Menna
Nyt on pakko tarkistaa.  "...tiskikone käy pari kertaa kuussa ja pyykkikone kerran." Tarkoittanet viikkoa?
Mekin olemme eläkeläispariskunta. En kuitenkaan pääse edes viikossa tuohon määrääsi.  Minulla on siis tarvetta kiristykseen. 😳

Samaa mietin, ja kyllä meillä tiskikone käy parin päivän välein ja käsin tiskaaminen voi kuluttaa vettä ja sähköä vielä enemmän.

Heips taas.
Vielä vähän sähköstä. Olen nyt tehnyt tarkat laskelmat tulevista sähkölaskuista viime vuoden kulutusten mukaan ja näyttää ikävästi siltä, että meidän laskut marras-maaliskuulla tulevat  olemaan 500-700€ kuukaudessa vähintään. Ja noissa laskelmissa on sitten siirtomaksut, verot ja huoltovarmuusmaksut eli kaikki mahdolliset mukana. 😰 Meillä on kausisähkö ja tein laskelman myös yleissähkön hinnoilla eikä siihen tullut juuri mitään eroa, joten katsotaan nyt, miten voisimme marraskuusta lähtien tehostaa tuota kausisähköä. Ainut keino mielestäni on kai jo aiemmin mainitsemani sunnuntaihin keskittäminen tietyissä touhuissa. En usko, että pystymme merkittävästi säästämään kun ei niin tuhlaavaisia muutenkaan olla oltu. Tiskikone pyörii joka toinen päivä ja pyykkikone pari kolme kertaa viikossa, riippuen esim vaihdetaanko petivaatteet ja tuleeko hikisiä liikuntavaatteita usein. 
Meillä on suora sähkölämmitys joka paikassa ja aika massiivinen varaava takka onneksi olohuone/keittiön keskellä. Ilman sitä sähkölaskut olisivat vielä hurjemmat. 

Painoasioissa olen edelleen jumissa. En saa oikein itsestäni irti, että kirjaisin ruokia tai mitään. Nyt sentään liikunnat on tullut syksyn myötä kuvioihin. Minulla muutenkin tämä syksyaika tahtoo olla sellainen puputuskausi. Tuntuu, että koko ajan tekisi mieli jotain ja usein se on hiilaripitoista kuten leipää...
Huomenna on suuhygienistin vastaanotto, tänään oli viimeinen ilmainen mammografiaseulonta. Viime viikolla tuli tulos paksunsuolen syövän seulontatutkimuksesta, joka oli onneksi normaali. Tulee kuulemma parin vuoden päästä taas. En muista mihin ikään saakka niitä on tulossa, mutta aion osallistua kaikkeen seulontaan mitä tarjotaan kuten olen aina tehnyt. Gynelle pitäisi aika varata, siellä käynnistä on vähän viivähtänyt, mutta papakokeissakin ole aina käynyt kun on kutsuttu. Nyt ei enää vissiin kutsuta, joten pitäisi mennä itse. 

Lauantaina mennään Ouluun pikku Murua tapaamaan. Hän on lokakuussa lähdössä perheensä kanssa ensimmäiselle ulkomaan matkalle Kroatiaan. Olen vähän kauhuissani, mutta minkäs minä mahdan. Eilen "puhuin" hänen kanssaan videopuhelun ja oli hauskaa taas seurata mitä uutta hän oli oppinut. 

Minulla on menossa BookBeat kokeilu, joka loppuu ensi viikolla, jos niin päätän. Ja luulen, että loppuu ainakin toistaiseksi. En ole oikein päässyt sisään siihen, että kuuntelisin kirjoja tai lukisin kännykästä. Minulla on niin vanha tabletti, ettei siihen voinut edes asentaa sitä appia, joten ehkä palaan vain paperikirjoihin toistaiseksi. Jos joskus hankin uuden tabletin, voisin kokeilla uudestaan. Kaksi kirjaa ehdin tihrustaa kännykällä. Toinen on tosin vielä ihan vähän kesken, pitää lukea loppuun ennen ku aika loppuu 😃

Mukavaa tulevaa viikonloppua kaikille.

Kivikasa, mietin jo onko meillä yhteinen lapsenlapsi kun minunkin vastaava, Oulussa asuva on menossa Kroatiaan. Mutta ehkä ei sentään

Tulirumpu: Onpa hauska sattuma😄 En minä nyt siltikään oikein usko, että meillä sama lapsenlapsi olisi. Enhän minä nyt vannomaan voi mennä, jos vaikka olisitkin poikani anoppi😂

torstaina, 22. syyskuuta 2022 klo 17:29 RiMali kirjoitti:
Menna
Nyt on pakko tarkistaa.  "...tiskikone käy pari kertaa kuussa ja pyykkikone kerran." Tarkoittanet viikkoa?
Mekin olemme eläkeläispariskunta. En kuitenkaan pääse edes viikossa tuohon määrääsi.  Minulla on siis tarvetta kiristykseen. 😳

RiMali, piti oikein itsekin lukea ajatuksen kanssa, mutta kyllä se ihan oikein on. Laitan tiskikoneen päälle, kun matalat lautaset loppuvat ja niitä riittää pariksi viikoksi. Aamuisin juomme kahvia 2-3 päivänä samoista kupeista. Meillä on liinavaatteita niin paljon, että voisimme majoittaa komppanian, joten pesen ison pyykin vain silloin, kun pyykkikori (se on aikas iso!) pursuu yli. Niin ikään meillä on kummallakin alusvaatteita 2-3 viikoksi. Päälihousuja ei tarvitse pestä kovin usein, kun käytämme kotona kotivaatteita ja niitäkin meillä on useita, samoin kuin meirämmiähellä paitoja. En lajittele tummia ja vaaleita vaatteita, vaan pesen kaikki samassa. Ainoan poikkeuksen teen uusien mustien vaatteiden kohdalla, kun koskaan ei voi tietää, lähteekö niistä väriä. Eli käytännössä pesukone käy n. kerran kuussa ja kun ison pyykin kori pursuu yli, tulee sitten toinen kerta jossain kuussa. Poikkeuksia tulee sellaisissa tapauksissa, kun lähdemme pidemmälle reissulle, jolloin tarvitaan enemmän vaatteita mukaan. Silloin pesen kerralla kaikki, jotta on sitten vara valita sekä puhdasta päälle pantavaa myös reissun jälkeen 😏

Menna
Uskoa täytyy. 😄 Noin ihailtaviin tiski- ja pyykkikertoihin kuukaudessa tuskin moni pystyy.  Enkä siis minä ainakaan. En kyllä myöskään harrasta käsintiskausta tai -pyykkäystä. Jospa kuitenkin ottaisin tavoitteeksi nuo sinun lukemasi koneiden käytössä, mutta siis viikkoa kohti.  Sekin olisi parannusta entiseen. 😇

Huomenta mimmit! Lueskelen ajatuksella teidän kaikkien kirjoitukset puhelimesta, mutta aika harvoin otan läppäriä esille. No nyt se on, joten kirjoittelen.
Japena, sinulla on paljon mietittävää sekä lasten että itsesi ja miehesi asioissa. Silmäasiasi mietityttävät minuakin, minullahan tarkistetaan sekä diabeteksen että äidillä olleen silmänpohjarappeumataudin takia silmät kunnolla kerran vuodessa. Alkavaa kaihia siellä on, mutta se ei vaikuta näköön.

Mennan harvat tiskaus- ja pyykkiasiat ihmetyttävät. Meillä tiskikone työskentelee joka toinen päivä, tiskiä tulee, kun Justus valmistaa ruoat alusta lähtien ja käyttää paljon astioita. Ja minä kun olen vaatehuoltoaddikti, niin pesukonekin pyörii kahdesti viikossa. Ollaan sovittu, että Justus käyttää uunia ja minä pesukonetta, joten kerään hänenkin pyykkinsä ja pesen omalla koneellani. Lajittelen mustat, valkoiset ja kirjavat. Tyynyliinat vaihdan kerran viikossa, lakanat kahden viikon välein. Tai kun meillä on kolme kotia, laskeskelen, milloin milläkin lakanoilla on nukuttu parin viikon verran. Mökillä voin ajastaa sekä pesu- että tiskikoneen toimimaan yösähköllä, kuten Kivikasa tekee. Pesen täysiä koneellisia, kuivaan ulkosalla aina kun voi. Mökillä on vaatteille kuivauskaappi, sen sähköä käytän tarvittaessa, useimmiten pyykki kuivuu hyväntuoksuiseksi ilman sähköäkin siinä. Mankelista en luovu, minulla on mökilläkin sellainen ja rakastan liinavaatteiden mankeloimista ja nautin viikatessani hyväntuoksuisia pyykkejä kaappiin.

Omakoti-lehden asiantuntija vakuutteli, että lämminvesivaraajan veden voi huoletta alentaa 55-asteiseksi, joten ajattelimme kokeilla sitä syysloman jälkeen, kun tyttären perhe on ollut täällä mökillä. He saunovat ja lotraavat vettä, joten lämmintä vettä täytyy riittää meille kaikille.

Viikolla käytiin somistamassa haudat talvikuntoon. Olin tilannut hautaustoimistosta mieheni hautakiven kunnostamisen ja hienosti se olikin puhdistettu ja haalistunut teksti maalattu uudelleen. Hänen kuolemastaan tulee ensi kuussa 20 vuotta. Keräilin mökiltä havuja, puolukanvarpukimpun, sammalta ja jäkälää, lisäksi ostettiin callunoita ja hopealankoja. Tanskassa käydessäni joillakin hautausmailla olen ihastellut hautojen koristelua ja yritin sommitella vähän samanlaisia. Koristelin Justuksen vaimon haudan samantapaiseksi. 

Torstaina menimme tyttären kotiin yökylään hoitamaan Zappaa, kun tytär ja vävy matkasivat Tampereelle John Cleesen showta katsomaan ja jäivät hotelliin yöksi. Pennun kaitseminen on täyttä työtä, paitsi ne hetket, kun se retkahtaa nukkumaan herätäkseen entistä virkeämpänä riehumaan. Ne pienet, terävät maitohampaat purevat mihin tahansa ja farkuissani (vanhoissa) on nyt pari reikää. Viisaana ihmisenä olin kutsunut Justuksen miniän Sysi-koiran kanssa kyläilemään ja annoin Sysin väsyttää pennun! Tosin Sysi väsähti parin tunnin jälkeen niin, että hyppäsi turvaan isäntäparin sängylle, kun älysi, ettei Zappa jaksa vielä perään. Tein omenakaurapaistosta 12 hengen annoksen, mutta me kuusi ihmistä syötiin se kerralla! 

Tytär oli pedannut meille omaan makkariinsa, "ettei Zappa häkelly, jos te nukutte vierashuoneessa". No Zappa veteli sikeitä puoli kuuteen asti, hyppi sitten ovea vasten ja väänsi upeat tortut pihalle ja jatkoi pian uniaan. Heviteini heräsi ennen seitsemää ja veljensä vähän myöhemmin, ovat tottuneet itse ottamaan aamiaisensa, joten torkuin enkä mennyt häiritsemään. Heviteini lähetti bussissa matkatessaan ihanan viestin, että lähdin kouluun, en raaskinut herättää, mutta iloista päivää teille. Hänellä alkoi koeviikko, eilen oli englannin presentaatio ja ensi viikolla kokeita.
Edellisenä iltana istuimme iltapalan ääressä ja juttelimme Heviteinin kanssa sotatilanteesta. Ällistyin, miten paljon hän asiasta tiesi ja osasi perustella sekä kuunnella. Hän pohtii nyt sekä merikapteenin että sota-asiantuntijan ammatteja. Hänen päänsähän on kuin tietokone, osaa luetella monien maiden sotakalustotilanteen ja on kuin historiankirja sota-asioissa. Hän myös kysyi ihan vakavissaan, että mamma, mitä eläkeläiset oikein tekee kaiket päivät. Me sitten kerroimme, mihin meidän päivämme kuluvat. Voi että mä nautin noiden nuorten kanssa keskustelemisesta ja aina uudestaan ihmettelen, miten paljon he asioista tietävät.

Zappan kanssa retkeiltiin eilen pari tuntia metsässä, kun se rakastaa puunrunkojen yli hyppimistä ja mustikanvarpujen nuuskimista. Tosin kaivelin vähän väliä sen kidasta käpyjä, havunneulasia ja muita aarteita. Kai se epätasainen maasto teki meidänkin nivelille hyvää.

Nyt ollaan mun mökillä. Justus flunssassa. Upea sää, minulla pesukone pesee Justuksen mökin poikien lakanoita ensi kesää varten. Määräsin Justuksen pitämään sairaslomaa, saa nähdä, totteleeko. Posti toi tilaamani uudet ovet pesuhuoneen allaskaappiin, ne odottavat asentamista. Vanhat jo veden kuluttamat.

Aurinkoista lauantaita kaikille ja sunnuntaitakin!

Mielialaosastolta, moi!

Mieliala on taas varsin korkealla vaikka maanantain pentukoulu jäikin väliin kouluttajan sairastumisen takia. Eläinlääkärillä käytiin tänään, ja kumma kyllä, Lyyti antoi lääkärin kiltisti avata suunsa (mun suorittama hampaidenpesu ei oikein tahdo onnistua. Tänä aamuna koira puri peukaloon. Onneksi on voimassaoleva tetanusrokotus) ja tarkastella alakulmahampaita, jotka aluksi näyttivät kasvavan hieman vinoon mutta ovat nyt koiran leuan pidetessä jo miltei oikeilla paikoillaan.

Muutenkin reipas eläin; edes niskaan pistetty rokotepiikki ei pistänyt pentua vinkaisemaan. Minä kyllä opin yhdestä koirankasvatuskirjasta, että jos pentu puree, pitää vinkaista suunnilleen samalla tavalla kuin toinen koira tekisi. Harjoittelemme ahkerasti, minä vinguntaa, Lyyti hihnakävelyä ja muita koirien kansalaistaitoja.

Elämämme on tällä ja seuraavalla viikolla tavallista eläimellisempää, sillä Lyytin isosisko Justina, jota hoitaessamme kääpiösnautseriin tutustuimme ja ihastuimme, on meillä hoidossa. Omistajat lomailevat.

Kiintoisaa on vertailla noita kahta: Justina on ruoan suhteen varsin nirso, saattaa jättää aterian väliin vaikka nappuloille olisi valuteltu herkullista kanalientä ja mukana olisi muutama broilerinsuikalekin. Lyyti taas on varsinainen Ahmed Ahne, joka huitaisee oman annoksen hetkessä ja asettuu sitten sisaren viereen vahtimaan, josko kupin pohjalle jotain jäisi. Yleensä kyllä vähän jääkin.

Zappan kuulumisten lisäksi (kiitos, IL!) mulla on vertailukohtana kirjailijapariskunta Jari ja Kati Tervon borderterrieri, josta kertova teos nimeltä Ukko on hiljattain ilmestynyt. Ihan suositeltava (ja hauska!) tarina koira-arjesta.

Eipä tässä muuta erikoista. Syksy etenee, Espanjaan lähtö lähenee. Kolmen viikon kuluttua pakataan kamppeet ja koira (totta kai se matkustaa kanssamme – tänään eläin sai jo oman passinkin!) ja siirrytään joksikin aikaa Andalucian auringon alle. Siellä kävellään, kävellään ja kävellään, sillä kuten Twitter-kuplaani kuuluva työterveystyyppi toteaa, niin: ”Milloin olet tullut kävelyltä takaisin huonommalla tuulella kuin sinne lähtiessäsi? Sen lisäksi että kävely nostaa mielialaa, se myös vähentää stressiä ja virkistää. Laskee verenpainetta ja kolestrolia. Terästää muistia, edistää oppimista ja lisää luovuutta. Ja parantaa unta.”

Mutta sitä ennen ehtinen vielä poiketa palstalla. Hyvää viikkoa, kiitokset sähkönsäästövinkeistä ja paranemistoivotukset potilaille. Eritoten Jumbojetille voimia - toivottavasti toivotuksemme kannattelevat!

PS. Aijuu, päivän mietelause. Tulee Turusta, "Uutissi Turust" palstalta, sikäläisellä murteella: "Kaik me lihotaan, ku tullaan vanhaks. Meijän pääs on niin paljo tiato, ettei se enää mahru sinne, vaan levi pitkin kroppa." 😉

Huomenet!
Kirjoittelin tuossa taisi olla toissapäivänä hyvinkin pitkästi mutta unohdin kiittää Karpaloa ja hänen snautsereitaan terveisistä. Täältä kans terveisiä - meillä eläimellinen meno jatkuu, eli metsäretkiä, koirapuistoa, välillä pikku torkut (emäntä ei ota vaan edistää omia hommiaan sillä aikaa rauhassa).

Hyvää viikonjatkoa kaikille!