Hepskukkuu klubinaiset!

Helmikuukin on viikkoa vaille valmis. Suupaltin tavoin ihmettelen päivien nopeaa kulumista. Alkuvuosi on kulunut suurin piirtein ei mitään tehden, mitä nyt on kuntosalilla käyty ja tammikuussa ei oikein käytykään! En näköjään ole edes tänne saanut kirjoitetuksi sitten tammikuun 26. päivän, vaan mitäs kirjoitat, kun ei mitään tapahdu. Sitä vastoin teiltä oli tullut sen jälkeen todella paljon kirjoituksia ja ihan meinasin uuvahtaa niitä lukiessani, vaikka mielenkiintoisia olivatkin.

Minäkin olisin jo innokas tapaamiseen. Toukokuussa on 8.5. liput Hitleriin ja Blondiin ja 19.-26.5. olemme Albaniassa, joten toukokuulle en hirveästi välittäisi lisäohjelmaa, mutta ainahan voi tiukan paikan tullen yrittää sovitella.

Olimme viikko sitten katsomassa Carmenin Tampere-talossa. Ohjaus oli hieman varovainen ja tanssit vähän päälleliimattuja, mutta kuoro liikkui ja lauloi mallikkaasti. Pääosan lauloi Niina Keitel, joka oli minulle ennestään täysin tuntematon. Äänellisesti hän oli ok, mutta näytellä hän ei osannut eikä hänessä ollut rippustakaan viettelevyyttä tai seksikkyyttä! Jos olisin mies, niin en varmallakaan olisi häneen langennut. Puvustus oli muuten hyvä, mutta Carmenin kolttu oli ruma eikä senkään avulla Carmeniin tullut yhtään carmenmaisuutta. Leveällä rimssuhameella olisi sentään voinut vähän koketeerata!

Don Joséna lauloi Arturo Chacón-Cruz, joka niin ikään oli minulle uusi tuttavuus. Äänestä pidin, mutta ei hänkään oikein osannut näytellä. Tosin loppua kohden hän kyllä paransi.

Tommi Hakala oli Escamillo ja Marjukka Tepponen lauloi Michaelan juuri niin ihanasti kuin hän aina laulaa. Rosvoina olivat Kevin Greenlaw ja Heikki Hattunen, josta juuri olin lukenut artikkelin lehdestä. Hän on toiminut Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanttorina, josta hän Jaakko Ryhäsen koulimana hyppäsi oopperaan. Molemmat esiintyivät rennon lupsakkaasti ja Hattunen heitti jopa parit kärrynpyörät

Lopussa Don José ei perinteisesti puukota Carmenia hengiltä, vaan se esitetään kuvainnollisesti tai ainakin sellaiseksi sen itse ajattelin, mikä tavallaan on ymmärrettävää, kun monenlaista väkivaltaa tuutataan meidän silmillemme ihan oikeassakin elämässä, mutta vaikka lopusta olisi ollut mahdollisuus tehdä vahvan dramaattinen, niin ei sekään oikein onnistunut.

Kokonaisuutena voisin sanoa, etten minä suoranaisesti ollut pettynyt, mutta vaisu vaikutelma esityksestä jäi. Hannu-Ilari Lampila kirjoitti Hesarin kritiikissään, että Marco Bjurström oli saanut aikaiseksi pikemminkin musikaalin kuin oopperan ja olen kyllä Lampilan kanssa samaa mieltä. Antaisin kouluarvosanan 8 - 8½, mikä on omien koulukokemusteni perusteella hyvä numero!

Tuo Likka47:n mainitsema 8:16 pätkädieetti kuulosti niin kiinnostavalta, että googlasin sen ja löysin useampiakin aika perusteellisia selostuksia. Siis perusidea on se, että syödään 8 tuntia ja paastotaan 16 tuntia. Itse saa päättää, mihin väliin paaston lykkää ja mitä syöntituntien aikana syödään. Kuulostaa helpolta, vai mitä? Ja varmaan toimiikin, kyllähän joku laihtui 5:2 pätkikselläkin, niin miksei tälläkin. Minä en viiskakkosella juuri laihtunut, mutta vatsan toiminta kylläkin hidastui entisestään.

No, jos ajattelen itseäni, niin minähän käyn nukkumaan klo 01 ja herään klo 9-10. Kun helpointa on sijoittaa pääosa paastosta yöaikaan, niin omalla aikataulullani saisin siis syödä klo 10-18. Muuten hyvä, mutta taatusti kiemurtelen nälän kourissa vähän ennen puoltayötä eikä nälkäisenä pysty nukkumaan! Ok, rukataan vähän. Jos lopettaisin syömisen vaikkapa klo 21, silloin ei olisi yöllä nälkä, mutta, herranjestas, saisin aamukahvin vasta klo 13 Omasta mielestäni olen kyllä hyvinkin voimakastahtoinen, mutta aamukahvi klo 13 ylittää kyllä minunkin voimavarani. Kuulemma kahvia tai teetä saa juoda paastonkin aikana, mutta pelkän kahvin juominen ei houkuta ja teetä en taas pysty juomaan ilman sokeria.

Melkein kuulen jonkun sanovan "seli, seli", mutta luulen kaikesta huolimatta minulle sopivan kaikista parhaiten tähän astikin noudattamani "syö hiukan vähemmän"-dieetti, kun sillä olen saanut tuloksiakin aikaan eikä aineenvaihduntani ole kärsinyt. Ainoa mitä pitäisi vielä opetella, on veden juominen, sillä juon yhä edelleen liian vähän!

Kivikasa, me otimme meirämmiähen kanssa pneumokokkirokotuksen pari vuotta sitten influenssarokotuksen yhteydessä. Saimme sen maksutta. Olin kysellyt sitä jo aikaisemmin omalta lääkäriltäni, mutta hän suositteli sitä vasta 7-kymppisille. No, en vielä ollut niin vanha, kun rokotuksen otin, mutta tuskin siitä haittaakaan on ollut. Sehän vaikuttaa keuhkokuumeeseen sekä pneumokokin aiheuttamiin aivokalvontulehduksiin ja verenmyrkytyksiin, jotka ovat jokseenkin harvinaisia. Toisaalta, luin THL:n sivulta, että rokote ehkäiseen vain 5 prosenttia keuhkokuumeista, sillä sitä aiheuttavat myös muut virukset ja bakteerit, joten en ihan varma sen tarpeellisuudesta loppujen lopuksi ole.

EIköhän tämä nyt ollut tässä tällä kertaa. Mukavaa "talven" jatkoa kaikille sekä paranemista poteville

Menna Minulla on resepti siihen pneumokokkirokotteeseen, mutta hoitaja sanoi, että laitetaan vasta kuukausi influenssarokotteen jälkeen. Meen ottaan sen kohta kun kotiudun reissusta. Ite joudun maksaa. Tää nykynen flunssa on jo paremmalla puolella. Välillä yskittää ja pitää niistää, mutta esim yöllä en herännyt kertaakaan.

Ja päivän paras uutinen mulle oli kun katsoin omakannasta verikokeen tulokset: kolesteroliarvoni olivat parantuneet suorastaan ällistyttävän paljon. Kokonais kol oli nyt 5,3 kun ennen 7,8. Hdl 1,33 oli parantunut, vaikka ei se huono ollut ennenkään. Ldl oli nyt 3,1 ja ennen se oli jotain 5! Trigly oli 2,12 ja sekin oli ihan pielessä, lukemaa en muista.
En tiedä mikä asia auttoi, mutta sitä Etzetimibiä oon ny 3 kk syöny, samaan aikaan olen täällä pitänyt pallot vihreinä ja vähän keltasina sekä laihtunut noin 5kg. Olen niin onnessani. Kiitos vielä heille, jotka tästä lääkkeestä vinkkas. Olisko ollut Koshkoi ja IloinenLeski
Lääkärini nimittäin epäili, ettei tuo lääke yksin riitä. Sitä käytetään hänen mukaansa statiinien kanssa yhdessä.
Mutta aion jatkaa nyt samaan malliin ja tavoite on laihtua toiset 5kg ja vihdoin myös pysyä painossa. Ja ihan vain ja ainoastaan terveydellisistä syistä.

Asiasta ties mihinkä, mutta täällä Englannissa on aika keväistä. Sitä ja tätä kukkii. Lämmintäkin on noin 9-13 välillä ollut. Tänään sataa.
Veneilemään emme edelleenkään pääse, mutta aika kuluu muutenkin. Tänään kävi turvallisuustarkastaja tutkailemassa lähinnä kaasu-ja sähköjutut.

Sorry, jos on kirjoitusvirheitä kun kännykällä kirjoitan. Tuskin edes näen tuota tekstiä Mutta pakko oli päästä kertomaan ilouutiset

Hei Ihanaiset,
täällä yksi räkänokka kirjoittelee. Minulle kävi kuin Kivikasallekin juuri kun pääsin serkkulikalle kehumasta, että olen ollut terve kuin pukki niin kurkkuuni kasvoi kaktus . Eikä mennyt kuin pari tuntia niin päätä särki ja heti kohta räkähanat aukesivat. Yöt olen saanut ihmeen hyvin nukutuksi, suihkeita ja erilaisia tippoja on kyllä ahkerasti käytetty. Oltiin hankittu jo tammikuussa liput laskiaissunnuntain tansseihin ja kävin kamppailua itseni kanssa jaksanko sinne lähteä ja jos jaksan niin tartutanko muita vaikka tanssinkin vain isännän kanssa ja vielä jos en lähde niin pettyykö isäntä . Lähdin kuitenkin, naaman piirtäminen ja värittäminen oli kyllä aika haastavaa . Mielenkiintoista oli, että kun päästiin tanssin alkuun niin en palellut enkä pärskinyt yhtään, päänsärkykin katosi, nenää piti muutaman kerran vaivihkaa pyyhkiä. Kotiin kun tultiin niin tuli vilu ja päänsärky . Nyt voin jo kohtuu hyvin joten kovin pitkäkestoinen tämä tauti ei toivottavasti ole. Jumppaan en kuitenkaan vielä tohdi lähteä.

Vähän luonnon ihmeistä pitää raportoida. Meidän takapihamme on ollut viimeviikkoina pelottavan autio, ei linnun lintua, oravia tai rusakoita Yleensä siellä on ainakin talitinttejä, varpusia, mustarastaita, muutama harakka ja varis, nyt ei mitään! Mihin linnut ovat kadonneet, tinttien laulua kyllä aamusella kuulee mutta ei niitä näy. Ovatko kaikki jo hautomispuuhissa? Oravien kiitotie, naapurin puuaita, on ihan hiljainen. Sen sijaan näsiä kukkii täyttä päätä ja näin oudon värisen rusakon. Sehän on kesät talvet ruskea mutta tämä yksilö joka on meitä nyt muutaman aamun ilahduttanut on pääväriltään valkoinen . Päälaki ja korvat, selkä ja hännän yläosa ovat ruskeita mutta kaikki muu valkoista, pistää silmään kuin huutomerkki vihreällä nurmella. Maailman järjestys on ihan sekaisin, kun kuulemma Aurajoen rannallakin kirsikkapuut kukkivat,men muista siellä kirsikkapuita koskaan nähneeni mutta maailma muuttuu ja vauhdilla .

Tapaaminen olisi mukavaa, voitaisiinko se järjestää jo maaliskuulle?

Lopuksi vielä narinaa, olen ollut koko alkuvuoden tipattomalla mutta nukkumiseni ei ole mainittavasti parantunut . Halvattu, aina mainitaan uniongelmista kirjoitettaessa, että alkoholin käyttöä kannatta vähentää ja vaikutukset unen laatuun huomaa heti. Ehkä en vaan huomaa, aamulla kyllä usein väsyttää . Taidan ensikuussa pyyhkiä pölyt korkkiruuvista

Tapaamisesta sen verran, että mä olen koko maaliskuun ja osan huhtikuuta Espanjassa. Pääsiäisen jälkeen kävisi minulle, kunhan Tiinuliinu, Kivikasa ja Mennakin kotiutuvat reissuistaan. Kuka alkaisi organisoida yhteistä aikaa, Belgestä on sitten helppo varata se pöytä, jonka äärellä on ennenkin metelöity.

Olin eilen Nenä-, Korva- ja Kurkkutautien klinikalla tutkimuksissa. Sain selkeän vastauksen koskien halvaantunutta äänihuultani: parantuu tai ei parannu! Syy tilanteeseen ei selviä, lääkär epäili kilpirauhasten poiston yhteydessä tapahtunutta vauriota, joka on pahentunut jonkun viruksen takia. Aikanaan tulee lähete puheterapiaan, jossa opetetaan käyttämään äänilihaksia niin, ettei se toimiva veny liikaa. Iän mukana sitä venymistäkin tulee ja silloin tarvitaan se täyttöleikkaus.

Olemme asuneet sunnuntaista asti tyttären kotona. Heidän piti viime yönä palata Skotlannista, mutta myrskyt aiheuttivat sen, etteivät ehtineet Amsterdamista jatkolennolle. Saivat voucherin hotelliin ja taitavat olla juuri nyt paluulennolla.

Minua mietityttää nämä jatkuvat ilmastonmuutokset. Taidan ottaa koko lääkearsenaalin Espanjaan mukaan, jos koronavirus leviää sinnekin ja joudutaan vaikka karanteeniin.

Moi kaikille! Lapin ketjussa olen vähän aikaa pätsäillyt. Sydämiä (naudan) ostanut ison läjän ja miettinyt, miten ne nauttisin

Hitain pudottaja-ketjussa olen myös vaihteeksi piipahtanut vetämässä henkeä

Ulkomaan kulkijoille toivotan koronavapaata matkustamista ja flunssista toipumista jokaiselle. Kivikasalle isot peukutukset, samoin muillekin, jotka tuntevat peukutuksia ansainneensa.

Potkukelkka on täällä saanut kyytiä, samoin minä ja koira. Kotiin päin palatessa koira istuu hyvin törstinä ja arvonsa tuntien kyydissä. Saa vastaantulevien suupielet nousemaan ylöspäin. Ei mun koira laiska ole, mutta kaiketi mukavuudenhaluinen.

Koira kelkassa! Mikä ihana idea! Harmi kun Helsingissä ei ole lunta, että saataisiin spanielin kanssa tuota kokeilla.

tiinuliinu halusin opettaa /totuttaa koirani (pennun) jo viime keväänä potkuriin, oli silloin kuljetuskontissaan. Nyt ei enään mahdu siihen, mutta hyvin istua tököttää potkukelkan penkillä. Mulla helpompaa, kun ikää tulee lisää, jos en jossain vaiheessa jaksakaan potkia koiran vauhtia, niin ajattelin, että se voisi minun vauhdissani nauttia myös leppoisammassa vauhdissa.

Tiinuliinu, eräällä työtoverillani oli mopsi, joka inhosi lenkkeilyä, joten emäntänsä otti sen mukaan pyöräretkille. Mopsi istui ohjaustangossa olevassa korissa päässään lippalakki ja aurinkolasit sekä kaulassa milloin minkäkin värinen huivi. Olen nähnyt siitä valokuvan ja voin vakuuttaa, että se oli suupieliä nostattava näky!

Kerran näimme erään kaupan parkkipaikalla erikoisen näköisen, sivuvaunullisen moottoripyörän. Minä kun en niitä tunne, muistelisin sen olleen jokin vanha venäläinen klassikko ja meirämmiäs sitä syynäili tarkkaan. Pyörän omistaja tuli paikalle ja heille sukeutui vilkas keskustelu. Kaiken teknisen jaarittelun lisäksi mies kertoi, että hänellä on irlanninsetteri, joka kulki hänen mukanaan pyörämatkoilla. Koira istui sivuvaunussa päässään sille vartavasiten valmistettu nahkakypärä sekä suojalasit ja aina mutkissa se kallistui oikeaoppisesti ja korvat vain hulmusivat tuulessa

Kiitos kivoista jutuista. Olen lukenut niitä lähes päivittäin vaikka en ole jaksanut kommentoida.
Valmistaudun tämäntalvisen työputken viimeiseen työpäivään. On jo aikakin lopettaa, sillä olen tehnyt viime aikoina peiton alla aamuyön tunteina ahkerasti samoja hommia kun päivisin toimistossa. Onneksi päivällä työt onnistuvat paremmin.
Näistä loskaa kuivattavista pakkasista saatte kiittää minua, sillä sunnuntaina oli niin keväinen keli että aloitin pihatyöt istuttamalla jouluiset hyasintin sipulit ja vähän siemeniä kukkapenkkiin.
Toivottelen aurinkoisia ulkoilukelejä ja muutenkin mukavaa viikonloppua.

Terve teille klubinaiset
pulskat ynnä laihanlaiset!

Kuulumia kummempia
viikko ei oo mulle suonut.
Teinejäni hemmottelin
makaronilaatikolla.
Kuoroharkat alullansa.

Tampereella piipahdettiin
museoita tutkimassa:
tuttujakin maisemia
Italian Ostiasta.

Eilen sitten suunniteltiin
kera kylmän kuohuviinin
(ja IL:n ja NM:n)
josko reissulle lähettäis?

Syksylläpä tämä nähdään
mitkä hauskat meitä oottaa
tuolla maassa madjaarien
silloilla sinisen Tonavan.

Tämä aamu aurinkoinen
houkutteli ulkosalle.
Sieltä päädyin uimahalliin.
Kolmen vartin polskuttelu
teki kyllä eetvarttia.

Mutta nyt on ryhdyttävä
luvattuihin duunihommiin,
hylättävä runomitta
suuremmitta ongelmitta.

Kivaa Kalevalanpäivää ja mukavaa viikonloppua!