Tänä aamuna päätin sitten viimein uskaltautua vaa´alle...
Tässä on nyt 10 päivää oltu syömättä perunaa ja pastaa ja lisätty lautaselle enemmän salaatteja ja vihanneksia lihan, kalan ja kanan lisukkeena.

Lisäksi olen nyt saanut paranneltua paljon tuota ruokailurytmiä, paljon lyhyempiä taukoja ruokailujen välillä ja ottanut välipaloja enemmän käyttöön. Olit siis aivan oikeassa pikkumanaatti, siitä on ollut etua !
Olen myös päättänyt sallia hieman useammin jonkun herkun, jos siltä tuntuu.

Paino tänä aamuna 116,7 kg eli pudotusta 1,5 kg !!? Aivan uskomatonta ! Että tuleekin hyvä mieli !

Hienoja pudotuksia teillä muillakin, mahtava tunne kun jumit antaa periksi ja painonpudotus lähtee taas liikkeelle.

Tänään ajattelin harrastaa hieman hyötyliikuntaa ja mennä ulos kukkapenkkien kimppuun !

Aurinkoista viikonloppua kaikille ja nautitaan keväästä !

Taas 300 g vähemmän kuin eilen. Tais ne menkat ja hormonit nostaa sitä painoa ja aiheuttaa mielipahaa. Nyt paino siis 83,3 kg tänä aamuna. Tammikuun alusta pudotusta vain 4,6 kg siis, aika onnetonta on ollu tän vuoden puolella tuo vauhti. Nyt asetin itselleni tavoitteeksi päästä päätavoitteeseeni (67 kg) viimeistään ensi jouluksi. Se meinais nyt sitä 16 kg pudotusta. Jos tässä saisi nyt jonkun oikein kunnon spurttivaiheen päälle ja saisi kesän aikana pois hyvällä tahdilla, niin joulu kuulostaa ihan mahdolliselta aikarajalta. En oo kuitenkaan nyt ihan päättömästi tätä päättänyt, vaan tavoitteen vain asettanut. Tällä tahdilla siihen ei päästä kyllä Mutta on hyvä ajatella, että jospa reilun puolen vuoden aikana saisi jotain aikaiseksikin. Meinaisi 2 kg kuukausivauhtia. Mahdollista (joskin epätodennäköistä) kyllä.

Eilen kävin taas 10 km lenkillä. Koiran kanssa reippailtiin jäätävässä säässä, mutta niin vain lenkki huitaistiin, vaikka jäsenet vähän kylmästä kangistelivatkin. Tänäänkin täytyisi yrittää vielä lenkille jossain välissä. On kyllä kaikenlaista muutakin hommaa tälle päivälle, mutta jospa johonkin väliin saisi sen puolitoista tuntia reippailua mahtumaan. Hyytävä on tänäänkin keli, mutta liikkuessahan sitä lämpenee, eikös vaan?

Aurinkoa ei täällä näy, mutta sisäinen aurinko loistaa kuitenkin tähänkin risukasaan. Tsemppistä kaikille!

Jahas, taas on viikko melkein mennyt. Täällä se on kulunut taas hyvin rauhallisissa merkeissä. Lukuunottamatta pientä puutarhassa puuhailua sadekuurojen välissä liikuntaa ei ole kertynyt. Herkut ovat kyllä maistuneet, pms:llä on ollut ehkä osuutta asiaan. Suosittelen kyllä vaa'an piilottamista esim. kuukaudeksi kaikille jumittelijoille. Silloin ei pysty masentumaan lukemasta, ja toisaalta joutuu keskittymään vain elämäntapa-asioihin.
Toinen mitä haluaisin jumittelijoille sanoa on, että loppuelämän mittakaavassa on sitten aivan sama, kuinka nopeasti kilot lähtevät kunhan suunta on oikea. Tärkeämpää on oppia terveellinen elämäntapa jonka ansiosta menetetyt grammat myös pysyvät poissa.

Itselläni tavoitteellinen laihdutus on unelma joka tuntuu karkaavan aina vain kauemmaksi. Tällä viikolla kävin psykiatrisella sairaanhoitajalla joka sanoi että ainakin alkukesä menee vielä intensiiviseen (ja uuvuttavaan) traumojen kaiveluun. No, joskus sekin on tehtävä, ja on siitäkin varmasti tavallaan apua laihdutuksessa sitten kun sinne asti päästään. Tässä kun ei nyt saa tehdä "mitään" huomaan kuitenkin, miten sitkeä Kiloklubissa notkuminen on ollut hyödyksi vaikka painosta sitä ei niin huomaakaan. Olen vihdoinkin sisäistänyt sen että terve elämäntapa on itsessään tavoiteltava asia, ei mikään rangaistus kilojen kertymisestä. Samalla suhtautuminen takapakkeihin on jollain tavalla normalisoitunut- tajuan ettei luovuttaminen ratkaise mitään eikä toimita paino-ongelmaa pois päiväjärjestyksestä. Jos ei aina pysty elämään ihanteellisen terveellisesti, niin sitten ei pysty, mutta siitä on kuitenkin tullut se tapa jolla haluan elää. Se on valtava muutos alkutilanteeseen jossa pohjimmiltaan koin että haluan herkutella ja vältellä liikuntaa mutta minun täytyisi laihduttaa terveyssyistä...

Nyt uunissa on parhaillaan parsa höyryttymässä, kaverikseen se saa lohimedaljongin ja salaattia, joten ainakin tämän päivän pääateria on taas terveellinen. Toivon kovasti että ensi viikolla jaksaisin liikkuakin vähäsen.

Lopuksi tuotevinkki: olettekos maistelleet uusia "kermaisia" Skyrejä? Minusta ne ovat tosi jälkiruokamaisia vaikkei rasvaa olekaan kuin se kolmisen prosenttia ja hiilaritkin ovat kurissa. Näitä kannattaa ainakin kokeilla ensiavuksi makeannälkään, voi olla että se nälkä lähtee.

Fiksuja sanoja pikkumanaatti!

Ja onnittelut hienoista pudotuksista kaikille! Alaspäin on aina kiva mennä

Itselläkin on nyt tämäkin viikko sujunut lupaavasti ruokailujen osalta. Joka päivä on tullut vajeita, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Olen pyrkinyt välttämään leivän syöntiä, sillä ja päällysteilla suurin osa kaloreistani syntyy. Siis enemmän oikeaa ruokaa ja hedelmiä. Tällä reseptillä pyrin menemään jatkossakin, tuntuu että tällä tavalla paino voisi laskea ihan kivasti. Tahdonvoimaa vain vaatii, kun leipä on NIIN hyvää. Ja sitä menee huomaamatta ihan älyttömästi!

Tällä tavoin kuitenkin onnistuin sekä perjantaille että lauantaille mahduttamaan ruokavalioon pari lasillista viiniäkin, ja tosiaan miinuksilla pysyttiin.

Viikonlopusta taas selvitty. Sunnuntaina tuli syötyä useampi ruisleipäpala ja vielä muutama suokakeksikin. Kummasti tuntuu heti, kun on tosiaan leivän syöntiä vähentänyt. Kalorit olivat edelleen miinuksilla, mutta ruuan laatu kärsi. Eli minulla tekee nimenomaan nuo leivänpäällysteet paljon. Juusto (=kovaa rasvaa) päällä, niin johan herjaa . Parempi siis arkena pysyä erossa leivästä ja säästä ne jatkossakin viikonloppuun ja herkutteluhetkiin!

Kevyttä viikkoa kaikille! Se on vappukin kohta edessä. Meillä ei ole simaa eikä munkkeja tiedossa, joten ehkäpä pääsisi kohtuullisilla herkutteluilla tälle vuodelle

Miepä päätinkin, etten hyppää vaa'alle ennen vappua ainakaan. Saa nähdä, miten se onnistuu, kun on niin joka-aamuiseksi rutiiniksi muodostunut hypätä vaakaan.

Olo ei oo enää ihan niin pallo kuin viime viikolla. Mittasin eilen vyötärönympärystä ja kas kummaa, kaksi senttiä oli jonnekin kadonnut, vaikka paino ei oo ainakaan pudonnut No, ihan hyvä sekin, jospa tuo vatsanröllykkä tuosta vaan jotenkin kutistuisi ihan huomaamatta

Meillä taas tehdään aivan takuuvarmasti munkkeja, ja aion myös itsekin semmoisia nauttia vappuna. Kohtuudella toki, mutta sitä herkkua en jätä maistelematta, olipa miten hyvvään tämä Operaatio Läski käynnissä Simakin pötpöttää jo tuolla keittiön nurkassa. Vappu tulloo ja kesä sen mukana (vaikka ulkona onkin lähes pakkasta).

Tänään meen käymään kotona. Oon ollu reissun päällä pari viikkoa ja suunnittelin jatkavani reissaamista vielä ainakin toisen pari viikkoa nyt, kun tätä aikaa on vaikka muille jakaa. Koska se sairausloma siis. Kotona on kuitenkin pakko käydä välillä pyörähtämässä, hakemassa mukaansa vino pino laskuja ja muutenkin.

Eilen tein muuten tosi hyvän lenkin: 13,6 km aikaan 2:10:55. Hiki tuli ja läski suli, eikös vaan

Aurinkoa päiviin, vaikka harmaata tuolla onkin! Jos ei muuta niin paistaa se sisäinen aurinkokin näihin risukasoihin

Hei! Olen Koshkoi jolla on painoa tänään 95 kg ja tavoite kaukana 66 kg. Aloitin tänään ja tästä lähtee. Terveisiä ja tsemppiä kaikille!

Tervetuloa Koshkoi ja tsemppiä projektiin!

Minulla meni viime viikon loppu melkoisen pieleen syömisien suhteen, sillä meillä oli alkoholipitoiset tuparit ja sen jälkeen oli vaikea päästä ruotuun.. Nyt kuitenkin taas uudella innolla tarkkailen syömisiä. Sinänsä oli ihana huomata, etten enää masennu niin sanotuista repsahduksista vaan jatkan sitten vain eteenpäin. Loppuelämän kannalta on varmasti hyvä, että sallii itselleen herkuttelut eikä pidä niitä liian pahan.

Viime viikolla jollain foorumilla oli keskustelua siitä, että liikunnassa on tärkeä tehdä edes jotain eikä vain takertua suunnitelmiin joita on tehnyt. Olen ihan saamaa mieltä, mutta samalla kannustaisin löytämään muutaman lajin joista tulee hyvä mieli aina. Itsellä zumba on sellainen, että vaikka usein en jaksaisi ollenkaan mennä tunnille, tunti piristää ja tekee olon niin hyväksi, että menen sinne aina vaikka väkisin. Muista liikunnoista olen joustanut, sillä vaikka pakkaan liikuntavarusteet mukaan en välttämättä jaksa pitkän yliopistopäivän jälkeen enää lähteä jumpalle. Silloin olen koittanut vaihtaa sen johonkin muuhun liikuntaan esimerkiksi kävellyt kotiin. Eihän kävely nyt samaa kulutusta tuo kuin tehojumppa mutta on se parempi kuin ei mitään. Eli mielestäni kuunnellaan kehoa ja päätä sekä vähän on parempi kuin ei mitään.

Hurjasti tsemppiä kaikille tähän viikkoon eikä anneta talvisen sään masentaa! Ja samalla hyvää vappua kaikille!

Tervetuloa minunkin puolestani Koshkoi!

wali: tuo on kyllä hienoa, että voi jättää repsahdukset taakseen ja palata normaaliin arkeen sujuvasti. Menneeseen on turha jäädä märehtimään. Ja tosiaan, herkuttelut kuuluvat normaaliin elämään!

Tänään oli taas punnituspäivä ja jo toista viikkoa peräkkäin tippui kilo painoa! Ihana alku ainakin ollut tän piiiiitkän tauon ja tasapainoilun jälkeen. Kaks kiloa kahdessa viikossa, olen tosi tyytyväinen! Ja kun miettii, että leivän syönnin vähentäminen ja hedelmien lisääminen on se konkreettisin ja suurin muutos, mitä olen tehnyt. Koitan nyt kovasti pysyä hyvin alkaneella linjalla. Tässähän ehtisi kesäksi jo hyvällä tsempillä päästä kokoa pienempiin vaatteisiin ja saisi kaivaa komeroista jotain kivempaa päälle

Siitäpä tulikin mieleeni kysyä: kuinka isojen pudotuksia teillä on vaatinut, että vaatetkoko on numerolla pienentynyt? Yksilöllistähän se kai lienee, mutta kokemuksia kaipailen. Minusta tuntuu, että se -5kg on ainakin ollut melko hyvä, karkea arvio muutokseen.

Tervehdys taas!

Miepä ostin eilen bikinit. Mittään sovittanut kaupassa, vaan vasta sitten kotona uskaltauduin pukemaan ne 12 euron alennusbiksut päälleni ja katselemaan peilistä, miltä näytän semmoisissa. No, eihän se mikään kaunis näky ollu, mutta näyttää jo aika paljon paremmalta kuin viime kesänä, jolloin oli 20 kg enemmän vararavintoa vartalossa Ehkä menee vielä tämän tulevan kesän biksuilut ihan omalla mökkirannalla eikä vielä yleisille uimarannoille uskalla niissä lähteä, mutta jo sekin, että uskaltaa omien ihmisten edessä bikineissä hillua, on paljon.

Vatsaa on vaikka muille jakaa. Vyötärönympärys on tosin kaventunut taas kahdella sentillä, vaikka paino ei oo kyllä laskenu ollenkaan. (Joko kerroin tämän aiemmin?)

Pikkuhiljaa, semmoisin vauva-askelin mennään eteenpäin. Mutta eteenpäin kumminkin.

Appropoo, terapeutti näytti eilen vihreää valoa lääkityksen purkamiselle. Enää täytyy saada lääkäri vakuutettua, että ehkä nuppini kestäisi kuosissa ilman vahvaa psyykenlääkitystäkin. Nyt vaan ootellaan, että polilta järjestyisi se lääkäriaika (hirveet jonot).

Tsemppistä kaikille!