin toipumista. Ihmeellistä miten väsynyt kroppakin on tällaisen jälkeen! Ja ”tosi kivat” silmäpussit olivat vielä maanantaina töissä. Noh, minulla on niin ihanat kolleegat, että tsemppiä tuli sitten heiltäkin. En voi muuta sanoa, kuin että minun elämässäni löytyy niin paljon ihania ihmisiä

Voimat ovat taas palaamassa. Vaikka näitä vaiheita tulee nykyään harvemmin, yllätyn kuitenkin joka kerta millä voimalla se minua lyö. Onneksi tiedän aina että se menee ohi. Kohta tallustelen taas normaalia tahtia eteenpäin

Olin sen verran vahva jo tänään, että päätin jopa nousin vaalle (vastoin omat odotukset), ja otin tyynesti tuomio tavastaan. 2kg tuli takapakkia. Harmillista ja ottaa totta kai päähän, varsinkin kun pahimmat turvotukset ovat jo laskeneet, mutta kummallista hyväksyn sen rauhallisesti. Isommassa mittakaavassa katsottuna, tämä ei ole paha. Kun minulla ei ole kiirettä, ja näitä polulla kompuroimista ei ole minulle mitään uutta. Pääasia etten luovuta, ja minulla ei ole minkäänlaisia ajatuksia sellaisesta. Eli taas menen eteenpäin, omalla tavallani.
Ihme kyllä kuinka paljon voimavaroja saan siitä, että reagoin juuri näin.
Tickerin en kuitenkaan suostu päivittämään uudestaan, ellei sitten paino nousee lisää. Joku raja kuitenkin

summer_13 ja KahdenPojanÄiti86, minulla on kyllä ”liian kova hakua” päällä, tiedän sen. Mutta en onnistu sitä rauhoittamaan. Viime vuoden syksyllä, lyhyen suhteen jälkeen, olin pitkään ”koomassa” enkä käynyt missään. Jos joku mies katseli minua, ajattelin vaan ettei hän voinut olla katsomatta sen takia että olin niin ruma. Ikään kuin sekalaista tahatonta katsomista, vaikka tietää ettei pitäisi. Se mielentilaa pelottaa minua vieläkin , joten tarraan nyt kiinni tähän hakuun. Tiedän että järkevämpi välimuoto olisi olemassa…. mutta ei tunnu onnistuvan.

KahdenPojanÄiti86 onnea rakkauden löytämisestä!!! Ja hatun nosto, sitkeydestä ja rohkeudesta! Sitä se on vaatinut jotta se on onnistunut!!
Ja sehän se just on… että hulluna odotan, kun odotan juuri ”sitä oikeaa” (uskon kuitenkin että ”sitä oikeaa” ei ole vain yksi henkilö jossain maapallolla). Välillä tuntuu että minun tilanne hankaloituu myös siitä, että olen saanut olla korviani myöden rakastunut ja kokea vastarakkautta elämässäni, joten tiedän mitä se on. Eli en halua tyytyä ”suhteellisen hyvään tilanteeseen”, vaan halua rakastua kunnolla .
Se surullinen asia on kuitenkin se että olen jo 35 vuotias…eli aikaa ei ihan oikeasti ole enää …. kello kun tikittää

KahdenPojanÄiti86, Sydämeni lopetti kuitenkin lyömästä hetkeksi kuin luin ton sinun lauseen ” En riittänyt kuitenkaan, kaikki kauniit sanat olikin paskapuhetta ja sain taas jäädä yksin, lisäyksenä yksi iso haava sydämessäni..” Siis niin tuttua, niin tuttua. Ihmettelen kovasti miksi miehet pitää puhua niin paljon mitä he eivät kuitenkaan tarkoita. Itse kun ei sano mitään ennen kun oikeasti tarkoittaa sitä, niin se tuntuu niin oudolta, ja minun mittapuun mukaan jopa ilkeältä. Noh, mutta kokemuksestasi saan kuitenkin voimia, kai se helmi sieltä jossain vaiheessa paljastuu…

L68, tuli ihan feelistä siitä että noi sinun törkeät (anteeksi, mutta minusta ovat) vieraat olivat ne samat tyypit mihin minä vietin sen yhden päivän silloin alkukesästä Tiedän niin toi ihmistyypin. Sinuna olisin jo jossain vaiheessa heittänyt ne pihalle. Joku raja kuitenkin!!. Ei miten vaan voi toimia, vaikka onkin vieras.
On se sitten niin kumma, että jotkut kokevat että he ovat niin täydelliset, että heillä on varaa mollata muita. Kysyn vaan, että löytyykö tästä maailmasta yksikään henkilö kenellä olisi kaikki asiat niin mallillaan, että oikeasti voisi katsoa muita ihmisiä yläpuolelta… en vaan jaksa uskoa.
Voimia sinulle. Ja unohda kaikki ne ilkeät piikit. Sinulla on jotain todella hyvä meneillään. Ja tulet kiittämään itseäsi vielä uudestaan ja uudestaan siitä, että päätit muuttaa elämääsi terveellisemmäksi!

ONNEA TheBun!! Ihanaa että olet päässyt tavoitteeseesi ja pystyt nyt jatkamaan painonhallinta vaiheella! Minä niin odotan tota vaihetta. Voit olla todella ylpeä siitä, että olet rauhallisesti tullut siihen päätökseen että olet löytänyt sinulle sopivan painon, missä on hyvä olla, missä haluaa olla jatkossakin. Kerta kakkean hienoa!! Niin kuin olen aimemmin sanonut - annat minulle niin voimia tolla sinun järkevällä menolla

rasvareija, minäkin olen tehnyt sen Beckin listan niistä hyvistä puolista tässä painonpudotuksessa... mihin mahdoin sen jemmata (eli näin hienosti olen pysynyt siinä ohjelmassa).... pitää kyllä taas ottaa esiin... Varsinkin kun lähes joka päivä kuin luin sen pystyin lisäämään lisää hyviä asioita! Lista on aikas pitkä voin sanoa Eli kyllä motivaatiota pitäisi löytyä!
Älä muuten mieti sitä, että laihduttaako joku sinua nopeammin. Itsekin kun noudatan tällaista ns hidasta laihtumista, niin tiedän että aina välillä unohtaa sen oman kokonaisuuden, ja unelmoi siitä että miten paljon pienempi nyt olisi jos olisi laihtunut nopeammin....
Mutta itselleen sen suunnitelman on tehnyt, ja se pitää olla myös itselleen sopivaa. Syitä hitaaseen tahtiin löytyy kuitenkin paljon ja suurin osa niistä erittäin järkeviä. Minä rauhoitan itseäni aina sillä että jos olisin lähtenyt nopeasti liikkeelle, niin olisin todennäköisesti henkilökohtaisesti jo pudonnut kokonaan tästä junasta…. eli parempi minulle näin.

Minäkin tykkään asioida ”pikkuputiikeissä” (vaikka minulle kelpaa vaateostoksia missä vaan…. kunhan pääsen shoppailemaan) saa mahtavaa palvelua… tulee vaan herkästi ostettua enemmän kuin mitä on tarkoitus… kun he rakentavat kokonaisia asekokonaisuuksia. Komppaan siis, kannattaa käydä vaikka alkuun se huomio voi tuntua ahdistavalta! Ja vielä niistä naiselliset hepenet! Naisellisuus kunniaan sanoo minä! Minusta on ihanaa nauttia siitä että on juuri nainen!!

mammuli77, 200g miinusta on pudotusta sekin, ja kyllä toi sinun 27,6kg pudotus kertoo että todella toimii!! Katse tulevaan vaan ja rinta rottingilla. Mahtavan työn olet tehnyt!!!

Vielä KahdenPojanÄiti86, siitä kun karsii vaatteita…. olen huomannut ettei niitä vaatteita kuitenkaan kannata heti laittaa pois . Minä olen nimittäin jo toistuvasti käynyt hakemassa niistä laatikoista jotain vielä uudestaan takaisin, kun vaate muuttuu entisestään taas kun pari kilo lisää lähtee ja huomaa että sen vaatteen voi pitää eri lailla, tai seitten sen takia että rohkenee käyttämään vaatteita eri lailla kuin isompana.. Noh, siitähän sitten se hullu vaaterumba syntyykin

Rohkeata rohkeata Minttu_84! Itse en ole ”uskaltanut" ottaa itsestäni lähtötilanne kuvia. Nyt vähän harmittaa kun voisi antaa lisää potkua, ja kunnolla. Varsinkin kun olen muutenkin välttänyt kameroita oikein urakalla viime vuosien aikana. Ehkä jostain tulee vielä joku ”hirvityskuva vastaan”.
Ja oikein ”yhteistyöhaluinen” vaaka sinulla

Ja TheBun Minäkin toivon aina kun tulen tähän, että sinä olet kirjoittanut jotain Eli toisin ja puolin! Eli ei passaa poistua täältä, vaikka tavoitteeseesi olet jo päässytkin
Kyllä kieltämättä sinun ja Minttu_84:n kommentit pistää nöyräksi.

Hoh-hoijaa tätä tylsyyttä!!

Meidän ylle on jumittunut sadepilvi jo toiseksi päiväksi, enkä pääse lenkille!!
Kauheat vieroitusoireet....
Lisäksi karmea menkkaviikko päällä ja yksi herkkuvierailu takana, joten lopun arvaatte!??

Loppuviikko menee keskittyessä siihen, ettei paino ainakaan nousisi enempää.Ei tuloksia siis, mutta näillä mennään.

Ihanaa, että Gourmand on päässyt taas jaloilleen, tsemppiä!

Minttu_84: läskikuvia on katseltu täälläkin!
Lomakuvat todellakin järkytti, vaikken enää isommillani olekaan.
Mutta en varmaan koskaan tule ymmärtämään, miksi päästin itseni tällaiseen kuntoon.Kuvista vasta näkee sen karmean todellisuuden.....huh.

Meikku 1968:multakin lähtee paino jaloista ja pepusta.
Maha olisi se isoin ongelma, mutta kun ei pienene, niin ei.
Läski pitää pintansa.

Yllättävin pienenemiskohde mulla on pää.
Uusi pyöräilykypärä ei istu enää mitenkään, vaikka kuinka kiristäis........ilmeisesti aivot kutistunu.

Kahden pojan äidillä hyvä pudotustahti, onnittelut!

Tsemppiä myös mammulille, kyllä se siitä taas lähtee!!

Jatketaan omaan tahtiin taas!!

Huomenta!

On muuten pakko kommentoida tuota L68:n mainintaa että "ei jotenkin kehtaa olla koko ajan syömässä. En ole maininnut laihdutusprojektiani, mutta silti tulee sellaista piilokommentointia syömisestäni, että niin ärsyttää. "
En oo kehdannut mainita laihduttamisestani kenellekään muulle kuin miehelleni, ja huonosti kehtasin hällekin. On nimittäin kuullut melko monta kertaa saman laulun ja mitään ei oo tapahtunut. Mikä siinä on ettei siitä voi mainita?? Epäonnistumisenko pelko? Mulla se varmaan on sitä.enkä halua sitten jokaista pullaa selitellä että "katos ku kyllä mää saan tätä syödä kunhan kalorit ei ylity."

L68 Sun ystävä on ajattelematon! Saatat olla herkkä painosi kanssa mutta sulla on oikeus ollakin. Anna mennä ystäväsi jutut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, tai vielä parempi: Ammenna voimaa siitä. Ajattele että "voi että sää oot niin kateellinen kun näet mut hoikempana."

Jäätävä läski, Onnea hienosta pudotuksesta! Sulla on tosiaan motivaatio kunnossa. Kannattaa aloittaa sentyyppinen harrastus josta nauttii sitten pitkään. Ei pääse kyllästymään.Mulla on hyvä rytmitaju joten ajattelin jotain tanssiharrastusta aloitella taas kun ehtii vauvanhoidolta. Ehkä joulun jälkeen. Aikoinaan kävin salilla neljästi viikossa, mutta se alkoi maistumaan pitemmän päälle puulta. Ei oo mun juttu.

Mulla on ollut liikunnallisesti tosi laiska viikko. Eilen kävin puolen tunnin kärrylenkin mutta siinäpä se sitten on ollut. Mut en stressaa. Poika aloittaa eskarin ensi viikolla niin tulee väkisinkin liikuttua. Viedään vauvan kanssa hänet sinne eskariin ja teemme vaunulenkin siinä samalla joka aamu ja aamupäivä toisen kerran.

Ruokavalio on jokseenkin kuosissa. Tosin olen huomannut sen että jos en syö kahta lämmintä ateriaa päivässä, sorrun naposteluun. Kalorit ei ylity mutta mulla on nälkä koko ajan, ja jääkaapin ovi käy yhtenään. Ajattelin ruveta tekemään jääkaappiin keittoja. niitä täällä ei syö kukaan muu kuin minä niin voin mussuttaa niitä toisena ruokana monta päivää. Nyt on vaan niin huonosti nuita keittoperunoita tarjolla..

Punnituspäivänä hain pitsat pudotettujen kilojen kunniaksi ja pihalle kun pääsin niin serkkulikka tien toiselta puolelta on heti kommentoimassa et "jaahas, pitsapäivä." tiiättekö, semmonen voitonriemunen "etpääseikinäläskeistäseroon-kommentti" En oo sille kyllä kertonut laihduttavani, mutta syyllistävä se maininta oli! Pitsa oli justiin niin hyvää kuin odotinkin sen olevan.Ja hyvä niin.En halua herkkupäivänäni mitään sontaa syödä

Mieli on hieman mustana. Mun miehellä epäillään selkärankareumaa. Sitä on epäilty jo vuosia, mutta nyt ilmeisesti yläselän nikamissa on muutoksia.Siellä ei ole liikkuvuutta juuri lainkaan. Mies on kärsinyt noista selkäkivuista niin kauan kuin muistan...Ens kuussa olis taas lääkärille aika tuon asian tiimoilta. Hermostuttaa, ja niin toivon että ei menis pahemmaksi enää tuosta..

No nyt taas vauva heräsi. Kerkesin kuitenkin näin pitkään kirjoittaa..

Tsemppiä kaikille ! *halirutistus*

Ei se neitonen herännytkään.Kunhan hieman kätisi..joten jatkuu...

Jäätävä läski Elä masennu pienestä herkuttelusta. Siihen ei maailma kaadu. Pidä se hyvä asenne yllä mikä sulla on ollut.Sillä pääsee jo pitkälle

Gourmand, Hieno kuulla että mielesi on jo valoisampi. Noita mustia hetkiä tulee itse kullekin väliin, mutta aina sieltä suosta noustaan. Pakko nousta kun ei ole vaihtoehtoja. Monesti olisin jäänyt makaamaan paskaläjään jos vaan mahdollisuus olis annettu. Tässä sitä kuitenkin porskutellaan, kohtuullisen onnellisena uudesta päivästä
Ja harvinaisen rauhallisesti otat vastaan vaa'an lukemat. Mää saattaisin (todennäköisesti) olla punnitsematta itteni mikäli epäilisin painonnousua.Sitten kiduttaisin itteeni jollain pussikeitoilla seuraavan viikon että saan tuplasti painoa alas. Mutta enäähän en toimi niin,en

Kahdenppojanäiti Hienoja lukemia sullakin! Jatka samaan malliin ja pidä motivaatiosi. Muistele kuinka hyvältä tuntuu kun saa tuloksia aikaan. Niin yritän ite ajatella vaikka en malttais rauhallisesti pudotella..Haluaisin äkkiä näkyviä tuloksia..

Vettä alkoi satelemaan.. Meillä on jo toista viikkoa paistanut aurinko. Nyt se taivas repesi. Tottakai justiin nyt haluttaa ulos. ja enhän mää sokerista ole. Sama lähteä lenkille