Moi,

vilkaisin ketjua vähän taaksepäin ja löysin sieltä tämän Tulirummun kommentin: " - - täältä huokuu positiivisuus. Koskaan ei ilkeillä ja todellakin pääsee kurkistamaan aivan eri maailmoihin." Joku muukin (Suupaltti?) siinä ketjuamme kehaisi. Mukavaa kun olette tuota mieltä - minustakin tämä on yksi niitä harvoja someryhmiä, jossa ei ikinä ilkeillä.

Ajattelin toivottaa uudehkot kirjoittelijat (Karmale, Nasu, Tulirumpu. Oliko muita. ja jos niin ketä?) tervetulleiksi. Pysykää palstalla, ja jos teille sopii, niin voisitte kirjoittaa muutaman sanasen itsestänne. 

Tapaamisia on pyritty järjestelemään säännöllisen epäsäännöllisesti, viimeksi lokakuussa taisi olla sellainen. Pääasiassa pääkaupunkiseudulla, jossa osa meistä asuu ainakin osittain. Muistaakseni kaavailtiin kevääksi jotain terassitapaamista tai piknikkiä, mutta kun terassikelejä ei vielä ole, niin tyydyn toivottamaan

kaikille mukavaa viikonloppua talvisten harrastusten parissa!

Kiitos kutsusta! Asun ihan sopivassa paikassa tapaamisen kannalta. On kuitenkin tunnustettava sydän pamppaillen, että olen ALAIKÄINEN! Tulen tuohon K-61 -ikään vasta vajaan kahden vuoden kuluttua. No, liiallinen nuoruus on onneksi sellainen vika, jonka aika parantaa... 😜

Samaa mieltä täälläkin: tämä on paikka, jossa saa olla oma itsensä ja on niin kiva lukea erilaisista näkökulmista asioita ja monenlaisista elämäntilanteista yms. Ja parasta tosiaan on, että täällä ei ilkeillä eikä mollata ketään, eikä riidellä.
 Mun mies on parilla foorumilla (englanninkielisillä) ja tuntuu, että niissä molemmissa riidellään ja haukutaan koko ajan. Olen monta kertaa hänelle ihmetellyt, että kuinka viitsii siellä edes olla. Minä en kestäis. 

Ja vaikka tämä onkin kiloklubi, ei täällä tarvi koko ajan kiloista puhua 😃, se olisikin aika tylsää. 

Jos kuitenkin mainitsisi varsinaisesta aiheesta, olen taas kerran alkanut merkkailla ruokia. Näyttää siltä, ettei tästä muuten mitään tuu, jos sittenkään... Jouluna tuli herkuteltua ja muutama lisäkilo hiipi kuin varkain. Selkäongelma on vähentänyt liikunnat melko minimiin, joten siitäkään ei nyt ole tukea tullut. Tällä hetkellä selkä on rauhallinen ja ehkä teen pienen kävelyn kuullostellakseni, mitä se tykkää. Soitin tänään samalle fysioterapeutille, jolta sain polvijumppaohjeet ja pääsen häne juttusilleen runsaan viikon päästä. Hän sitten taas kartoittaa mun jummpaohjeet, jotta saisin selänkin järjestykseen. 😃 Puhelimessakin sain jo ohjeita alkuun ja hän oli samaa mieltä, että nyt en saa niitä polviohjeita kaikilta osin noudattaa, koska jotkut niistä ärsyttävät ehkä liikaa kipeää alaselkää. Ja näin olin onneksi itsekin päätellyt. Ja kun kerroin, mitä olen yrittänyt tehdä, olin ihmeekseni tehnyt ihan oikeita liikkeitä. 

Täällä on nyt kauhean liukasta. Mies jo eilen kaksi kertaa kaatui omalla pihalla. Nyt se on hiekoitettu, mutta minä en ilman piikkikenkiä uskaltais mennä minnekään. Niillä voi onneksi kävelylle lähteä. 

Mukavaa viikonloppua kaikille. Pysytään terveinä🙏

Nasu Ei täällä tietääkseni olla ikää kyselty keltään. Jos tuntuu omalta ryhmältä niin siitä vaan jutusteluihin ja mahdolliseen tapaamiseen mukaan. Minä tulen runsaan parin vuoden päästä "yli-ikäiseksi" enkä ole ajatellut siirtyä mihinkään 😄

Kivikasa, kuinka voi tulla yli-ikäiseksi tähän ryhmään, jos ketjun nimi on "yli 60-vuotiaat"? Eivätkö kaikki yli 60-vuotiaat pysy yli 60-vuotiaina? 🤔

Ja on tänne ennenkin otettu jo ennen vuosipäivää kuunteluoppilaaksi *viheltelee* 😇

IL:n käsivamma, toivottavasti ei ole vakava, on kyllä niin tyypillinen koirakommellus kun vaan voi olla. Kuka hullu sinne sängyn alle konttaa, jos nenän edessä on kourallinen herkullisia nakkeja, jotka ihan luvattiin etsittäväksi 🤣

Kiitos Tiinuliinu,
Enimmäkseen asustelen Verkkiksen ketjussa, täälläkin  välillä kuikuilin jo alaikäisenä.  Nyt olen jo 63.
Ja on minulla omakin päikky, Tulis tahtoo.
Asun Pohjois-Pohjanmaalla mutta pääkaupunkiin on mahdollista tulla jossain vaiheessa.
Noron avustuksella aloitin vuoden reilut kolme kiloa keventyneenä ja kilot näyttivät pysyvänkin pois, mutta nyt näyttää suunta muuttuneen. Osasyy on ylipitkät työpäivät istuen. Niitä jatkuu ainakin tammikuun.

😅 Ai niin. Enhän mä tuukkaan yli-ikäiseksi. Jotenki kuvittelin, että on olemassa ryhmä "yli 70-vuotiaat" 🤭 Mä oon tainnu olla täällä myös alaikäisenä kun olen pitkästi toista kymmentä vuotta täällä pyörinyt. Kirjaimellisesti, eli pyöreyttä piisaa edelleen...

Minäkin täällä alaikäisenä pyörinyt. Olin ensimmäisessäni  tapaamisessa alaikäisenä. Nyt kyllä jo ihan ikäinen.

Keskiviikkona olin kolmannella piikillä ja kummasti väsyttänyt sen jälkeen. 

Noiden lemmikkien kanssa sattuu kaikenlaista. Kerran meidän jo edesmennyt jätti kävi uhoamaan toiselle uroksille ja laitoin käden eteen kun se ärisi ja näykkäsii minua samalla käsivarteen. Verta ei tullut mutta hampaankuvat kuitenkin. Käsivarteen tuli jäätävän kokoinen verenpurkauma. Oma moka kun kätensä tunkee 80kg koiran hampaiden eteen. 

Huomenna Espooseen isäni asunnolle siskoni kanssa. Isäni tulee myös. Hän o n sairaalassa sellaisella osastolle jossa odottelee hoitokotiin pääsyä. Kaatuilee koko ajan kotona ja ei pärjää enää. Pää kyllä toimii. 
Katsomme huomenna mitä haluaa sinne tulevaan asuntoonsa mukaan. Ne viedään sitten varastoon odottelemaan.
Viikonpäästä viikonloppuna sitten me kaikki neljä sisarusta menemme tyhjään nykyisen kodin. Se onkin homma. Pitää olla viimeinen isä tyhjä ja siivottu. 
Meitä on kolme täyssisarusta ja pikkuveli eri äidistä. Hän onkin minun esikoista nuorempi. 

Mukavaa viikonloppua

Tervehdys 🥰 ja kiitoksia kirjoituksistanne. 

Täällä me edelleen olemme kuin Herran kukkarossa. Torstaina kävimme hakemassa Mikkelin Cittarista noutotilauksen ja samalla reissulla kävin vaihteeksi Terveystalossa saamassa uä-avustuksella otattamassa kortisonipiikin taannoin sijoiltaan menneeseen olkapäähän. 

Vähän keljuttaa uusin reumalääke - Trexan, josta edelleen tulee etoava olo ja mielestäni aiheuttaa myös päänsärkyä. Helmikuun alussa ns. turvalabrat ja seuraavalla viikolla soittoaika lääkärin kanssa. 
Onnittelut Tiinuliinulle , kun onnistuit lopettamaan suklaan syönnin joulun jälkeen. Meillä se vaihde on jäänyt "päälle".... ja kun lisänä nyt tämä kortisoni, niin voi vaan kuvitella, että vaa ´an lukemat eivät miellytä. Mutta ei voi muuta kuin katsoa peiliin.... Mistä sitä saisi puhtia aloittaa ruuan merkkaamisen. Teidän, että sillä konstilla taatusti paino putoaa. 

Täällä oli tosi kovia pakkasia. Kylmin lämpötila, josta kuvan otin mittarista, oli 25,7 pakkasta. Yhtenä päivänä jätin ulkolenkin väliin ja tallustelin sisällä jumppamaton päällä. Nyt on ollut muutaman päivän lämpöisempää ja torstaina oli ihan plussan puolella. Polut on kuin jäärännit. Osan poluista rakas siippani on hiekoittanut, mutta kun mm. saunapolku on mäessä, niin siinä hiekka ei oikein pysy. Siihen on rakas siippani laittanut köysiradan, josta saa tukea. Minä kyllä kuljen sellaisten piikkien kanssa, että niillä ei hevin pitäisi liukastua. 

Eilen siippani kaivoi lumikasan alta Saimaan norpan. Siitä tuli kyllä tosi hieno. Tänään taiteilija aloitteli puussa olevan pöllön kanssa. Se on vielä vähän vaiheessa. 

IL, nyt sitten vaan rentoa meininkiä ja lepoa mökillä. Voin hyvin ymmärtää, että ei tee mieli sieltä lähteä minnekään. 

Tuolla oli aiemmin puhetta äänikirjoista. Niitä harrastimme siippani kanssa etelän reissuilla ennen koronan tuloa. Oli kätevää vaikka altaan äärellä lekotellessa kuunnella kirjaa, kun lukeminen auringon paisteessa oli melkoisen haastavaa. Äänen nopeutta säädin sen mukaan, millä kielellä kirjaa kuuntelin. Mutta eihän siinä kyllä kiire minnekään ollut. Nyt kun nämä olkapäät vaivaavat ja luen pääasiassa sängyssä selälläni, niin että vatsan päällä on ensin tyyny ja sitten lukutyyny, niin olen välillä harkinnut äänikirjojen tilaamista. Olkapäät rasittuisivat vähemmän.

Nasu, minä tulin tähän ryhmään reilusti alle kuusikymmpisenä. Silloin täällä oli myös ryhmä "yli 50-vuotiaat" ja sieltä minut houkuteltiin tähän ryhmään. En ole siirtymistäni katunut. Tervetuloa vaan mukaan ja kestusteluihin osallistumaan. 🥰

Muori, onneksi miehellesi ei käynyt peurakolarissa pahemmin. Auton klommot on aina korjattavissa. Kiva, kun annoit taas kuulua itsestäsi. 

Kävimme muuten torstaina myös ennakkoäänestyksessä. Eipä ollut meidän kylällä tuntua. Voi olla, että olisi ollut hiukan erilainen fiilis pk-seudulla tehdä sama homma, kun omikron leviää kulovalkean tavoin. Tyttäremme kävi viime viikolla hakemassa kolmannen piikkinsä ja sai tosi rajut oireet. Aiemmista kahdesta ei tullut juuri muuta kuin pistoskohta kipeäksi. Nyt on koko lähipiiri saanut sitten kolme piikkiä, mutta eihän sekään välttämättä suojaa Omikronin aiheuttamalta tartunnalta. Pääasia tietty, että antaa suojan vakavaa tautimuotoa vastaan. 

Poikamme oli taas viikolla muutamia päiviä isäni luona ja kävi tietysti äitiä katsomassa. Toissapäivänä hänen lähtiessään äidin luota yhdisti puhelun minulle äidin kuulohärpäkkeineen. Äiti kuulosti niin pirteältä ja iloiselta. Poikamme oli pitkään ensimmäinen ja ainut lapsenlapsi ja äitini hoiti häntä paljon. Heille on kyllä syntynyt ihan ainutlaatuinen side. Kaikki lapsenlapset ovat tietysti yhtä rakkaita, mutta poikamme kanssa side on aivan omaa lajiaan. 

Siippani lähtee pian savustamaan lohta ja minä aioin lähteä piikkien turvin lenkille. 

Toivotan mukavaa viikonlopun jatketta. Pysykäähän terveinä. 😇🥰