Hello kaikille!

Mulla paino on jymähtänyt (kohta jo kahdeksi viikoksi) 94,1 - 94,8 kg:n hujakoille, vaikka olisin kuinka tarkka ja tunnollinen syömisten suhteen.
Onneksi jenkkakahvat näyttäisivät kuitenkin pikkuhiljaa sulavan (kotijumppa rules! ) ja olo on mitä parhain ja energisin.

Aamiaisen syöminen tökkii vieläkin, mutta banaanin ja keitetyn kananmunan saan alas. Uusi Mangopiimä on mulle passeli aamujuoma. Olen kyllä huomannut, että aamiainen on tärkeä ja vähentää iltasyömishimoja (olisipa tuon tajunnut vuosia sitten!).

Aion tästä lähtien punnita itseni vain kerran viikossa, enkä joka aamu, niinkuin tähän asti olen tehnyt.
Sinnikkäästi vaan, kai se paino jossain vaiheessa alkaa taas tippua.

Terve kaikille!!

Sopisiko että vanha sortuja palaisi takaisin foorumin pariin?

Taitaa olla lähes vuosi siitä kun tänne viimeksi kirjoittelin, kun tämäkin ryhmä perustettiin. Motivaatio vei silloin yli 10kg painosta pois, mutta kesän myötä motivaatio hävisi. Oli mukamas liikaa kaikkea muuta.. nyt taitaa olla osa kiloista palannut...

Nyt olisi uuden startin aika. Puntarille en ole vielä uskaltautunut, mutta parin viikon päästä sekin on edessä. Tällä kertaa en tee sitä virhettä että punnaisin liian usein. Se oli viimeksi yksi kulmakivi.

Niin ja siis tosiaan esittely... olen tosiaan 24 vuotias nainen. Painoa taisi olla pahimmillaan joku 130kg. Siitä lähti viime vuonna yli 10kg. Olen mielestäni ollut aina lihava, tosin kun katselee vanhoja kuvia niin aika hoikka olen kuitenkin ollut. Paino tuli salakavalaan kun asian tehokkaasti kielsi ja masennus meinasi iskeä kun tajusin asian todellisen laidan.

Nyt olisi siis tarkoituksena saattaa eteenpäin (en sano loppuun, koska en tiedä vielä missä se loppu on) se, minkä olen aloittanutkin.

Tervetuloa vaan, Fringe.

On täällä muitakin ihan samalla asialla. Kyllä se siitä taas lähtee uudelleen alaspäin, mulla ainakin lähti kun sain taas rytmistä kiinni.

Tervetuloa Fringe!
Täällä pyörii kaikenkokoista jojoilijaa ja sekaan vaan!

Aika eri tavoilla tätä painonhallintaa toteutamme, itselleni joka-aamuinen ponkaisu puntarille on osoittautunut toimivaksi. Tickerin päivitys on perjantai, paitsi tällä viikolla ehkä jo huomenna, mulla lomaa to-pe ja tarkoituksena olis pyörähtää vähän mökillä. Paitsi voi olla että en siirräkään tickeriä, kun tulee varmaan plussaviikko viikonlopun hiilariörvellyksen jämiä tässä pudottelen.
Miksi niin helposti saa yli kilon turvotuksia yhdessä yössä ja sit niiden pudotteluun menee viikko, on se niin väärin

Tervetuloa Fringe!
Herkkupee minäkin olen huomannut uuden vaakan myötä että paino heilahtelee tosi paljon. Lauantaina kalorit oli 2200, muutoin olen ruodussa pysynyt. Ihmeellistä että kalorit pysynyt 1400-1500 ja eikä ole edes nälkä ollu vaikken sen enempää ole syönyt, kun ei ole ollut nälkä. Paino esim eilen 1,5kg enemmän kuin tänään. Itekki käyn vaakalla joka päivä. Perjantaina virallinen punnituspäivä ja toivon että heilahtaa alaspäin, kun tänään näytti peräti 100 grammaa miinusta perjantaihin.

Huomenta ystävät!

THQ, tervetuloa minunkin puolesta! Täällä niin moni on sitoutunut oikeasti elämänmuutokseen, eikä vaan hetkelliseen laihdutukseen, joten tämä ketju taitaa pysyä hengissä... ja pitkään kun sellaiset tavoitteet vievät vähän enemmän aikaa.... Minäkin olen uhonnut että valmistaudun vähintään 3-5 vuoden ns projektiin, kun sitä painonhallintaa ja siihen liittyviä taitoja harjoitellaan tässä matkan varrella…

Oi Fringe, olin niin iloinen kun huomasin että olet tullut takaisin!! Älä ymmärrä minua värin, olen siis aidosti pahoillani siitä että elämäntilanne pisti ns keppejä rattaisiin, mutta se että päätit tulla takaisin lämmitti, ja paljon. Minulla kun on ikävää useampi henkilö mikä 2013 alkuvuodesta oli vielä mukana. En vähättele yhtään ketjun uusia jäseniä. Mutta pidemmän projektin sitoutuneet auttavat kuitenkin ajatusmaailmassaan minua henkilökohtaisesti enemmän. Kun oppimisprosessit ja ongelmat ovat niin erilaiset pitkässä projektissa kuin lyhyessä.

KahdenPojanÄiti86, miten en muistanut että sinäkin opiskelit työn ohella. On jotenkin lohduttavaa kun saa tietää että on kanssasisaruksia. Työn ohella pitkät opiskelut kun ovat yllättävän raskasta. Joku vuoden erikoistuminen, menee niin kevyesti (sekin käyty läpi), mutta tällaiset monen vuoden jutut, tuntuu syövän kaikki ylimääräiset voimavarat. Kaiken lisäksi AINA tuntuu olevan huono omatunto kun tekee jotain muuta, ja varsinkin kun tekee jotain hauskaa… Onneksi olen loppusuoralla, mutta vaatisi kuitenkin vielä kunnolla ponnistelua, mitä minulla ei tunnu olevan. Kun työtilannekin on sellainen että se jo yksinään vaatii enemmän kuin pitäisi… Äääh. Pitäisi rasvareija, vaan tajuta että vähemmän riittäisi. Kun asettaa itselleen huimia tavoitteita se vaan lamaannuttaa, ja lopputulos on huonompi kuin järkevä realistinen tavoite missä kokonaisuus ja voimavarat ovat oikeasti huomioitu. En tiedä mitä minua vaivaa, kun opettajatkin ovat läpi koko koulutuksen sanoneet että työstän kurssitehtävät aivan liikaa… Silti pitäisi aina vaan saada erikoiskiitosta hyvästä tysötä. Enää viimeinen kurssi pakettiin ja sitten maisterintyön kimppuun… Kun näin sen ajattelee, niin näen jo sen hetken miten valmistun, mutta sitten tietokoneen ääressä jumitun totaalisesti ja angstaan vaan. En ymmärrä… mutta tämä on niin tuttua. En vaan ymmärrä milloin se buusti sitten iskee, kun en ole ikinä jättänyt ns mitään kesken. Aina jotenkin vaan sitten jostain löytänyt ne voimavarat ja vaan tehnyt… Oi jos se hetki olisi nyt… Sillä samalla en näe sitä kesken jättämistä edes vaihtoehtona...vaikka mitään ei tapahdu...

Mitä vaihetta KahdenPojanÄiti86 käyt nyt läpi? Pyritkö ketoosiin vai? Minä olen ihan missannut että sinulla on nyt joku spurttivaihe päällä… Ja mistä löysit motivaation? Itse kun pitäisi saada vähän selkeämpää otetta tähän homaan....

Minttu_84, onnea kovasti -20kg!! IHAN MIELETÖN SAAVUTUS! Uskon kovasti että toi PT auttaa sinut nyt pysymään saavutetussa painossa. Harjoittelet nyt sitä riittävän pitkään, ja jossain vaiheessa osaat sen ilman ylimääräistä ponnistelua. PT tekee sen että ”projekti vielä on aktiivinen! Toivottavasti päästään kaikki samaan tilanteeseen jossain vaiheessa! Taidan itse kuulua siihen hopeetoffeen mainitsemaan ”hitaaaampaan ryhmään….” Mutta joskus silti Sen olen päättänyt. Ja vuosi on jo tässä tultu tsempattua, joten tilastojen puolesta asiat näyttävät lupaavalta, kun ei vielä ole luovutettu… Jostain on pidettävä kiinni, kun vaaka ei ole kovin yhteistyöhaluinen…

mirriäinen, -40kg on jotain niin mieletöntä että minä en pysty edes kuvitella niin isoa laihdutusmäärää! Olet kyllä sinnikkäästi pysynyt kiinni päätöksessäsi. Ei voi muuta kuin ihailla! Toivon kovasti että pysyt mukana tässä ketjussa vielä pitkään. Siitä painonhallinnasta ja sen vaikeuksista, riemuvoitoista, oivaltamisesta jne kun haluaisin kuulla vielä paljon. Näillä sivustoilla kun suurin osa kuitenkin yrittävät saada painoa alas, mutta painonhallintaan liittyviä juttuja on sitten paljon vähemmän. Itsellä kun juuri se vaihe askarruttaa paljon. Kun toi nopea laihtuminen ja varsinkin lihominen kun on jo taitavasti hallussa…. mutta painonhallinnasta on sitten jo vähemmän kokemuksia…. Ja tässä kun nyt yrittää oppia matkan varrella ja hitaaaaasti todella menen, niin jos tästä sitten lihookin takaisin, ne se hitaus ja kaiken muun mitä se on tarkoittanut tuntuisi jotenkin vielä pahemmalta….

Toyota Tavis, minäkin olen aloittanut tämän viikon hivenen viisaampana kuin aiemmin…. Olin viikonloppuna käymässä vanhempieni ja siskoni perheen luona. Ruokaa ja mässäilyä oli kyllä punainen lanka läpi viikonlopun…. Siinä lauantai illalla, kesken illanistujaiset (olivat myös vieraita paikallaan) päätin jostain syystä astua va-alle. Siis ei oma vaaka, kaikki vaatteet päällä ja suoraan ruokapöydästä ja älytöntä mässäilyä. Vaaka näytti melkein 90kg (vanhanaikainen heilurivaaka). Hup, en tajua mitä oikein olin ajatellut saada siitä vaaka kokemuksesta irti!!! Ei ainakaan piristänyt!
Tajusin että se tavoitepainokin pitäisi saada alle tavoitteensa. Mitä sitten kun esim vuositarkastuksessa astuu vaatteet päälle iltapäivällä terveydenhoitajan va-alle. Ruvenko sitten selittämään että aamulla ja ilman vaatteita painon paaalajon vähemmän. Noloa ja ärsyttävää yhtä aikaa! Selityksiä kun on niin turhaa latoa kun totuus tuijottaa silmiin, mutta kun paino on jotain aivan muuta normisyömisillä ja aamulla….
Mutta siis, opetus oli tässä vaiheessa se, ettei noin nousta va-alle...

Niin ja muilla kenellä viikonloppu meni mässäillessä, voin kertoa, että kannan niistä ylimääräisistä rasvoista ja höttöhiilareista vieläkin näin keskiviikko-aamuna nestettä mukana…. sitä se on kun loivasti palaa ns ruotuun… Ja LillaJohanna, pidemmän päälle kahden viikon jumitus ei pelota yhtään. Kroppa kun ei suostu tasaisesti luopumaan varastoistaan….siinä se sitten palkitsee ja humpsahtaa kerralla vähän enemmän. Hermoja se toisin urakalla koettelee kun puhutaan kuukausista…. nimimerkillä noin 6kk tuijotettu samoja lukemia…. Pitää vaan uskoa siihen että jossain vaiheessa saa sen painon taas laskemaan…. Muuten luovuttaminen olisi liian iso houkutus… Ja sitä ei tehdä!

Mulla tuli yhtäkkiä aivan odottamatta oivallus teidän tekstejä lukiessa! Ei siis niin mitään uutta edes itselle, noin niinkuin teoriassa, mutta jokin naksahti paikoilleen. Mä ymmärsin, että tätä tämä loppuelämäni on, tällä tavoin syömistä, mukavuudenhakua ja hyvää oloa liikunnasta. Jos olisin nyt normaalipainoinen, tällä tapaa jatkaisin silloinkin eteenpäin. Katsoisin, että paino ei nouse - ja miksi nousisi kun hyvin syö. Kaikki alkoi siitä, että harmittelin, ettei ole miinusmerkkejä hehkuttaa tälle viikolle, en edes tiedä mihin suuntaan tuo paino on menossa, kun keikkuu kolmen kilon sisällä yltympäriinsä. Epäilen kyllä vähän vaakaa... Mutta eihän sillä ole mitään merkitystä. Näin kun jatkan niin kaikki on hyvin ja tiedän, että paino laskee siinä samalla. Niin kauan kuin sitä ylimääräistä on. Yhtäkkiä millään tavoitteella ei ole mitän merkitystä, näin elän elämääni ja olen tyytyväinen. Oikein valaistunut

Onnea L68 Kun oikeasti sisäistää jonkun asian ja oivaltaa oikeasti asioita, se on niin tärkeätä. Suoranaisesti kullanarvoista!! Itse uskon että juuri noi asiat auttavat meidät oppimaan handlaamaan tän kokonaisuuden. Vaatii vain aikaa...

Kiitos että jakasit. Pisti minutkin miettimään, ja antamaan enemmän uskoa oman matkaan

Huomenta kaikille!

Kävimpäs eilen illalla sitten puntarilla. Näytti 122 kg. Ikävästi tullut takaisin painoa mutta positiivista on se, että kaikki ei ole vuodessa palautunut...

Palasin maanantaina salille pitkän tauon jälkeen. Löyty taas monta uutta lihasta kropasta innostuin sitten eilenkin käymään uudelleen ja oli näköjään maanantaista vähän paikat hyytelöä kun ei meinannut sujua taidan mennä seuraavan kerran vasta perjantaina ettei tuu puudutettua itseään ihan heti alkuunsa...

Syömisrytmi on ollut taas kohtalaisen helppo löytää. Koitan yhden aterian korvata päivässä jollain nutrilla tms. Muuten syön tasaseen tahtiin päivän aikana hedelmiä tms. Ja iltapäivällä yksi hieman isompi lämmin ruoka.

Toivottavasti tällä kertaa tämä tie veisi loppuun saakka

Gourmand on kyllä mukava kieltämättä olla takaisin Olen itsekin todella onnellinen että sain niskaperseotteen itsestäni ja palasin tänne ja elämänmuutoksen pariin. On myös mukavaa että täällä on vielä uusien lisäksi vanhaakin porukkaa

L68 Tuo on kyllä todella hyvä huomio! Sinänsä en itsekään kylve itsesäälissä siitä, että laihdutus jäi tauolle. Elämäntavat pysyivät kuitenkin edes inasen parempina tämän väliajan, että painoa tuli takaisin vain 3,7 kg. Ei siis kaikki 10+ kg Nyt kun saisi taas painon laskusuhdanteeseen niin kaikki on kotiin päin plussaa Tavoitteena koitan pitää, että kesäkuntoon pääsemiseen menee tasan niin kauan kuin menee. Taukoineen päivineen.

En päästä itseäni enää koskaan siihen tilaan, että asian kieltämällä asiat muka paranisi ja päästäisin painon näin nousemaan. Ja tuota sovellan myös muuhun elämääni.

L68 hienosti kiteytetty ajatus sinulla! ;D Uskon, että tuollaista harmonista, lähes itsestään rullaavaa flow-tilaa tämän painonhallinnan kanssa me kaikki etsimme... Välillä vaan tulee mieleen, että enemmän tämä on kuin otteita kirjasta "Taisteluni" :evil:
Mulla tarkoituksena nyt siivota työpöytä ja lähteä viettämään to-pe pikku hiihtolomaa. Ja p*skat. Nuorimmainen yskii, keskimmäinen niistää ja vanhon valittaa kurkkukipua. Ja miehellä kauheen kiire töissä. Ja meidän piti lähteä mökille saunomaan ja rentoutumaan! Mulla vissiin menkat pukkaa päälle, suoraan sanoen pahalla päällä...
No, kun ei ainakaan huomenaamuna päästäkään lähteen, niin yritän vaihtoehtoista strategiaa -> EN osta herkkuja ja viiniä ja mässäile, vaan käännän vihan voimaksi! Varasin illaksi jumpan klo 19.30 ja lupaan vääntää niin maan p*rkeleesti