Sunnuntaita ystävät ja kiitos kirjoituksistanne.

Tiinuliinun gallupin innoittamana olen miettinyt positiivisia asioita omalta kohdaltani.

1. MyönteistaKalenteri tyhjempi kuin vuosikymmeniin. Seurauksena siitä on minulla huomattavasti enemmän aikaa itselleni ja läheisilleni. Alaikäisenä, lue alle 70v. voin toimia asiointiapuna naapurille ja muille ystäville.
Kääntöpuoli asialle on että extroverttinä kaipaan yhteisiä tapaamisia ja ryhmissä toimimista. Myös yhdistysten ja taloyhtiön asioiden hoitaminen joiden puheenjohtajana tuottaa päänvaivaa kun kaikilla ei ole mahdollisuutta etäkokouksiin.

2. Plussaa on myös lisääntynyt ulkoilu. Olen lähes joka päivä tehnyt 1-1 1/2 h:n lenkkejä joko sauvojen kanssa tai ilman. Nyt odotan lämipmiä keleja että pääsen pihatöihin omalle ja etämiehen tontille. Tänään sain kaivettua YouTubesta lavista ja muuta musiikkijumppaa joiden tahdissa hyppelin 2 tuntia. Tällaiselle tanssihullulle se oli mannaa sekä keholle että mielelle.

3. Digiloikkaa olen yrittänyt uuden koneen kanssa. Jotain edistystä on tapahtunut vaikka loikaksi sitä ei kyllä voi sanoa, pikemminkin mateluksi.
Jos pystyn hoitamaan ensi viikon kokouksen etänä toimien sen puheenjohtajana, vaikka en ole kuunaan osallistunut etäkokoukseen tietokoneella, niin sitten voin sanoa ottaneeni jonkinlaisen etäharppauksen. Lastenlapset ovat olleet avuksi uuden koneen kaytön opettelussa. Heille ei tunnu tuottavan mitään ongelmia sovellusten haltuunotto. Olen vähän kade heille.

4. Lähiseutuun olemme tutustuneet eri tavalla kun kohta on kaikki metsäpolut ja kulkukelpoiset metsätkin tullut koluttua. Etämies ei aina luota minun suunnistustaitoihini ilman karttaa ja kompassia, joita meillä ei tietenkään ole ollut mukana. Muutaman kerran olemme joutuneet palaamaan samaa tietä takaisin kun vastaan on tullut ylipääsemätön suo tai tiheä ryteikkö. Väittää minun yrittävän eksyttää hänet tarkoituksella. Minä viihdyn metsässä kuten olen joskus aikaisemminkin kertonut. Tähän aikaan vuodesta sieltä ei löydä saalista, mutta mustikan- ja puolukanvarpuja olen katsellut sillä silmällä että jospa syksyllä löytyisi uusia marjapaikkoja.

5. Puhelimen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Olen ottamut asiakseni soittaa 1-2 puhelua päivässä sairastaville ja ikääntyneille karanteenissa oleville ystäville. Karanteenissa olevia on niin paljon että ainakin kolme viikoa menee ennen kuin saan koko kierroksen hoidettua. Olen saanut itsekkin puheluita enemmän kuin ennen. Mietin joku päivä sitten että missä minun aikani oikein menee kun en saa sen enemmän aikaiseksi kuin ennenkään vaikka järjsetötoiminta on lähes seis, niin sitten huomasin että vietän puhelimessa usein useamman tunnin päivässä ja lopun ajan vie uutisten seuranta netissä

Siinäpä osa asioista joihin olen tyytyväinen.

Negatiiviset asiat pyörivät mielessä. Minunkin pitäisi Kipan tavoin varmaan vähentää uutisten seurantaa. Varsinkin iltapäivälehtien sensaatiohakuiset uutiset alkavat ärsyttää.
Uskon että tutkijat ja päättäjät tekevät parhaansa tilanteen haltuun ottamisessa. Ongelma on vaan siinä että kukaan ei tiedä tulevasta joten päättäjät jotutvat lähes mahdottoman eteen kun päätöksiä on tehtävä erilaisen tutkimusten ja skenaarioiden ristitulessa. Jälkeen päin on sivusta hyvä huudella ja jälkiviisaudessa saadaan taas raflaavia otsikoita lehtiin.

Iloinen Lemmitty saa juttuineen itsestään ja Justuksesta aina hymyn huulille.
Nimetkin ovat tosi hyvät, jatka samaan malliin, please.

Katsoin eilen Merellen vinkkaaman dokumentin pojista Brysselissä.
Oli tosi mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Kiitos vinkistä.

Tulipa pitkälti omaa napaa. Kiitos ja anteeksi.

Hei teille!

Minäkin muistan Motskun satunnaiset kyselyt ja muutenkin olen häntä suuresti kaivannut. Onneksi Iloinen Lemmitty aina välillä kertoo kuulumisia.

Tiinuliinun kysely on siinä mielessä hankala, ettei meillä ole tapahtunut mitään muutosta koronaviruksen takia, paitsi tietenkin kuntosalin jääminen ja sitä myöten myös ohimatkalla kaupassakäynnit.

Oikeastaan ainoa positiivinen asia on se, että kukaan ei enää päivittele meidän mitääntekemätöntä elämäämme! Siis näinhän me normaalistikin elämme, kyllähän te sen tiedätte: syömme, nukumme, luemme lehtiä, katselemme telkkaria ja minä ratkon ristikoita sekä luen kirjoja sohvannurkassa. Tiskikone pannaan päälle, kun lautaset on loppu ja pyykkiä pestään siinä vaiheessa, kun alusvaatteet ovat vähissä sekä lakananvaihtopäivänä. Kaappien raivaamissuunnitelmat muhivat kaikessa rauhassa ja ehkä tänä keväänä pesemme ikkunat – tai sitten ei

Puhelimessa olen toki jutellut enemmän ja se on ollut mukavaa. Tänäänkin olen jutellut jo neljän ihmisen kanssa, kun normaalisti hyvä kun juttelen niin monen kanssa kuukaudessa Varsinaisesti lähikontakteja en osaa kaivata, kun niitä ei muulloinkaan ole ja onneksi ei ole jälkikasvua tai vanhempia, joista pitäisi olla huolissaan.

Ai niin, toinen positiivinen asia on se, ettei tarvitse pelätä yllätysvieraita! Eihän niitä juurikaan käy, mutta joskus kun kämppä on kuin kahdesti yli pyyhältäneen hurrikaanin jäljiltä, niin yllättäinen ovikellon soitto aiheuttaa melkein sydänpysähdyksen

IL totesi sohaisseensa ampiaispesää laittaessaan faceen kuvat tekemistään (hienoista!) hengityssuojaimista. No, keskusteluahan siitä vain syntyi ja kaikilla on omat ajatuksensa niiden käytöstä. Periaatteessa minäkin voisin sellaista kaupassa käyttää, mutta kun meirämmiäs ei kuitenkaan suostu, niin turhaahan minäkään sitten suojaudun. Olen kyllä nähnyt vaikuttavia animoituja videoita yskäisyn seurauksista kaupassa tai pingispallojen poukkoilusta kuvastamassa tartuntojen leviämistä (sen taisin jopa itsekin jakaa) enkä yhtään epäile, etteivätkö ne olisi totuudenmukaisia. Toisaalta uskon eilisessä Ykkösaamussa haastateltua HUS:in infektiolääkäriä, kun hän sanoi, että väärin käytettynä suojaimista on enemmän haittaa kuin hyötyä ja astmaatikoiden tai sydäntautisten ei niitä pitäisi käyttää. Onneksi minulla ei mitään tauteja ole, mutta todennäköisesti sössisin suojainten kanssa, joten ennemmin varon lähikontakteja ja huolehdin, jos mahdollista, vieläkin paremmin käsihygieniasta.

Käsihygieniasta tuli mieleen keskusteluketju Pirkanmaan Osuuskaupan fb-sivulla. Prismoissa on nyt sisääntulopaikoissa käsidesiä ja taisipa sitä olla vähän siellä sun täällä itse myymälässäkin. Parisen viikkoa sitten fb:ssa nillitettiin, ettei Prismoissa ole tarjolla käsidesiä ja nyt siellä sitten nillitetään sitä, että se on ihan nestemäistä ja haisee kamalalle! Osuuskaupasta vastattiin, että käsidesiin tarvittavasta alkoholista ei ole puutetta, mutta muista miellyttävyystekijöistä kuten glyseriinistä on pula ja siksi desi on geelin sijaan nestemäistä ja voimakas, pahaksi mielletty haju johtuu alkoholista. Mutta ihan oikeasti, miten aikuiset ihmiset viitsivät nillittää epäolennaisista asioista, kun tärkeintä kuitenkin on se, että käsidesiä ylipäätään on tarjolla!

Emme vielä aloittaneet päivittäisiä puolentunnin kävelyitä, mutta seuraava aloituskohtahan oli maanantai, joten toivoa vielä on! Viikon kohokohta oli torstaina, kun meirämmiäs oli tilannut auton katsastuksen ja minä lähdin mukaan (pienestä sitä ihminen ilonsa saa!). Lakisääteinen päivä ylittyi kahdella päivällä, muttei se haitannut. Auto sai kiitettävän todistuksen ja seuraava katsastus on sitten kahden vuoden päästä. Samalla käynnillä meirämmiäs tilasi myös määräaikaishuollon sekä renkaiden vaihdon ensi tiistaiksi, mutta kun se on jo klo 7.30, niin hän saapi mennä ihan itseksensä. Alkavan viikon kohokohta lienee sitten keskiviikkona, jolloin tulee verkkotilauksena tehty kauppakassi Prismasta. Kuinkahan minä kaiken tuon jännityksen kestänkään

Leppoisaa sunnuntai-iltaa ja mukavaa alkavaa viikkoa kaikille

Heippa vaihteeksi

Kiitoksia kirjoituksistanne Mustikkaposki ja Menna.

Oli mukava lukea niitä ja taas sain monta naurunpyrähdystä aikaiseksi Menna sun kirjoituksestasi . Mustikkaposken tavoin ihmettelen, mihin aika katoaa .

Tänään on mennyt ruuanlaittoon paljon aikaa. Teimme sämpylöitä ja jättisatsin uuniin laitettavia vihanneksia ja kasviksia. Samalla kuuntelimme musiikkia .

Syy, miksi nyt kirjoitan on seuraava: Meillä jäi edelliseltä kerralta käsidesipullo autoon. Nyt kävi mielessä, että onkohan se teho jotenkin mennyt, kun on ollut pakkasöitä. Toki käsidesissä oleva alkoholihan estää sitä jäätymästä, mutta tuli vaan mieleeni, kun monista lääkkeistä ym. sanotaan, että eivät saa olla liian kylmässä.

Toinenkin kysymys tuli mieleen. Monessa yhteydessä puhutaan kehon matala-asteisesta tulehduksesta, joka sitten näkyisi herkällä crp-testillä. Ilmeisesti se siis tarkoittaa eri crp:tä kuin ns. normi crp, jolla yritetään ymmärtääkseni mm. selvittää, onko kyseessä bakteeri- vai virusinfektio ja jonka suositus arvo on alle 10.

Hyvää yötä. Huomenna taas uusi päivä ja onneksi tulossa näillä näkymin lämpimämpi viikko.

Moi mimmit! Ihana aamu, lehdet hiirenkorvilla, linnut sirkuttavat.

Ensin kerron fanaattisesta lajittelu- ja kierrätysintoisesta Justuksesta. Hänhän on äärimmäisen pikkutarkka kaikessa tällaisesssa. Oli kysynyt, voisiko purkaa metalliosat mökin takana olevista, tiikkisistä ikivanhoista kalusteista ja annoin luvan. Siellä oli pieni pöytä ja tuoli. Illalla leikilläni kysäisin, että ethän sitä isoa pöytää hajoittanut? Syvä hiljaisuus. - no olihan sen pinta jo hilseillyt. Mies oli ehtinyt irrottaa jalat, mutterin ja helat olivat siististi pusseissaan odottamassa poisvientiä.

Minä sain hillittömän kikatuskohtauksen ja väitin, että hänen sukunsa on pöydänhajoittajaporukkaa. Lastenlapsensa nimittäin viime kesänä (meidän poikien avustamana) kantoivat parhaimman terassipöydän majaleikkeihinsä sillä seurauksella, että kaksi jalkaa meni poikki. No niihin Justus on tehnyt uudet jalat. Kohta mennään katsomaan, kiinnitetäänkö jalat takaisin vai annetaanko olla. Justus on kuin robotti-imuri, joka kerää kaiken roskiksi luokittelemansa pinoihin ja kasoihin ja vie pois. Hän on muuttanut meidän saunankuistin lajittelukeskukseksi, jossa on laatikot eri roskille. Muuten hyvä, muta klapit eivät mahdu enää mihinkään ja ne on haettava joka kerta literistä.

Minä puolestani aloin siivota lasikuistia. Verhokapat koneeseen ja ikkunanpesuun. Ikkunoita on neljätoista isoa pintaa ja kaksi pienempää, kärpäsenkakkimat pokat ja hämähäkkien kansoittamat muut osat veivät aikaa. Justus kiinnitti pari koristenaulakkoa mun antiikkisaksikokoelmalle äidiltä perittyn poljettavan ompelukoneen seuraksi. Koko päivä meni pestessä. Vihdoin hain narulta kapat ja silitin ja aloin kiinnittää verhotankoihin. Kiipeä keittiöjakkaralle, yritä levittää tankoa oikean pituiseksi, kiipeä alas etsimään pudonnutta tangon koristenuppia jne. Kun kolmatta kertaa se nuppi tipahti, päästelin kamalimpia osaamiani manauksia. Sitten vasta huomasin Justuksen nojailevan oven pieleen ja seuraavan tilannetta mielenkiinnolla: "Alkaa paljastua morsmaikun todellinen luonne", totesi mies.

Tänä aamuna nautittiin ekat aamukaffeet aamiaishuoneessa, jollaiseksi lasikuisti sisustettiin Justuksen ehdotuksesta. Sinivalkea ristipistoliina pöydällä, vaaleansiniset lautasliinat, valkoinen helmililja. Ja oli meillä ruokaakin!

Tästä se päivä taas lähtee.

<3 <3 <3

Kiitos IL, kuvittelin itseni kärpäseksi katossa seuraamaan teidän touhuja ja nauraa hihittelin. Sitten tuli mieleen teidän vasta pestyt ikkunat ja kärpäslätkä joten lensin kiireesti ulos mutta hihittelen vieläkin matkan päästä

Nyt täytyy vähän kehua. Vedin äsken elämäni ensimmäisen etäkokouksen jossa oli läsnä 12 henkilöä ja pitkä esityslista. Lisäksi suurin osa osallistujista erittäin puheliaita johtuen osin heimoluonteesta. Vaikka täytyy sanoa että kokouksen ainoa turkulainen oli eniten äänessä. Oli hänellä kyllä eniten oikeaa asiaakin.
Vähän yhteys välillä tökki, mutta onnistuin saamaan yhteyden heti uudelleen.
Nyt koen että olen ottanut melkein digiloikan. Täytyy olla niin kauan ylpeä itsestään ??‍♂️?kunnes joku palauttaa maan pinnalle.

Nyt pakkaamaan ja huomenna laittamaan etämiehen mökkiä kesäkuntoon.

Heippa

Voin hyvin samaistaa tunteeni Mustikkaposken kanssa kärpäsenä olosta IL:n luona. Oli taas ILn teksti niin hauskasti kirjoitettu, että nauratti sitä lukiessa. En eilen jaksanut hymiöitä enenpää laittaa.

Muori yritån olla stressaamasta niin paljon kuin vaan kykenen... Hyvä, että sait hammaslääkärinkin samaan putkeen. Meillähän jäi siippani kanssa molemmilta hammashoito kesken, kun tämä korona tuli.... Onneksi sain tarkastuksen tehtyä Kyselit yhdessä viestissäsi varpaastani. Se on pitkä juttu... Lyhyesti (meikeläisen vahvuuksia) vasemman jalan ukkovarpaan kynsi vaurioitui ehkä noin 4 - 5 vuotta sitten liian pitkän lenkin vuoksi. Jalassa oli "töppöset", ihan hyvänhintaiset ja kotimaiset Kuomat, mutta lenkin kestäessä isovarpaan kynnen pää osui töppösseen niin, että kynsi pikkuhiljaa mustui ja lopulta lähti kokonaan pois. Alkoi kasvamaan, mutta vauhtihan ei ole nopea. Oiskohan 4 vuotta sitten, kun kävin useaan otteeseen jalkahoitajalla (nimenomaan täällä) ja lopulta syksyn tullen sanoi, että ei varmaan auta muu kuin kynsi exiitio??.... en muista oikeaa sanaa, mutta lopulta kynsi sitten leikattiin talvella kunnassa, missä olemme kirjoila. Viime kesänä alkoi mokoma taas ärhentyä ja päädyin lekurin käynnin jälkeen kynsihoitajaan, joka osa tehdä n. jousitus/jousihoitoa. Oiskohan ehkä ollut lokakuun loppupuolella tai marraskuussa, kun sovimme, että tapaamme tänä keväänä. Nyt isitten reilu viikko sitten maanantaina tein kynsienhoidon ja leikkasin vahingossa kynnet liian lyhyiksi... Tiistaina tunsin jo kipua, mutta vasta ke illasta tajusin, että kaikki ei ole todellakaan kunnossa. Varvas tulehtui; turposi, kirveli ja sattui entistä enemmän. tuli ihan punaiseksi ja lopulta kuumaksi ja sitten alkoi tykyttävä kipu. Olin jo tiistai-illasta käyttänyt siihen Basiact voidetta. Nyt piti sitten ottaa yhteyttä jalkahoitajaan. Sain alustavan ajan perjantaille, mutta onnekseni pahin vaihe näytti menevän ohi ja peruin ajan. Samanaikaisesti minulla oli varaus sinne Terveystaloon ja sen jälkeen jalkahoitajalle.

Eilinen oli sitten painajainen minulle.... Ensin olin Terveystalossa otattamassa sen kortisonipiikin uä-ohjattuna ja sitten haimme ruokatilauksen Citymarketin noutopisteestä... Taas uusi maski naamaan, kun saavuimme jalkahoitolaan.... Ovat nyt kuivumassa ja tuulettumassa autokatoksessa. Näillä näkymin tarvitsemme seuraavan kerran vasta toukokuun 6. päivä niitä... Yritin kyllä koko ajan tiedostaa, mitä naamallani oli. Jossain vaiheessa tuli pieni kutina, mutta ei onneksi "jäänyt päälle".

Minulle päivä oli hirvitys, kun edellisestä "lähikontaktista" oli yli 4 viikkoa. Rakkaan siippani kanssa lähikontaktia on kyllä päivittäin useaankin kertaan, että vaikea luvitella itse'ään yhtään huonommassa kunnoss kuij .

Jos nyt eilisen jälkeen saisin koronan, niin sitten olisin (ehkä) sitä mieltä, että siltä ei pysty mitenkään suojautumaan...

Tänään pelasimme taas netin välityksellä poikamme ja tyttöystävänsa kanssa Trivial Pursuittia. Hyvin onnistui

On tehty yhdessä paaaaljon ruokaa. Nyt sauna kutsuu, rakas siippani on jo hetken aikaa odottanut minua sinne.

Iloa päiväänne pienistäkin asioirata.

Tervehdys pitkästä aikaa

Eiliseen kiireessä kirjoittamaani viestiin jäikin koko joukko kirjoitusvirheitä. Sorry. Sauna kutsui ja siippani odotti.

Halusin vielä kertoa toissa-aamuisesta hauskasta havainnosta, jonka teimme. Rannassa aivan ikkunamme kohdalla katselimme, kun joutsenpariskunta ui. Meillähän on todella kirkas vesi järvessämme. Ensin toinen joutsen upotti päänsä veteen ja oli pyrstö pystyssä, sitten saman teki vieressä oleva. Näky oli jotenkin hullunkurisen näköinen ja nauroimme sitä katsellessa. Siitä ikkunan lävitse näimme myös joutsenten pohjassa olevat päät, kun vesi oli niin kirkas ja aivan tyyni. Vetelivät jotain ruohoa sieltä järven pohjasta.

Tänään on sitten tarkoitus laskea kevään ensimmäiset verkot. Nyt todella toivotaan saalista, kun kauppakäynnit ovat harvakseltaan eikä voi "juosta" kalatarjousten perässä. Saa nähdä, kiukustuuko olkapää soutamisesta. Ei kyllä tulee pitkää soutumatkaa.

Tänään aamulla lensi kurki rantamme tuntumassa. Siippani laittoi eilen siikaongen veteen. Kellarissa oli säilynyt talven yli eläviä kastematoja . Ei tullut siikaa, tuli pieni kiiski. Nyt se on syöttinä minkkiloukussa.

Aurinkoista päivän jatketta. Täällä ainakin paistaa.

Yes! Vaaka näyttää uutta kymmenlukua, alaspäin. Hitaasti ja heilahdelleen mennään eteenpäin. Onneksi pääasiassa alaspäin. Ja nyt olen löytänyt itselleni aika hyvän rytmin, jolloin minkäänlainen nälkä ei pääse yllättämään. Ja kahvin kanssa nautin silloin tällöin leipomuksiani.
Itseni tuntien, mun on kyllä parasta vaan merkkailla näitä syömisiä tarkasti.

Aurinkoinen aamu täällä, ainakin melkein. Mies kävi aamulla filmailemassa auringonnousua. Minä jäin nukkumaan. Eilen illalla oltiin meren rannalla auringonlaskua ihailemassa. Nyt kun on aikaa miehelläkin lomautuksen takia, ollaan melkein joka päivä jossain lähistöllä retkeilty.

Eilen tilasin terassin tuoleihin uudet pehmusteet. Toivottavasti ehtivät tulla Vapuksi. Ja tulis nyt sen verran lämmintäkin, että tarkenisi terassilla istuksia. Pari kertaa vasta olen ulkokahvit nauttinut. Juuri ja juuri sen verran tarkeni toppatakki päällä istua

Eilen tein tarkistuskierroksen kukkapenkkien ympäri. Krookuksia on alkanut nousta, mutta ei vielä kukkia. Sinililjat aloittavat kukintaa ruusupensaiden alla. Kiva seurata kevään etenemistä.

Eilen sitten uutisoitiin, että festivaalit ym. isot kokoontumiset peruuntuu kesältä. Ei minua niin se haittaa, mutta varmasti meidän rippikoulutapaaminenkin peruuntuu. Ja nyt kun minäkin olisin ollut Suomessa kesän! 50 vuotta on rippikoulusta. Olisi ollut kiva tavata tuon aikaisia kavereita. Joidenkin kanssa kyllä pidetään yhteyttä nykyisinkin.
Mutta ehkä se tapaaminen siirretään, ettei kokonaan luovuttaisi. Toivon niin.

Mukavaa ja terveellistä torstaita kaikille.

Tervehdys

Onnittelut Kivikasa ja muori painonpudotuksesta

Aikaisin aamulla, kun oli vielä aivan tyyntä, lähdimme verkoille. Saimme mukavan saaliin: 2 lohta (ei hirveän isoja), 1 iso ahven, 1 pieni hauki ja 1 siika. Hauki ois päästetty vapauteen, jos sen olisi saanut helposti verkosta pois, mutta ei onnistunut. Se on nyt minkkiloukussa houkuttimena. Lohet on siivottu ja laitettu paloiksi lohikeittoa varten, graavisiikaa saamme huomenna ja ahven odottaa grilliin tai nuotiolle pääsyä

Tänne on luvattu pakkasia kolmeksi seuraavaksi yöksi, niin että ei nyt sitten muutamaan päivään verkkoja lasketa.

Minä tein eilen todella varovaisesti ja pikkuisen pihahommia. Olkapään kanssa varsinkin pitää nyt vielä ottaa iisisti. Muori meilläkin on yksi vaahtera ja sen lehdet ovat tosi isoja. Pitää yrittää haravoida huolellisesti aina pois. Koivuja on kyllä paljon, mutta ne kuuluvat maisemaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille