valitse tickerin tyypiksi paino ei painon vaihtelu sen pitäisi auttaa

Herkkupee vaikuttaa Espoossa

HUH! Tuo ryhtiliike oli paikallaan.Painoa putosi viikossa 2,1kg! Tämän punnituksen jälkeen tuli kummallinen olo.Painoindeksi on NORMAALI! Mää oon niin oottanut tätä päivää! Jihuuuuu!

Onnea Minttu_84

Lohjalla vaaka näytti tänä aamuna 100.3, eli +200g. En valita, tällä viikolla olisi voinut mennä huonomminkin. Viikonloppuna olo kuitenkin parani, kevyesti syöminen onnistui ja jaksoin liikkua suunnitellun määrän.

Alkavalla viikolla suunnitelmissa on palata vihreiden liikuntapalluroiden metsästyksen pariin. Satasen alitus kangastelee tietysti mielessä, mutta koitan välttää paineiden ottamista vaakalukemista ja asetan mieluummin itselleni elämäntaparemonttitavoitteita. Liikuntapallot vihreälle ja järkevä syöminen, siinä on tavoitetta kerrakseen!

Erityisenä ilonaiheena mainittakoon, että mies kertoi eilen haluavansa tulla seuraksi lenkeille ja uimaan.

Onnea, MInttu_84

Paluu arkeen... Lapsoset kouluun jne. Lomailua enemmän tai vähemmän 6 viikkoa, joista viime viikon siis perhe mökillä ja minä töissä. Saldona +1,9kg. Voin olla tyytyväinen, sillä päätin ennen lomaa, että en merkkaa enkä laske kaloreita yms. vaan yritän pysyä järjessä ja kohtuudessa. Normaalipainoisenakin voisin kuvitella "kesäkiloja" tuon verran kerryttäväni. Kaikkea söin, mitä kesäherkutteluuni kuuluu, mutta esim. 2 viikon Kreikan lomalla jäätelöä vain muutaman kerran. Ihan yhtä hyvin hellettä viilensi kylmä hunajameloni, appelsiini ja viinirypäleet

Minttu_84 onnittelut uskomattomasta tuloksesta! Palkitse itsesi ruhtinaallisesti mutta älä herkuilla

Onnea Minttu_84 mielettömän upea suoritus!


Ja herkkupee maltillisen kesäsaldon olet pystynyt suorittamaan ilman merkkailuja, siitäkin voi mun mielestä tavallaan onnitella, sehän on sitä oikein tekemistä

Kiva, pikkumanaatti, että saat miehestäsi uima-ja lenkkiseuraa, tuo mun puoliskoni harvemmin vääntäytyy mun kanssa liikkeelle korkeintaan koirien kanssa lenkille toisinaan. Siskon kanssa käydään uimahallissa, se on aina parempi, kun on sopinut etukäteen liikuntamenot jonkun kanssa (ei kehtaa perua )..

Tsemppiä koko porukalle tulevaan viikkoon ja galluppiin vastauksena: Tampere

Mä voisin kanssa tähän ryhmään tuppautua mukaan. Kiloja on lähtenyt 36 ja vielä olis lähes saman verran pudotettavaa, eli ryhmän nimi passaa hyvin
Mä aloitin eilen liikunnan kolmen viikon tauon jälkeen ja on kyllä keho niiiiiiiin hyytelö eilisen ja tämän päivän treenien jäljiltä. Mutta kyllä teki hyvää! Keho jo suorastaan huusi liikuntaa

Ja Jyväskylässä tämä nainen kampittaa kiloja!

Hei!

Olen laihdutusta harrastava helsinkiläinen. Ei ole paino pudonnut viimeisiin vuosiin vaikka kuinka mielessä harrastaakin...

Aloitus keväältä oli 118 kg (vaakaa ei itsellä ole, olisi varmaan syytä hankkia...), pituutta 181 cm eli normaaliin on ainakin se 30 kg matkaa. Olen kerännyt kilot viimeisen seitsemän vuoden aikana, silloin olin jopa vähän liian laiha välillä. Nyt lomakuvia katsellessa puistattaa...

Muutamia päivän polttavia kysymyksiä mielessä: Miten saatte itsenne uskomaan pitkäjänteiseen työhön? Miten saatte motivaatiota? Onko peili vai vaaka parempi ohjamaan? Ja itselle uusi ja vaikea asia: Mitä syödä aamiaiseksi?

Ongelmani ovat mm. kärsimättömyys, sokeus omaa itseä kohtaan ja ei kai yksi haittaa-ajattelu. Liikuntaa pitäisi lisätä mutta laji puuttuu, k'ävelyn ja uimisen lisäksi vaihtoehtoja on aika vähän, jos ei viihdy kuntosalilla. Miten muilla?

Ja Minttu_84, mahtavaa! Olen itse -84 enkä missään siellä päinkään (vielä).

Pitkä vuodatus heti alkuun, pahoittelen. Joka tapauksessa ihanaa lukea pohdintojanne ja onnistumisianne, en siis ole yksin eikä tavoite mahdoton!

Ps. Reissusta tuliaisina suklaata kaapissa enkä ole koskenut niihin. Viikon jo olleet siellä. Pienestä se on ilo revittävä!

Huikeaa edistystä sinullakin, Kahdenpojanäiti86 Perässä tullaan, minkä keritään.

Tervetuloa, Maikki Pauliina!

Vastauksena kysymyksiisi: seuraan painoa vaa'alla. Se näyttää tuloksia nopeammin ja selvemmin kuin peili.

Minua motivoi yksinkertaisesti se, että ylipainolleni on pakko tehdä jotain jo terveyssyistä, ja olen vihdoin ymmärtänyt että asian jättäminen huomiotta ei auta. Jos haluan saada paino-ongelmani ratkaistuksi, minulla ei ole muita vaihtoehtoja kuin laihduttaa. Kiloklubin menetelmä on positiivinen ja inhimillinen, ja koen sen puuttuvan liikakilojen lisäksi myös niiden syihin. Sillä siis etenen.

Harrastan liikuntaa vaihtelevasti, lähinnä kotona tai muuten vain itsekseen. Minulla on kotona kuntoiluvälineitä, lisäksi käyn sauvakävelylenkillä ja joogaan. Jahtaan vihreitä liikuntapalleroita, ja se vaatii liikunnalta monipuolisuutta. Suhtaudun liikuntaan vähän kuin tylsiin kotitöihin: kiva jos on kivaa, mutta koska kehoni tarvitsee liikuntapalansa, minun on hankittava ne, huvitti tai ei.

Aamiaiseni on ihan "tavallinen". Puuroa lisukkeineen, fitnessmuroja+maitoa, viiliä, leipää kevyillä päällysteillä+ kahvia, turkkilaista kevytjugurttia ja marjoja. Mitä nyt mieli tekee ja kaapista löytyy. Ainoa mitä katson on, että kalorimäärä on järkevä (n.300) ja että aamupalaan sisältyy hedelmä/marjoja.
Syön lounaan tavallisesti myöhään, joten Kiloklubissa olen oppinut syömään aamiaisen ja lounaan välissä vielä välipalan, jotta nälkävelkaa ei varmasti kerry. Se on yleensä jotakin mikä "täydentää" aamupalan (esim. maitotuote, jos olen syönyt aamiaiseksi leipää tai puuroa)+ taas hedelmä. Olen huomannut, että aamupäivän syömisillä on todella tärkeä rooli herkkunälän ja iltasyömisen kurissa pitämiseksi. Kun syön tällä tavalla, mahdollisuudet koko päivän onnistumiseen ovat selvästi voiton puolella. Jos jostain syystä syön liian vähän aamupäivällä tai päästän ateriavälin liian pitkäksi, on illalla irti.

"Ei kai yksi haittaa"-ajattelusta sen verran, että täällä Kiloklubissa se on ihan sallittu ajattelutapa herkkujen suhteen. Yksi ei yleensä haittaa, eikä herkuttelu sinänsä ole yleensä ongelma vaan seuraus muista ongelmista syömisessä. Patrik Borgin mukaan herkuttelu on ihan ok jopa 5 kertaa viikossa jos tekee mieli ja määrä on kohtuullinen (hän teroittaa, että kohtuullinen määrä esim. suklaata ei ole pätkis vaan pikemminkin Geishapatukka). Hänen mukaansa se "perinteinen" laihduttajan suhtautumistapa herkkuihin, eli herkkujen rajoittaminen hyvin vähään, vain pahentaa ongelmaa jos sellainen on herkkujen kanssa. Herkkuihin pitäisi oppia suhtautumaan rennosti.

Sallivuusajattelua on vaikea sulattaa kun on ikänsä kuullut että laihduttajan ykköstehtävä on karsia herkuttelu minimiin, mutta sitäkin treenaan. Eilen oli siinä asiassa onnistuminen. Lounaan jälkeen muistin pakastimessa lojuvan suklaajäätelöpaketin. Päätin kokeilla sallivuutta ja annoin itselleni luvan syödä niin paljon jäätelöä kuin haluan. En pientä annosta, vaan kerroin itselleni että jos haluan, saan vetää vaikka koko paketin (yleensä minun on ollut vaikea syödä alle puoli pakettia kun alkuun pääsen). Kuinkako kävi? Söin noin 2.5dl jäätelöä ja lopetin tyytyväisenä. Se teki paketin mukaan noin 250 kaloria, eli melkein tarkalleen sen verran kuin olin kuluttanut kuntoilemalla. Ja sitten ajattelin, että koska kysymyksessä oli viikon ensimmäinen herkkuhetki, Kiloklubin periaatteiden mukaan voisin herkutella joka päivä koko loppuviikon hyvällä omallatunnolla. Ehkä teen niin, ehkä en, mutta sellainen tunne tuli, että olen ottanut askeleen sillä tiellä jonka päässä on normaali ruokavalio ja terve suhtautuminen herkkuihin.