Menna: Anteeksi, minä vallan unohdin missä olen😅. Täällä niin harvoin puhutaan painojutuista, että ei aina muista itse asiaa. 🤣 Vaikka syytä olisi ainakin minulla. 
Nyt on vaan niin nuo reseptit pyörimässä päässä. Piti tehdä siitä geishasta jo viikko sitten harjoituskakku kun oli uusi resepti. Oli kyllä taivaallisen hyvää. Anteeksi taas 🤣

Moi mimmit, ihanaa, kun olette kertoilleet kuulumisia. Mun päivät ovat kuluneet toistensa kaltaisina. Kolmena aamupäivänä vesijumppaan, muina aamuina kaupassa käyntiä ja kodinhoitoa. Iltapäivät sairaalassa. Justuksen käsivartta on tutkittu, saattaa olla kiertäjäkalvon revähtymä. Tutkitaan lisää. Haittaa lonkan kuntouttamista, kun vasen käsivarsi on heikko. Pääsee itse sängystä pyörätuoliin ja siitä takaisin, sekin jo edistystä. Eilen oli mennyt omin lupinensa suihkuun, saanut riisuttua ja peseydyttyä ja pukeuduttua kaiken muun paitsi sukat. Soitti minulle kylpyhuoneesta, että kun mä en saa näitä sukkia vedettyä. Minä siihen, että soita hoitaja ja saisitko edes yksin mennä koko suihkuun. Oli soittanut hoitajan avuksi, mutta miestä keljutti avun pyytäminen. Hän on laihtunut kahdeksan kiloa, taitaa vaan valitettavasti olla lähtenyt lihaksista.

Karmale, toivottavasti miehesi toipuminen jatkuu hyvää vauhtia. Varmaan säikähdit aika lailla sitä aivoverenkiertokohtausta, joka ei toivottavasti ikinä uusi.

Jumbojet, toivon, että antibiootit tepsivät eikä miehesi joutuisi taas sairaalaan. Kun kirjoitit nuoruuden rakkaudesta, mieleeni tuli oma ensirakkauteni, olin 15-vuotias. Minulla oli vyötärölle asti paksut, mustat letit. Alkukesä ja tuomi kukki. Poika poimi tuomenkukkia ja työnteli niitä lettieni solmuihin. Minusta hän oli ihmeellinen!

Minäkin rukoilen joka ilta ennen nukahtamistani. Juttelen, vaikka joskus tuntuu, että pyydän vain koko ajan jotain. Yritän muistaa myös kiittää. Äitini oli pyhäkoulunopettaja ja teini-iässä jouduin välillä tuuraamaan häntä. Silloin kerrottiin raamatusta tarinoita, joita elävöitettiin laittamalla kankaalle pahvikuvia.

Kivikasa, herkullisia leipomuksia teet vauvelin juhliin. Jääkö miniälle mitään leivottavaa? Minä olen unelmoinut laskiaispullasta monta päivää. Tämänpäiväisen rankan vesijumpan jälkeen katsoin ansaitsevani sellaisen. Menin lähikauppaan ja jo kaukaa näin, että isossa altaassa oli yksi ainoa pakkaus jäljellä. Suorastaan syöksyin nappaamaan sen, ennen kuin kukaan muu ehtii. Sairaalasta tultuani tein kahvit ja hotkin sen pullan niin, että kermat ja hillot vaan roiskuvat suupielistä.

Menna, sait hymyn huulilleni, kun kirjoitit olevasi ihan puhki siivoojien touhua katsellessasi. Sinä olet aina oma aito itsesi, hyvä niin!

Olen kamalan huolissani maailmantilanteesta. Toisaalta olen nykyään huolissani ihan mistä tahansa eikä uni tahdo illalla tulla. Tiinuliinu on parasta jutteluseuraa, kun tarvitsen rauhoittumista miettiessäni, että voi kun Justus olisi jo kotona silloin, kun ydinaseita käytetään, että voitaisiin kuolla käsi kädessä. Tiinuliinulla on hyvin realistinen tapa saada minut raiteilleni ja minä olen aivan vakuuttunut, että hänellä on salaista tietoa ja häntä on parasta uskoa.

Viikonlopuksi muutan tyttären kotiin hoitamaan Zappaa, sitten saatte varmaan kuulla sen toilauksia. Tyttären perhe lähtee Madridiin, jossa kohokohtana on Real Madridin peli. Tulevat vasta maanantaiyönä takaisin. Olen kieltäytynyt Zappan ulkoilutuksista, joten vävyn sisar tulee lenkittämään sen ja minä pääsen sillä aikaa sairaalaan. Aamu- ja iltapissatuksista pärjään, kun asuvat omakotitalossa ja metsä on kolmen metrin päässä. Nastakengät vaan mukaan.

Kiitos kun kirjoittelette!

Minäkin tässä miettinyt mitä kuuluu ILlle ja justukselle?

Kävin nyt katsomassa isäntää eka kerran leikkauksen jälkeen. Poikakin tuli Tampereelta.
Huomenna tulee viikko leikkauksesta. Läppäleikkaus tehtiin avoleikkauksena, että nähtiin ettei se bakteeri ole mennyt sydämeen? Läpissä rakenne sellainen, että näytti kuin bakteeri olis ollut..
Vaihdettiin tekoläpät. Olivat tutkineet läpät, eikä niissä enään bakteeria ollut.

Nyt saa kipulääkettä ja antibioottia kolme kertaa päivässä. Jaksoi hiukan kävellä rollan kanssa, mutta väsyy vielä helposti.
Oli nyt vielä iltasella tehnyt pienen kävelyn. Kaikki huonekaverit oli kotiutettu päivällä. 
Menen taas huomenna katsomaan.

Jos on isäntä laihtunut vähän, niin olen minäkin. Tosin mulla olis varaa laihtua vaikka enemmänkin, mutta isännällä ei.

Voikaahan hyvin💕

Muoks. Siellähän se IL olikin samaan aikaan kirjailemassa kuulumisia. Kiitos niistä💕

Ensimmäinen yö takana uniapneakiskon kanssa. Meni helpommin kuin pelkäsin. Koko illan jännitin kun nukkumaan meno lähestyi. Hyvissä ajoin aloin valmistautua pesemällä ensinnäkin hampaat tietysti huolella hammasvälejä unohtamatta. Aluksi tuntui, että en ikinä saa  niitä paikalleen, mutta viimein onnistui. Alaosa varsinkin on hankala kun vasemmalla alhaalla on takimmainen hammas melkoisen vinossa. 
Lueskelin sitten sängyssä jonku aikaa, että oikeasti alkoi nukuttaa. Sylkeä erittyi tavallista enemmän, kai ylimääräisestä esineestä johtuen 
Nukuin sitten neljään asti välillä havahtuen. Neljältä kävin autotallissa katsomassa lämpötilaa kun pakkanen läheni jo kahtakymmentä. Kaikki oli kuitenkin hyvin ja tallissa lämpöä +8.
Nukuin sitten vielä puoli kahdeksaan eli olin tyytyväinen eka yöhön ja varmaan tänä iltana ei jännitä enää niin paljon. Sain härvelin irtikin helpommin kuin hammaslääkärissä, joten sitäkään ei tarvi enää pelätä. 
Saa nyt sitten nähdä, onko tuosta jotain apua. 

Heipat kaikille "vanhoille" tutuille. Samoin myös vielä heille joihin en ole vielä tutustunut. Oli pikkupakko maksaa taas jäsenmaksu, kun eivät olleet muutamaan vuoteen huomanneet mun käyneen sivuilla. Meinasivat poistaa mun koko olemuksen nimmareineen kaikkineen heän tiedoistaan!
  
No nythän olen ilmoittanut olemassaolostani ja elossakin olosta!
Tunnin päästä lähtö Ikinuorten kerhoon! Omaksi ja toisten iloksi tai harmiksi. Ei mulla siellä varsinaisesti mitään roolia ole, itteni vien toisten seuraan ja samalla muutama muukin mummeli pääsee kerhoileen mun kyydissä ja samalla näkemään muitakin ihmisiä!🧠kin virkistyvät, toivottavasti. Poissaoloni aikana on tämä koko kiloklubi uudistunut monelta osin. 

Mukavaa päivänjatkoa itsekullekin😍

Kiva, että olet taas täällä Islawisla. 🥰

Islawisla, minäkin ilahduin huomatessani tutun nimimerkin! Toki olen seurannut elämääsi facebookissa siltä osin, mitä olet kertonut. Seri se on tietysti kiinnostavin juttu 🥰 ja hetken säälittelin kaveria tuosta nipsnaps-touhusta, mutta hyvähän se on huolehtia toisen tulevasta terveydestäkin, kun ei niitä värkkejä enää muutoin tarvita 😄

Luin juuri loppuun S. J. Bennett'in cosy crime-kirjan Kolme koiraa haudattuna, joka oli erittäin hauska kirja. Kirjan tapahtumat on sijoitettu Buckinghamin palatsiin ja siinä kuningatar Elisabet yhdessä apulaisyksityissihteerinsä Rozien kanssa ratkoo rikoksia. Bennett'in ensimmäinen kuningattaren rikostutkimuksista kertova kirja Windsorin solmu, jonka tapahtumapaikkana on Windsorin linna, oli sangen mukaansa tempaava ja tämä toinen oli ehkä jopa vieläkin parempi. Huomasin netistä, että kolmaskin kirja on jo julkaistu ja suomennettukin (Mitä majesteettisin murha). sen tapahtumapaikkana on Sandringhamin linna. Kirjojen kansissa lukee "Agatha Christie kohtaa The Crown-sarjan" ja ne on kirjoitettu lempeästi kieli poskessa, mutta ne ovat oikeasti viihdyttäviä.

Lupasin tehdä tänään päivälliseksi löytämäni uuden reseptin mukaisen katkarapupastan, joten täytynee lähteä valmistelemaan. Mukavaa viikon jatkoa kaikille 😃

Kiitokset takaisin toivotuksista Menna ja Kivikasa!

Mietin jo tänään, että pitikin palata tänne KKlubiin, kun muutenkin istun ihan liikaa tietokoneella.

No syy oli tietysti te monet tutut nimimerkit jotka täällä jaksavat kirjoitella. FBssä tosiaan olen muutamia kertoja tykkäillyt Menna sun jutuista. Samoin IL on saanut tykkäyksiäni. Kivikasaa en ole FB- ssä nähnyt. Mitä sinulle kuulu? Oletko tätänykyä huristellut ohitseni hiihtämään, vai onko kotiladuilla ollut riittävästi lunta. Moottorisahaakin kaipailen. Älkää nyt kukaan pahoittako mieltänne, jos en heti muista nimimerkkejänne, olin palvelun tarjoajan mukaan viimeksi maksanut jäsenyyteni 2016. Siihen mahtuu melko monta päivää.

Meillä on sisareni kanssa sellainen diili, että hän leikkaa Salon Seudun Sanomista sudokut irti ja niputtaa ne kirjekuoreen ja kun on riittävästi koossa niin kiikuttaa postiin. minä tykkään aamuisin herätellä niillä aivojani. Viimeisessä sudokukirjeessä oli Salon kirjaston poistomyynnistä ostettu v.1988 kirjoitettu kirja. Kirjailija oli Harju, etunimeä en muista ja se on nyt lainassa ystävättärelläni, joten en voi heti tarkistaa. Kirjan nimi oli Kyllä Suntiotar järjestää.  Oli mukavasti, vähän ehkä lapsellisestikin, mutta "siististi" kirjoitettu pienehkö teos jonka lukemisen jälkeen jäi hyvä mieli. Tämä minun lukemisistani viime viikon lopun aikana.

Toinen lukukokemus kesti melkein kaksi vuotta. Kun aloitin ensimmäisestä jaksosta, ei viimeistä jaksoa oltu vielä kirjoitettu. Siinä  seurattiin pienen tytön lapsuusvuosista hänen ja hänen lapsensa elämänkulkua sota-ajan keskellä jne. Tuttuja julkisuuden nimiä ja heidän elämänmenoa sivuttiin sujuvasti. Kirjailija Enni Mustonen ja kirjasarja Syrjästä katsojan kertomuksia.  Täällä se oli niin tykätty, että useita sain jonottaa joskus useita viikkojakin, varsinkin viimeistä osaa.

No niin... lähdenpä Serin kanssa iltalenkille, vaikka pakkanen paukku n. 13-15 pakkasasteen lukemissa.


Kuulumisiin ja pysykää terveinä!🥰

Islawisla: Kiitos, minulle kuuluu muuten melko samaa kuin ennenkin, paitsi olen nyt tuplamummu. Nämä pienet lapsenlapset ovat kyllä vieneet minun sydämeni täysin. Aina on ikävä ja kerran kuukaudessa pyrin näkemään heitä, koska haluan luoda heihin sellaisen suhteen, että joskus toivon heidän tulevan itsekseenkin mummulaan🥰. Hyvässä alussa ainakin olen, koska tämä vanhempi kaksivuotias haluaa usein soittaa mummulle videopuheluja ja vetää leikkeihinsä mukaan. 😄

Hiihtelemiset ovat olleet viime vuosina lähinnä täällä kotopuolessa. Vuotuisella perinteeksi muodostuneella Vuokatin viikonlopulla olen ollut entisten työkaverien mukana ja taas olen ennen pääsiäistä menossa. Selkäni on vihotellut usein viime vuosina, joten en tiedä uskallanko enää tunturimaisemiin, vaikka onhan siellä Ylläkselläkin niitä tasaisempia latuja. En missään nimessä ajaisi teidän ohi, jos sinne menisin. ❤️Kysyisin varmasti, että oletteko kotosalla. 🥰 

Tänään täällä pyryttää lunta vissiiin koko päivän, joten aloitin siivouksen. Illalla vein jo matot ulos kun oli vielä reilusti pakkasta. Huomasin taas heti tuon tehtyäni, että selkä ei tykännyt ollenkaan. Pelkäsin jo, että taasko olen pari kuukautta vaivanen. Otin sitte rauhallisesti loppuillan eikä nyt aamulla pahemmin tuntunut mitään. Sain jo imuroitua ja vielä pyyhin lattiat nihkeällä. Täytyy sitten varoa taas kun kannan mattoja takaisin. Mies kun on siellä reissussa, joudun pärjäämään ittekseni. 

Mukavaa päivää kaikille.

ja vielä Isla: minä en ole facebookissa koskaan ollutkaan, joten ei ole ihme, ettei minua siellä ole näkynyt. ☺️

Mukava kuulla jutuistasi. Minusta tuli mummu jo 32 vuotta sitten. Vanhin lapsenlapseni leipoi minut ISOMUMMUKSI 4,5 vuotta sitten. Vuosi sitten minusta tuli tupla isomummu. Vaan eipä haittaa, olenhan Sinua paljon vanhempikin!🥰 Kyllä mummona on mukava olla. Kuopukseni on nyt myös mummu.

Nyt pitää alkaa jottain hommaamaan. Päivä puolessa ja koira käynyt vasta pihapissat.

Mukavaa päivän jatkoa kaikille!