Kiitos Karmale onnitteluista. Kuluneet vuodet ovat menneet yhdessä hujauksessa. Parasta yhdessäolossamme on kun olen saanut hyvää hoitoa vuosikymmeniä vaivanneeseen halipulaan. Juttumme ja touhumme muistuttavat usein Iloisen Lemmityn ja Justuksen yhdessäoloa. Minä en kuitenkaan osaa kuvata touhujamme kuten IL.

Jouduin palaamaan aikaisin aamulla kotiin kun ohjattu kuntosaliryhmä kokoontui aamulla ja muutenkin päivät ovat täynnä ohjelmaa. Kansalaisopiston ryhmäliikuntaan en tänä syksynä ole osallistunut vakka tanssiliikuntaa rakastankin. Tauko on osin jalkavaivan takia, mutta osasyynä on myös covid.

Etämies pääsee tänne omilta harrastuksiltaan torstaina, joten enköhän tämän pari päivää selviä ilman haleja.

Luottamustoimeen liittyvä lakisääteinen nettikurssi pitäisi suorittaa viimeistään huomenna, mutta en millään viitsisi aloittaa. Odotan ensi kevättä että pääsisin eroon koko hommasta.

Täällä on vaihteleva keli, välillä pilkahtaa aurinko ja kohta perään tulee lunta.

Jaksamista varsinkin pääkaupunkiseudulle, toivottavasti uudet rajoitukset vähentävät epidemian leviämistä.

Jaksamista ja sisua tosiaan kaikille pimeään vuodenaikaan. Tänään meillä on kauhisteltu koronavilkun suuuria avainlukuja. Niitä oli nyt 874, vaikka eilen vielä 383 ja sitä edellisenä päivänä 485. Vilkussahan nämä luvut eivät Petteri Järvisen sanoin ennusta tulevaisuutta vaan kertovat jo tapahtuneista tartunnoista viiveellä. Huh huijaa. Minusta tuntui kyllä kivalta, kun jossain keskusteluissa oli, että kun rokotukset saadaan vauhtiin, juhannuksena voisi helpottaa. On edes joku kohta, johon suunnata ajatukset odotellessa.

Meilläkin on KVG-kokki, joka ensin tutkii ja vertailee reseptit netssä ja sitten käyttää sanottuja aineita mitatut määrät tekee, niinkuin reseptissä sanotaan. Erotukseksi itsestäni, joka kyllä haen reseptin, vaihdan siinä annetut aineet toisiksi ja muutan mittasuhteita ja lopuksi ihmettelen, miten voi tuloksena olla kastike, kun keitosta oli resepti. Kyllä niillä resepteillä on ihan tärkeä merkitys, mutta itse olen niin spontaani ja vaihtelunhaluinen (keltainen persoonallisuustyyppi ) että noudattaminen on ylivoimaista.

Onnittelut minultakin Mustkkaposkelle ja etämiehelle vuosipäivän johdosta.

Alkutalven kuutamoinen tervehdys klubisiskoille ..... ja -veljillekin, jos heitä täällä hiippailee😄.

Hengissä ollaa ja melko hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. En mie kyllä vielä mikään ruumis ole, mulla on elävä keho. 😉

Lintulauta siemenineen laitettu keittiönikkunanäkymään. Talitiaisia ja muutama punatulkku tänään sekä yksi orava.

Painoa menee ja tulee.... siis tasapaksua oloa paonorintamalla.

Glakoomatarkastuksessa käyty, sielläkin havaittiin nousua, ei paonon, mutta paineen. Ekakertaa sain paineenalentamiseen laserhoitoa. Tipotukset jatkuvat samalla mallilla kuin tähänkin asti. Kontrolli kolmen kuun päästä.... näillä eväillä mennään eteenpäin.... lompsista lomps..

Hyvää mieltä ja terveyttä kaikille!

ps. En jaksa lukea kovin kaukaa, paljon on tapahtunut täällä.... onnittelun Kivikasalle pikkuisen odottelussa!

Jossain vaiheessa saatan kenties syventyä teksteihin. Ne saavat minut hymyilemään

Heippa,

lyhyt tervehdys täältäkin.

minultakin onnittelut Mustikkaposkelle ja etämiehelleen. Voimme elää toivossa, että ensi kesänä voitaisiin tavatakin Ehkä siihen mennessä vanhempi väki on saanut rokotuksen.

Isla mukavaa syksyn/talven jatkoa sinne pohjoiseen .

Ssics Gel tyhmänä kysyn, mitä noi avainluvut ovat. Muistan, että poikamme kerran puhui niistä jotain..... Minulla näkyy vaan, että ei "havaittuja altistuksia" ja kloaika, milloin on viimeksi tarkistettu.
Jos se jotain mahdollisista kaukaisia "tapaamisia" ilmoittaa, niin eipä niitä tietty tule, kun ei paljoa ihmisten ilmoilla liiku. Onko vaikea selittää, miten näkyvät ja mitä ne kertovat. Juu, ehkä ensi kesänä voisi jo suunnitella normaalia juhannusta

Pikseli ahkerasti oletkin jaksanut liikkua. Minulla on myös palelevat jalat, samoin tyttärellämme. Joudun usein kesälläkin pitämään sukkia tai tossuja sisällä. Yöksi yritän kyllä viilentää makkarin vähintään 20 asteeseen, mielellään vähän alle. Joskus nukkumaan mennessä laitan jalkojen päälle peiton alle fleecepeiton, jonka sitten jossain vaiheessa yleensä potkin pois. Oleskelutiloissa haluan että on lämpöä, mutta tosiaan makkari pitää olla viileä.

IL mun pitikin kysyä puhelimessa siitä autotalliteltasta. Nyt selvisi. Luin siipalleni sen osuuden. Jäin vaan miettimään, että onko sinne tarkoitus mahtua autonkin noiden luettelemiesi laitteiden lisäksi.

Suupaltti nauratti toi haukotus- ja aivastusselostus Minäkin olen huomannut suurta sisustusintoa monilla. Tytär potee sitä myös. Kaupunkikotia ei nyt tee mieli sisustaa, kun ei siellä ollakaan. Tänne haaveilen välillä uutta sohvaa saavani. Ensin vissiin pitäisi ostaa uusi puhelin, kun nykyinen vähän reistailee.... ennen kuin hajoaa käsiin.

Tiinuliinu olin lukenut jutun iltapäivälehdessä. Merellen tavoin ulkoilmassa oleminen ja käpsyttely nostavat mielialaa. Nyt pimeään aikaan myös kynttilät ja takkatuli. Ja tietty mihin vuodenaikaan tahansa kukat. Rakastan kukkia.

Kävin tänään lääkärissä. Verta otettiin useampaan putkeen. Saa kuulla huomenna, löytyykö niistä jotain, vai pitääkö vielä mennä uusiin kokeisiin. Rahaa palaa, mutta nyt tässä koronatilanteessa ei ole mulle muuta vaihtoehtoa. Eikä pk-seudulla varmaan julkisen puolen lääkärille pääsekään nyt kuin pää kainalossa. Kaupat kävimme myös, että saamme ottaa eväät pikaiselle kaupunkikäynnille.

Huomenna olisi tarkoitus lähteä täältä suoraan äitiä katsomaan, sitten isääni ja tyttären, vävyn ja hauvavauvan kodin kautta omaan kotiin pyykkäämään. Saa sitten nähdä olemmeko siellä yhden vai kaksi yötä.

Yritän kovasti olla murehtimatta joulua etukäteen. Ymmärrän Karmale sinua oikein hyvin. Suunnitelmat ovat ihan poikkeavat aiempiin perinteisiin jouluihin, jolloin olemme kokoontuneet meille isolla porukalla. Mutta aika näyttää toteutuuko edes pienessä mittakaavassa tyttären luona. Koronaluvut kaikilla mittareilla ihan kauheita pk-seudulla. Hyvä, että rajoituksia kiristettiin - tai tulevat ilmeisesti voimaan vasta loppuviikosta lukuunottamatta ihan idioottimaista yö"kahvila"-toimintaa.... Kun vaan nuoretkin laajemmassa mittakaavassa sopeutuisivat rajoituksiin ja suosituksiin. Suurin osa varmaan näin tekeekin. Onhan sitä varmasti joka ikäluokassa näitä, jotka eivät anna koronan sen kummemmin haitata elämäänsä.

Toivotan mukavaa viikon jatketta jokaiselle. Muistetaan joka päivä etsiä hyviä asioita, jotka tuovat iloa samoin kuin asioita, joista voi olla kiitollinen. Tutkitusti kiitollisuushan lisää onnellisuutta.

Kipa2 avainluvut näkee omassa androidpuhelmessani niin, että asetuksissa valitsee Google, palvelut ja asetukset ja edelleen sieltä Covid 19 atistumisilmoitukset ja vielä valitaan Altistumistarkastukset. Siellä on jokaiselta päivältä klikattava kohta, jossa on ilmoitetut aktiivisten avaimien määrä kultakin päivältä. Ja myös osumien määrä, joka on luojan onneksi pysynyt nollana...

Kun koronavilkku oli uusi, uutisoitiin paljon että se ei käy kaikissa puhelimissa tarkistamassa uusia avainlukuja ja aloimme tsekata aina aamulla oliko yhteys toiminut ja se on jäänyt rutiiniksi...ehkä siksikin, kun työelämässäkin aina aamulla ensiksi tsekkasin kaikki järjestelmien väliset liittymät

Toivottavasti saat hyviä uutisia kokeistasi. Me ei olla ihan pääkaupunkiseutua, mutta Uuttamaata ja HUS-aluetta kuitenkin ja täällä on ihan kivasti ainakin vielä saanut aikoja ihan tässä kuussakin.

Meillä oli tänään kiva päivä, kun pääsimme kaupungille ja haimme K-citymarketista kauppatilaukset. Yleenä käymme vain pienemmän lähikaupan noutopisteellä, mutta nyt tarvittiin kaikenlaista markettitavaraa paistinpannusta alkaen, niin piti opetella uusi noutopalvelu. Palatessa kävin vielä nopean mutkan lankakaupassa, ja ostin neljä kerää uusia kivoja lankoja. Tämä vuosi piti olla ostamatta uusia, mutta nyt vähän lipsahti...sorry Onneksi kuitenkin repsahdus oli tuossa lankalaihdutuskuurin puolella! Ja sain onnitella yli 70-vuotiasta lempilankakauppiastani, joka oli taas voittanut jonkun yrittäjäpalkinnon, eläköön kivijalkakaupat!

Voi miten kiva, kun täällä on vilkasta viestintää! En aina muista kommentoida, mutta elän jokaisessa kirjoituksessa mukana. Mustikkaposkelle onnea nyt sekä tuleville vuosille Etämiehen kanssa.

Autotallitelttaprojekti etenee, tosin hitaasti. Eilen raahattiin rannasta vanhan, puretun laiturin nelosnelosia alustaksi, johon kiinnitykset on hyvä tehdä, ei lennä teltta myrskyssä taivaan tuuliin tai naapurin pihaan. Sitten roiskittiin tuikkuketjua (480 lamppua) alavajan edessä kasvavaan pihlajaan teleskooppivarren avulla. Halusin saada syvyyttä pimeälle pihalle. Tuloksena ei olekaan kuvittelemani tasaisesti levittäytyvät tuikut, vaan lähinnä kaksi päällekkäin olevaa lintua ja joku sydämen muotoinen härveli niiden päällä.

Tänään minut on kahvitettu, kun on nimipäiväni. Lähdemme käymään kaupungissa, kun aamulla on mentävä labraan. Saan kuulemma päivälliseksi simpukkarisottoa.

Missä muuten Muori aamunavauksineen? Toivottavasti kaikki on hyvin?

Merelle, kyllä mua ainakin surettaa ettei voida ehkä viettää joulua pojan perheen kanssa.
Mielestäni joulu on hienoa aikaa kokoontua sukulaisten kanssa.
Veljen perhe lapsenlapsineen tuovat joulun.

Veljen perheen kanssa jo sovittu ettei nähdä. Pojan perheestä ei vielä varmaa tietoa. Miniä palaa jouluksi kotiin? Mikä Tampereen tauti tilanne?

Tällä porukalla vietetty joulut jo yli 40 vuotta yhdessä. Aika järkkyä, joskin ymmärrettävää, että nyt vietetään joulu ihan kaksistaan, hmmm

Jakselkaahan....

Meillekin odotetaan Tampereelta lapsiperhettä, siellä on nyt tartunnat lisääntyneet ja niin täälläkin. Toivottavasti tiukat rajoitukset auttaisivat.
Kyllä minua surettaa jos suunnitelmat menevät uusiksi. Samoin tyttöä, joka viime joulun odotteli siellä vauvaa syntyväksi. Seuraavaan jouluun tuntuu olevan iäisyys.

Minä muistan jo lapsuudesta surumielisyyden, kun jouluaatto tuli ja vähän sellainen pettymys. Tässäkö se nyt oli ja seuraavaan jouluun on vuosi.

Kuten tiedätte, en ole mitenkään erityisesti jouluihminen. En laita mitään joulukoristeita puhumattakaan, että hankkisin joulukuusen Kaksin me meirämmiähen kanssa pääsääntöisesti olemme joulun viettäneet, mitä nyt serkkulikkani on muutaman kerran ollut kylässä ja se on kyllä ollut hauskaa. Meille ns. jouluruoka on tärkeä, muttei pöytä mitenkään sen enempää "notku". Kinkkukin pienenee vuosi vuodelta, sillä emme jaksa sitä kovin montaa päivää syödä. Tosin, kun se nökättää ruokapöydän kulmalla (pöytä on kylläkin ovaali ), niin siitä on kiva aina ohikulkiessa vetäistä pieni siipale!

Toisaalta, jouluruoka on hieman kärsinyt inflaation, kun söimme jo lokakuun alkupäivinä lanttulaatikkoa eikä mätikään ruokaryyppyineen enää ole pyhitetty pelkästään jouluksi. Ja mitä tulee kinkkuun, niin meidän lempileivänpäällisemme on Kivikylän Savumaukas, joka on possua, vaikkei varsinaisesti joulukinkkua olekaan.

Ymmärrän kyllä heitäkin, joilla on lapsia ja lapsenlapsia ja jotka ovat tottuneet viettämään sukujouluja, mutta komppaan kyllä Merelleä (sinulla on muuten vaikeasti taivutettava nimimerkki ) siinä, ettei maailma siihen kaadu, kun nyt vallitsevissa oloissa ne täytyy jättää väliin. Se on vähän niin kuin suhtautuminen kaamokseenkin. Sellainen on aina ollut ja tulee aina olemaan ja mehän olemme siihen jo tottuneet. Koronan suhteen tilanne - toivon mukaan - on lyhytaikaisempi, kun ennemmin tai myöhemmin saamme toimivan rokotuksen!

Kävin eilen kampaajalla leikkauttamassa ylikasvaneet hapseni. Itse asiassa olisin jo tarvinnut permanentin, mutta olen kehittänyt itselleni jonkinlaisen kuivan ja kutisevan karstaongelman päänahkaani eikä kampaajani tohtinut vielä siihen permistä laittaa, vaikkei päänahka rikki olekaan. Hiuksia on myös lähtenyt koko syksyn ainakin omasta mielestäni hirveästi ja olenkin nyt jo kaksi kuukautta syönyt Priorinia, joka vahvistaa hiuksia ja ehkäisee ennenaikaista lähtemistä. Olen saanut siitä apua aiemminkin ja nytkin esim. pesun yhteydessä hiuksia lähtee jo paljon vähemmän.

Kampaajani on keväästä asti käyttänyt maskia ja nyt hän toivoo myös asiakkaiden sellaista käyttävän. Hän kertoi eräästä uudesta miesasiakkaasta, joka oli saunassa kuullut joltain kaveriltaan, että hän käyttää maskia ja kun miehen oma parturi ei maskia käytä, mies vaihtoi parturia! Meirämmiäskin alkoi käydä minun kampaajallani nyt syksyn alussa, kun hänen jo parikymmentä vuotta käyttämänsä ja tykkäämänsä parturi muutti Ylöjärvelle. Hän kuitenkin tuntee minun kampaajani jo vuosien takaa ja on joskus satunnaisesti hiuksensa hänellä leikkauttanutkin ja pitänyt lopputuloksesta, joten siirtyminen kävi kivuttomasti.

Tulevana lauantaina käymme taas pitkästä aikaa hakemassa karitsanlihaa Tolvilan lammastilalta. Normaalisti me olemme aina vain menneet sinne, jutustelleet mukavia lihaostosten lomassa ja juoneet kahvitkin. Nyt ei kahvitarjoilua ole järjestetty ja minäkin tein tilauksen ennakkoon jo kuukausi sitten. Korona ei ollut ainoa syy, vaan tilauksella varmistin myös sen, että saamme kaikkea, mitä haluammekin. Ensimmäistä kertaa päätimme kokeilla myös karitsan jauhelihaa, sillä se antanee hyvää vaihtelua tekemiimme pataruokiin. Ainoa ongelma on saada kaikki mahtumaan pakkaseen, mutta eiköpähän sekin pienillä järjestelyillä onnistu.

Kiitos, Merelle, taas kulttuurivinkeistä. En tosin viitsi katsoa Finlandia-palkintojen jakoa, kun en ole järin kiinnostunut koko kilpailusta. Yhtään Finlandia-voittajaa en ole lukenut enkä häpeä sitä edes kertoa. Se on suhteellisen mielivaltainen kirjojen markkinointikikka, johon eivät edes kaikki ilmestyneet uudet kirjat pääse mukaan, kun pienillä kustantamoilla ei ole varaa asettaa julkaisemiaan kirjoja ehdokkaiksi. Sitten ihmiset ryntäävät ostamaan voittajaa ja ehdolla olleitakin, kun niin kuuluu tehdä riippumatta siitä, pitääkö kirjoja kiinnostavina tai ei. Kirjojen myynti on vähenemistään vähentynyt, mutta ei sitä saada nousemaan kilpailulla, vaan oikeanlaisella ja laaja-alaisella markkinoinnilla, joka saa ihan oikeasti kirjoja ja lukemista rakastavat ihmiset ostamaan kirjoja laidasta laitaan. Ehkä joku sellainen, joka ei ole kirjoja juuri lukenut, innostuu lukemisesta Finlandian johdosta ja hyvä niin, mutta ei se kuitenkaan anna kattavaa kuvaa tarjonnasta eikä tee suomalaisia kirjailijoita laajasti tunnetuksi.

Ruoanlaitosta sen verran, että pidän itseäni kohtalaisena kokkina ja kun saan reseptin, osaan kyllä tehdä lähes mitä vain. Oma tyylini on uusien reseptien yhteydessä ollut se, että ensimmäisellä kerralla teen tarkasti reseptin mukaan, jotta tiedän, minkälainen lopputuloksen tulisi olla. Tosin ihan NIIN peettinen en ole kuin IL:n Jussi, että kiertelisin hakemassa jotain tietyn merkkistä ainesosaa! Seuraavilla kerroilla voin sitten muokata reseptiä omien makunystyröitteni mukaisemmaksi, mikäli se on tarpeen. Tietenkin on sellaisiakin ruokalajeja, jotka kuuluvat repertuaariini jo entuudestaan, mutta joihin löydän jonkin uuden ainesosan. Hyvä esimerkki on siskonmakkarakeitto, joka on ollut aina yksi suosikeistani ja josta meirämmiäskin pitää. Meidän perheessä se on aina tehty maitoon ja siten minäkin sitä olen tehnyt, kunnes löysin Valion resepteistä Koskenlaskija-juuston. Nykyään en enää laita maitoa, vaan sulatan sekaan kokonaisen paketin voimakasta Koskenlaskijaa. Keittoon on tullut paljon enemmän makua ja se vaikuttaa hieman sakeammaltakin. Tapanani oli viipaloida pari perunaa kuorimaveitsellä ohuiksi viipaleiksi, jotka kypsyessään hajosivat ja tavallaan suurustivat keittoa. Juuston kanssa se ei enää ole tarpeen.

Toivottelen kaikille mukavaa viikon jatkoa