perjantaina, 4. heinäkuuta 2014 klo 12:58 Herkkupee kirjoitti::

Mä laitan häihin sellaset mustat, aika tiukat caprit ja sandaalit ja yläosaksi oranssisävyisen paidan (ei tiukan ) jossa on kuvioita ja strassikoristeita ja jännä, vähän epäsymmetrinen helma...

Pakko sanoo vaikken yhtään sinua tunne, mutta mä näin just eilen kauppakeskuksessa sillai kaukaa vaan yhden mun kaverin, jolla on painoa. Sillä oli kans tollaset mustat caprit ja sit sil oli musta t-paita. Ja voi vitsit, että se oli hyvän näköinen. Paljon on kyllä kiinni kans siitä, miten kroppansa kantaa ja ryhdistä. Et voisin kuvitella, et varmaan tää on sullekin hyvä valinta.

​Kahde​nPoja​nÄit​i86 Onnea! Hienosti pudonnut. Ja ajatella niitä terveysvaikutuksia.

Mä olen ihan vasta aloittelemssa tätä, -loppuelämääni siis. Yritän nyt opetella kaikkea ja löytää sen oman juttuni.

Olen nyt lueskellut sitä kirjaa. Osaako joku sanoa, että jos pitää syödä 2 rkl pähkinöitä, niin mitä se tarkoittaa? Muusaanko ne ja otan siit 2 rkl? Kun esim. saksanpähkinöitä jos laittaa yhden ruokalusikkaan niin se on sit siinä eli kaikkeestaan vois syötä 2 pähkinää!? Meil on muuten tullu Prismaan sellasii irto Snacksei. Siin ainakin sanotaan, että esim. hassepähkinä. Et kai se sitten on vaan sitä hasselpähkinää, ettei mitään ylimäärästä. Minkä laatusia nämä mahtaa olla? Kilohinta ainakin oli halvempi kun pussituotteessa. Ja se ois hyvä, että sieltä vois käydä ostamassa vaikka kuinka vähän, tälleen kun mä olen vielä vähän syöppö, et voi kaikki mennä samantien. Ajattelin, että rahkaan nämä pähkinät vois sopii hyvin.

Mä en muuten löytäny sielt alest yhtään mitään. Kaikki vaatteet näytti yllä ihan karseilta. Ja mä näytin kans ihan karseelta. Noissa sovituskopeissa totuus tulee julki. Huh, huh, karseeta!

Lueskelin tässä ajan kuluksi tätä ketjua ja tuli teidän puolesta todella hyvä mieli. Mahtavasti te olette saaneet painojanne pudotettua.

Olen itsekin joskus tässä ketjussa kirjoitellut. 118,7 kilosta aloittelin puolitoista vuotta sitten, ja reilu kymmenen kiloa on vaan lähtenyt. Tosin niistä yli puolet tänä vuonna. Alku vuosi meni hyvin. Sitten touko- ja kesäkuu on mennyt ihan samalla painolla, ei mitään laskua. Yritän nyt tsempata itseäni taas uuteen vauhtiin teidän elämänmyönteisten kirjoitusten myötä. Hienoa huomata, että monet teistä on onnistuneet hyvin. Ehkä minäkin...

Paljon voimia ja hali sinulle Kahdenpojanäiti86! Lasten sairastellessa huoli on valtava. Toivotaan, ettei ole mitään vakavaa.

eilinen punnitus osotti, että alaspäin mennään nyt on lähtenyt tasan puolet, eli -15kg ja uskon, että tämä alkaa tästä nyt vain vaikenemaan. tai saa alkaa tosissaan katsomaan mitä suuhunsa laittaa.
tähän asti ei ole tainnut päivääkään mennä, ettenkö jotain hyvää ole syönyt. toisaalta ilokseni olen huomannut, ettei maha vaan enään vedä niin paljon makiaa,kuin esim. pari kk sitten ja olen oppinut harkitsemaan "haluanko oikeasti tuota nyt syödä" sekä olen oppinut puolittamaan herkut

Hienoa teille,jotka olette saaneet jo pienentää vaatekokoa / saaneet iloisia yllätyksiä vaateostoksilla!
minäkin odotan tuota aikaa!

Gourmandille suuret kiitokset kirjoituksistasi! kirjoitat niin pintaa syvemmältä ja sisimmästäsi ja jokainen kirjoituksesi pitää kahteen kertaan lukea ja miettiä oikein sanojasi. kirjoituksesi liippaa niin läheltä minun elämääni, kaikkinen vastoinkäymisineen,että ehkä senkin takia sanasi sitten kolahtavat minuun suuresti. <3 suuret voimahalaukset sinulle tähän elämäntapa remonttiin -niinkuin kaikille täällä

Sisu3 ihanaa lukea,että muodonmuutoksesi on huomattu! nauti jokaisesta kehusta -olet sen ansainnut!
ja hei, eikö ole mahtava tunne,kun JAKSAA hölkätä -edes vähän! Hienoa!

noista toisten kehuista,niin minä niin kaipaisin, että edes joku tuttu/ystävä/naapuri/perheenjäsen huomioisi minunkin painoni. luulis,että vaikka itse en näe muutosta,niin edes joku
toisaalta taas, tämä antaa sellaista "raivoa" itselle tiputtaa painoa, että odottakaa perkele, niin pian näette muutokseni!!

KahdenPojanÄiti86 <3 <3 <3 toivottavasti selviää,mikä on ja saa apua. voimia ja suuri halaus sinulle, että jaksat!!! vaikka hienosti olet jaksanutkin <3

Herkkupee sinun vaateostoksesi omalle vaatekaapille antoi nyt kyllä minullekin inspiraation! pitääpä oikein siistiä huomenna kaapit ja katsoa mitä kaikkea sieltä löytyykään ja heittää kans muutama "teltta" pois

tämä ketju on kyllä kaikista paras, kiitos siitä teille! Jokaiselle tsemppiä!!

Kiitos ja kumarrus myös minulta jokaiselle täällä!

Viikon pudotus -1,5 kg En melkein usko tota. Musta kyllä liikaa mut sit vähän tarkastelin niin tasotti tota lihomiskautta. Lähti varmaa nesteet liikkeelle. Eli kokonaispudotus nyt -20 kg Jotenki tuntuu kuitenki et olen edelleen se sama pullero. Mut pikku hiljaa eteenpäin

Hienoa, mahtavaa ja onnea kaikki!

Minä vaivun pian epätoivoon. Minä joka onnistui ilman suuria ongelmia tai kolauksia pudottamaan painoa huimat 45kiloa reilussa vuodessa, on nyt ihan hukassa!!
Ruoka ja herkut maistuu (on maistunut helmikuusta saakka jolloin lopeton laihduttamisen ja päätin alkaa opetteleen normaalia elämää). No normaali elämä on kaukana. Lasken mielessäni automaattisesti joka päivä suurpiirteisesti kalorit, olen pyrkinyt että saisin pidettyä noin 1600 mutta ei pysy siinä juuri koskaan. Aina lähes menee noin 1800-2000 kaloria.
Elämä on mennyt hyvin kurjaksi ja kapeakatseiseksi laihtumisen ja ruokien miettimisen myötä..
Nykyään ahdistun kun syön kaloreita niin paljon ja herkkujakin liian paljon. Minun elämä on niiin rajoittunutta, siis että en voi ekstemporena lähteä kavereiden kanssa syömään, kahville tai jätskille. Ja jos päädyn joskus niin tulee siitä hyvin paha olo. Sitten itkettää ja oksettaa ajatus siiiyä miksi olen näin heikko ja lihsva lölllö!

Jatkan vielä...

Poikaystäväni alkaa myös olla ahdistunut ja kyllästynyt siihen että itkeen, haukun itseäni, päivittelen syömisiäni ym. Jokaisesta "epäterveellisestä" tai ylimääräisestä syömisestä todellakin masennun. Nyt paino on viikossa noussut 1.6kg. En ymmärrä, liekkö turvotusta tai sitten ihan iitse läskiä joka näkyy nyt vasta vaa'alla tarpeeks kauan jatkuneen ylensyönnin myötä. Miten voin olla näin sekaisin ja toivoton!?!

En osaa antaa yhtään arvoa työlle jonka tein ihan itse ja ensimmäisen kerran elämässäni. Itsetunto ja elämä on mennyt pois. Päivän mieli riippuu siitä mitä vaaka sanoo ja mitä kalorit sanoo. Koen iloa vain siitä jos olen pysynyt tavoitekalorissa.. Pelottavaa!

Ja se vielä, että mietin jatkuvasti ruokaa ja sitä että mitä saan syödä seuraavaksi ja millon. Ja mitä ei saa enää syödä. Mietin etukäteen seuraavan päivänkin ruokia. Ei loppuelämä voi eikä saa olla kaloreita!!!!

Ja tosiaan haluaisin painoa pois 2-3kg, mutta se ei onnistu. En saa pidettyä kaloreita siellä 1400 kieppeillä millä voisin hiljalllleen laihtua. Tai en edes tiedä mikä olis kalorimäärä jolla laihtuisin tämän kokoisena??

Kuvitelkaa, en osaa enää laihduttaa! En vain ymmmärrrä.

Anteeksi hirveesti. Oli pakko kirjoittaa, josko joku osais antaa vinkkiä tai olis itse ollut joskus samassa tilanteeesssa!

Kiitos ja anteeksi tämä kamalan pitkä voivotus ja valitus viesti.

Hei mirriäinen, painit varmaan samojen tunteiden myllerryksessä, kuin suurin osa tavoitepainoon päässeistä ihmisistä.

Luin juuri "Kohti pysyvää painonhallintaa Raxun rinnalla" -kirjan, jossa pohditaan Patrick Borgin kanssa mm. painon päästämistä "kellumaan", kun hyvänolon paino on saavutettu. (Kirjoittajat Rakel Lignell ja Patrick Borg.) Kannattaa hankkia se käsiisi ja lukea, minä ainakin sain siitä paljon ajattelemisen aihetta, vaikka en vielä tavoitepainossani olekaan.

Tsemppiä ja mielenrauhaa!!

Tsemppiä kaikille!

mirriäinen Sulla on kyllä niin upea suoritus takana, että ehkä kroppa tarvii nyt ihan vaan sellasen lepovaiheen. Ja ehkä sun henkinen kantti myös. On tollanen pudotus kyllä rankka juttu niin fyysisesti kuin henkisesti, että varmaan vie voimat. Ja vaikka itsekin tiedät, että se on upea saavutus, niin ehkä sen sisäistäminen vie kuitenkin aikaa. Jaksuja!

Paljon olen lueskellut viestejänne ja yrittänyt ottaa oppia.

Mä täällä vasta yritän opiskella näitä juttuja. Kauheesti vie aikaa, kun yrittää sisäistää, miten tästä nyt kannattaa lähteä liikkeelle.

Tänään kävin salilla. Treeni oli hyvä. Mutta syömiset ei ole menneet vielä hyvin. Tässä on paljon kehitettävää.

Mulla on tossa edessä iso maha. Sitä haluaisin pienentää. Ja sitten haluan, että pehva säilyy ihan pehvana, eikä katoa minnekään. Ja sitten vaan tasasesti joka puolelta läskiä pois. Ja mikään kiirehän mulla ei ole.

Yritän nyt panostaa noihin syömisiin, Jospa se makeanhimo alkaisi pikkuhiljaa helpottamaan. Yritän myös vältellä vehnää, jos vaikka selkä lakkaisi oireilemasta. Alkais noi mahalihasliikkeetkin taas onnistua, nyt ei voi tehdä oikein mitään.

mirriäiselle terkkuja! Ikävä et ajatukset alkaneet kiertää noin. Auttaisiko juttelu esim. ravitsemusterapeutin tms. kanssa? Toisaalta niin raadollista kuin se onkn, uskon et joskus kun pääsen normaalipainoon, sisäinen "kalorilaskuri" on pakko raksuttaa, sillä lihoisin ihan varmasti takaisin jos en edelleen miettisi mitä söisin. Toivottavasti mielesi virkistyy

Jopa oli ihana päivä (ja yö ) lauantaina. Oltiin siis häissä... Morsian oli kaunis, sulhanen oli komea, aurinko paistoi, ruoka oli hyvää ja booli pahaa... Mutta parasta oli se, että biletin iloisena enkä miettinyt, olenko lihavimmasta päästä ja hyllyykö joku paikka tai näkyykö allit! Paikalla oli paljon sulhasen lentopallokavereita, monen ikäisiä mutta yhtäkaikki pitkiä ja raamikkaita joten kerrankin tanssiessa sai tuntea olevansa ihan sopusuhtainen. Häissä oli ihan vauvasta vaariin porukkaa ja tosi rento meininki. Jalat oli rakoilla ja vähä pää kipeä eilen mut aika parantaa haavat! Painokin laskee pikkuhiljaa, enää +300g tickeriin
Nyt ankaraa siivousta ja pakkaamista, ke lennetään vielä kuumempaan!

Paino taivaissa, mut ihan sama... Nyt mennään ihan vaan fiiliksellä

Tein eilen ehkä parasta mureketta ikinä ja nyt onkin mun satsina pala mureketta ja pussillinen nuppuvihanneksia ja kyytipoikana tuopillinen vettä

Ilma on ihanan aurinkoinen, mutta mulle ihan liian kuuma joten jumitan sisällä viileämmässä