Tiinuliini, mulla vuotaa oikea silmä. Varsinkin tuulisella ilmalla. Hoitoa en osaa kertoa. Mutta tosi inhottavaa pyyhkiä silmää koko ajan.
Kestää yleensä päivän tai pari kerrallaan.

Eilen suunnittelin kaikkia istutuksia ja pihan haravointia yms mökkipihassa.
No tänään kotona totesin, ettei mitään kiirusta kun maa oli ihan valkoinen.

Mukavaa kevättä kaikille!

Tiinuliinu, meillä mieheni kanssa myös silmät vuotavat. Toissapäivänä olin 5 km:n metsälenkillä ja "itkin" yhden nenäliinan ihan märäksi, kun varsinkin vasen silmä vuoti solkenaan. Epäilin jo, että kyynelkanavassa on vikaa. Kaikkia apteekin kosteuttavia ja voitelevia tippoja on kokeiltu, mutta ne eivät auta. Nyt ostin allergiaan tarkoitettuja tippoja, sillä minulla on siitepölyallergioita. Jos ilmavirtaukset pystyvät tuomaan Saharan hiekkaa, niin miksei yhtä hyvin siitepölyjä. Saa nähdä toimiiko tipat. En ole tänään viitsinyt lähteä tuonne tuuleen ja tuiskuun. Silmien sidekalvot ovat yhä punaiset ja ärtyneet.

En nyt muista, milloin Kivikasa lähtee reissuun, mutta hyvää matkaa teille!

Menna, mieheni kävi ajokorttia varten lääkärissä ja lääkäri lähettää todistuksen suoraan poliisilaitokselle tai mihin se nyt oli. Valokuva lienee siellä ennestään, kun hän on hiljattain uusinut passin ja henkilökortin. Mies oli kyllä tarjoutunut piirtämään kellotaulun lääkärille, mutta mitään älyä vaativia tehtäviä ei tarvinnut tehdä. Uskoisin, että sinun miehesi on niin kokenut ajaja, että hän saattaisi läpäistä ajokokeen.
Kiva, että kuulutte tuohon varttuneen väen kerhoon, jonka mukana pääsette matkustelemaan ja tutustumaan nähtävyyksiin. Tekee hyvää käydä vähän kotipiirin ulkopuolella tuttujen ihmisten seurassa. 

IL:n matkakuvauksia on kiva lukea. Hyvin tunnut jo pärjäävän polvesi kanssa siellä, kun kävelet noin pitkiä matkoja. Facebookissa on ollut kuvia iloisesta seuraelämästä ihanissa maisemissa - ja ruoista ihanissa ravintoloissa. Hyvää loman jatkoa!

Japena, on raskasta, kun oma lapsi sairastaa💔. Sinä et kuitenkaan jää huoleesi piehtaroimaan, vaan elät tapahtumarikasta elämää lastesi, sijoituslastesi ja uusien ihanien vauvojen keskellä. Mies voi paremmin ja polvikin tuntuu parantuneen hyvin, joten paljon positiivistakin on elämässäsi tapahtunut.

Olen tainnut talven aikana lihoa pari kiloa, sillä skinny farkut ovat nyt todella skinit. Kyllä tämä tästä, kun taas pääsee ihanille metsälenkeille ja useammin kuntosalille. Lakkaisi tuo lumentulo! Narsissit ja helmilijatkin nuupahtivat peräkkäisten pakkasöiden vuoksi. Eilen puhuin puhelimessa keittiön ikkunan äärellä, kun mustarastas tuli istumaan raja-aidalle ja tuijotti suoraan sisään. Olemme koko talven ruokkineet paria mustarastasta rusinoilla, mutta kun välillä oli jo lämpimämpää eikä niitä enää näkynyt pihapiirissä vaan laulelivat jossain kauempana, lopetimme. Nyt vein kiireesti portaalle kourallisen rusinoita ja lintu tuli heti niitä ottamaan. Tänään sama juttu. Takatalvi koettelee lintuja. Toivottavasti muuttolinnut palaavat joksikin aikaa takaisin lämpimämmille seuduille, etteivät palellu tai kuole nälkään täällä.

Me emme ole käyneet missään. Nyt mieheni keksi, että hänen tutkimusalansa kongressi pidetään v. 2027 Pariisissa. Edellinen oli jossain eksoottisemmassa paikassa, jonne ei omin rahoin olisi viitsinyt matkustaa. Mies siis päätti, että hän elää ainakin siihen asti, että pääsee nyt osallistumaan, siis samoihin aikoihin hän täyttäisi 88 ja minä 82 (tosin vasta loppuvuodesta). On hyvä, että on jotain odotettavaa, mutta kolme vuotta on tällä iällä pitkä aika. Tahtoisin mennä jonnekin jo aiemmin, jos ei sitten pääsisikään!

Kipa, todella ikävää, että isälläsi on nyt todettu muistisairaus! Kuvaustesi perusteella hän on aina tähän asti ollut reipas ja omatoiminen, joten ei näin ulkopuolinen olisi osannut tuota odottaa. Onko varmaa, ettei taannoinen kaatuminen aiheuttanut jonkinlaista aivovammaa?  Olisiko mitenkään mahdollista, että hän pääsisi äitisi kanssa samaan hoivakotiin, ehkä jopa samaan huoneeseen? Voimahaleja sinulle! ❤️

Hyvää viikonloppua ja tulevaa viikkoa kaikille!

Voi miten kiva kuulla Pikselinkin kuulumisia! Ja Mennan elohopeakerhon matkoja odotellessa!

Me autoimme tänään ystäväpariskunnan lähtemään. Rouva kaatui eilen vanhankaupungin mukulakivikujalla (alkoholilla ei ainakaan paljon osuutta asiaan) ja pyöri alas kujaa. Katselimme kauhuissamme, eräs roteva mies ryntäsi auttamaan, totesi kai, ettei noista kävelykeppityypeistä taida paljon apua olla. Osoittautui romanialaiseksi lääkintäalan ihmiseksi, tutki rouvan raajat, kyseli kaikenlaista ja kertoi sitten nostavansa rouvan ylös.

Rouvan kylki oli tänään musta, ranne kipeä kuin myös polvi. Ei ollut heistä pakaasejaan siirtämään yläkerrasta autotalliin, joten Justus (kipeinen lonkkineen) kantoi laukut ja pakkasi auton. Rouvan mies on niin huonossa kunnossa, että olemme oikeasti huolissamme, miten pärjää kotimatkan. Ovat nyt kentällä ja saaneet invakuljetuksen koneeseen.

Eilen mentiin vanhaankaupunkiin Michelintähden ravintola Oustauhun lähtöillalliselle. Paikan omistaja, mainio hollantilainen herra, väitti muistavansa minut, vaikka olemme käyneet paikassa ennen koronaa. Jokainen tilasi haluamiaan ruokia ja sitten maistelimme niitä toisiltamme, hyviä olivat. Paikka on viehättävästi sisustettu ja tunnelma mainio, ei pienintäkään pönötystä. Isäntä kävi vähän väliä juttelemassa ja kyselemässä kuulumisia. Yllätys oli, kun jälkiruoan jälkeen tarjoilija toi soihdun pöytäämme ja kertoi sen olevan isännän tervehdys. Tervehdyksinä oli jo tullut limongelloakin. Yleensä noita soihtujuttuja viedään vain jotain erikoispäivää viettäville.

Varasin samalla kertaa pöydän viikon päähän, kun Justuksen tyttären perhe haluaa myös sinne syömään.

Kävimme äsken kaupassa, Justus haluaa huomenna paistaa pihvit ja tehdä herkkusienikastikkeen sen kanssa. Ei lähdetä mihinkään, nautitaan kirjoista ja leffoista.

Missä täällä on muiden kuulumiset? Kyllä Espanjassa olijakin teidän kirjoitteluja kaipaa.
Sunnuntaina autoimme ystäviämme lähtemään. Justus kantoi pakaasit yläkerrasta autoon ja hieman huolestuneina katselimme Pianojustusta, oli todella huonovointisen näköinen. Miehillähän on sama etunimi, joten keksimme nimittää pianokorjaajaa Pianojustukseksi ja minun miestäni Timanttijustukseksi.

Huoli oli aiheellinen, sillä kun pariskunta pääsi vihdoin kotiinsa, mieheltä meni jalat alta ja ambulanssilla sairaalaan, jossa hän on vieläkin tutkimuksissa. Hänhän sai kipeään selkäänsä piikin juuri ennen lähtöä ja epäilen, että sieltä johtuu se jalkojen tunnottomuus.

Eilen lähdimme jokatiistaisille ruokamarkkinoille. Vaan ne olivatkin muuttaneet paikkaa, mutta vastaantulevien isoja kantamuksia seuraten osasimme suunnistaa markkinoille, jossa samalla kertaa olivat myös "rättimarkkinat". Tuttu oliivimyyjä on kenties lopettanut bisneksen, kun en häntä nähnyt, mutta voihan niitä oliiveja muiltakin ostaa. Avocadoissa oli iso kyltti, että ei saa koskea. Myyjä kyseli, milloin aion syödä niitä. Vastasin, että varmaan tänään, huomenna ja ylihuomenna. Hän valitsi ja merkkasi kynnellään, missä järjestyksessä pitää herkut nauttia. Kotiin tultuamme avasimme sen ensimmäisen ja voi että se oli hyvää!

Ostin isot kimput kukkia, vaaleanpunaiset liljat kympin ja hehkuvankeltaiset krysanteemit seitsemän euroa. 

Tämän maan jätehuoltoa en ymmärrä. Urbanisaatiollamme (taloyhtiöllä) ei ole omia jäteastioita, ei kenelläkään muullakaan. Tien vierillä on paikoin isoja jätesammioita, joihin itse kukin vie roskansa. Reilu kymmenen vuotta sitten ei ollut mitään lajittelua, viinipullot, biojätteet ja muut samaan vaan. Nyt pullot ja lasit sentään omaan muoviastiaan, mutta ei ole mitään pullopalautussysteemiä (joka Suomessakin on ymmärtääkseni nyt vaakalaudalla). Edelleen biojätteet samaan roskikseen muun sälän kanssa. Ihmisillä on tapana jättää roskisten viereen vanhoja tuoleja, telkkareita ym. ja sen estämiseksi on pystytetty tauluja, joissa 600 - 30.000 euron sakkouhalla kielletään jättämästä mitään jäteastioiden ulkopuolelle. Eilen kieltotaulun alle oli nätisti pinottu pehmusteita, akvaario, vanha salkku ja jotain muuta.

Pitkään jatkuneen kuivuuden takia vesi on säännösteltyä. Altaita ei saa täyttää ääriään myöten. Meillä kävi eilen allasmies, joka tarkkaan säännösteli veden juuri oikeaan kohtaan. Tiettyinä kellonaikoina vettä tulee lirutellen ja Guadalestin padostakin alkaa olla vesivarannot vähissä.

Kaupoissa on aina saatavilla leipää 0,45 sentin hintaan ja "kyykkyviiniä" 1-2 euroa pullo. Tämä johtuu vanhasta laista, jonka mukaan jokaisella espanjalaisella pitää olla mahdollisuus veteen ja viiniin, vaikka olisi kuinka köyhä.

Me lähdemme kohta lentokentälle hakemaan Justuksen tyttären perhettä. Tulevat parhaaseen täydenkuun aikaan. Viime yönä ihastelimme meren takaa nousevaa kuuta, joka levitti ison, hopeisen kuunsillan merelle, muutama risteilylaiva lipui siinä kuun valossa.

Jo jottei olomme täällä olisi liian auvoista, yksi vessanpönttö ei vedä, vaan lorisee koko ajan. Justus yrittää parhaillaan korjata sitä. En tiedä, kenelle asiasta pitäisi ilmoittaa, ettei mene vettä hukkaan. Täytyy kysellä vävyltä. Onneksi on vielä kaksi toimivaa vessaa.

Kuulumisianne odotellen, IL

Mielellään niitä ulkomaan kuulumisia lukee, miksei toki muitakin.
Juuri luin tuosta EU:n uudesta pakotteesta joka ehkä vaatii rinnakkaisen järjestelmän Suomen toimivalle pullonpalautukselle. Miksi ihmeessä ei ensin hoideta asioita kuntoon siellä missä ne ovat rempallaan. 

Miten Kipa mahtaa jaksella? 

Minäkin olen ihmetellyt tuota pullonpalautusjuttua. Meillähän on ollut toimiva systeemi iänpäivät ja se on aikaansaanut sen, ettei luonnosta enää kovinkaan paljon löydy lasinsirpaleita. Tietenkin siiihen vaikuttaa myös se, että lasipulloista on isolta osin luovuttu. Tosin kun kaljaa ja siideriä raahataan Virosta eikä kaikki ole meidän palautukseen kelpaavia, niin niitä sitten heitellään pitkin ja lehmät saavat niitä sisuksiinsa! Täytyy toivoa, että meidän päättäjämme pystyvät pelastamaan toimivan palautussysteemin enkä kyllä ymmärrä, miksi pitäisi ottaa jokin rinnakkaissysteemi, kun meillä ei ole edes sellaista tuotantoa, joka käyttäisi pulloja uudelleen!

Tiinuliinu, silmiesi vuotaminen kyllä saattaa johtua pääosin kuivista silmistä. Minä olen kärsinyt siitä jo vuosikausia, tosin silmäni harvemmin vuotavat. Yleisimmät oireet ovat näön sumentuminen ja hiekkainen olo eli siis kuivuus! Silmälääkärini suosituksesta käytän sellaisia tippoja kuin Thealoz Duo. Sitä on nestemäisenä pullossa sekä geelimäisenä kertakäyttöpipeteissä. Sitä suositellaan käytettäväksi 4-6 kertaa päivässä, mutta minä en yleensä muista ennen kuin näkö alkaa sumentua 🙄 Laitan geelimäistä illalla nukkumaan mennessä ja joskus aamullakin, sillä aamuisin silmäni ovat TODELLA kuivat. Hyvä kun saan silmät auki! Geeli hieman sumentaa näköä hetkeksi, mutta en ole kokenut sitä haitaksi. Silmien vuotaminen voi tietenkin johtua myös allergiasta ja siihen on sitten omat tippansa. Lisäksi kyseeseen voi tulla kyynelkanavien tukkeutuminen. Mielestäni voisit käydä kysymässä silmälääkäriltä, jotta selviäisi tarkemmin, ettei kyseessä ole jokin tulehdus.

Pikseli, se on kivaa kun on jotain odotettavaa ja myös syy elämiseen, kuten miehesikin sanoi. Sen takia mekin varaamme kaikki retket ja teatterit todella hyvissä ajoin. Pisin odotusaika oli Tampere-talon Lentävä hollantilainen-oopperalla, kun se peruuntui koronan takia ja esiintyjien aikataulujen vuoksi siirrettiin kahdella vuodella eteenpäin. Se tuntui etukäteen ajateltuna hirveän pitkältä ajalta, mutta loppujen lopuksi aika kului vähän turhankin nopeasti, kuten sillä nykyään on tapana! Onhan kolme vuotta meidän iässämme melko pitkä aika, mutta hyvää ei odota koskaan liikaa ja voittehan te tehdä jotain pikkureissuja tässä välissä.

Lääkärintodistuksesta ajokorttia verten sen verran, että lääkäri kyllä voi lähettää todistuksen poliisille, mutta se edellyttää sellaista sovellusta, jolla se onnistuu enkä ole satavarma, onko lääkärillämme sellainen ja mikäli on (luulisi Terveystalolla olevan), niin osaako hän sitä edes käyttää. Siellä on laskun maksaminenkin tehty helpoksi siten, että lääkäri vain tekee laskun heidän järjestelmäänsä ja asiakaspalvelussa se löytyy kela-kortin avulla, mutta kun huomautin siitä lääkärillemme, hän kertoi olevansa siitä tietoinen, mutta hän ei luota siihen, joten saamme aina laskun paperilla! Onneksi hän ei ole sentään pariin vuoteen  enää tulostanut E-reseptejä paperille 🙄 

IL, olipas ystäväsi kaatuminen ja kieriminen kamala juttu. Siinä olisi voinut käydä todella huonosti, mutta hänellä oli kyllä onni matkassa. Ja että vielä paikalle sattui lääkintäalalla oleva auttajakin!

Japena, tyttäresi sairaus tuntuu varmaan tosi raskaalta. Näin lapsettomanakin osaan kuvitella, että oman lapsen vakava sairaus on pahinta kaikesta. Muistan kun veljeni kuoli 40-vuotiaana, se oli todella kova isku äidilleni, sillä eihän lasten kuulu mennä ennen vanhempiaan. Toivottavasti tyttäresi hoidot kuitenkin toimivat.

Tämä kevään keikkuminen ei enää tunnu yhtään kivalta 😠  Juuri kun lumi on sulanut, tulee lisää ja aina jotenkin korkojen kera. Eilen ja toissapäivänä satoi yhteensä varmaan parikymmentä senttiä. Lopetimme jo lintujenkin ruokkimisen, kun viimeinen auringonkukkasiemenpussi tyhjeni. Lumen takia ruokintaa pitäisi varmaan vielä jatkaa, mutta emme enää löytäneet marketistamme kuorittuja auringonkukansiemeniä. Tein täksi päiväksi ruokatilauksen kotiovelle ja yritin saada sitä kauttakin siemeniä, mutta olivat loppuunmyydyt. Varmaan jostain niitä löytyisi, jos voisi lähteä ajelemaan, mutta kun meillä on jo kesärenkaat, niin ei viitsi riskeerata ainakaan pikkulintujen takia. Rusakko kävi syömässä eilen lumen keskeltä krookukset , joten niiden paleltumista ei enää tarvitse pelätä! Hieman olen huolissani alppiruususta, sillä sen päälle kerääntyi tosi paljon lunta, kun se on niin laakea ja tiivis. Muiden pensaiden päälle lumi ei samalla tavalla jäänytkään. Pekka Pouta on ennustanut vapuksi 15-20 astetta lämmintä, mutta saa nähdä nyt enkä tosiaankaan panisi pahakseni, jos talvi vihdoin loppuisi!

Säästä huolimatta toivotan kaikille mukavaa viikon jatkoa. Huomenna pääsemme tutustumaan Eero Järnefeltin näyttelyyn 😃

Moi,
miltäs Eero Järnefeltin maalaukset vaikuttivat Mennan mielestä? 

(Ja joo, kiitoksia kuivasilmävinkeistä. Viimeisin silmälääkärikäynti mulla oli tammikuun lopussa – kuivasilmäisyys todettiin mutta eipä lääkärikään osannut taatusti tepsiviä neuvoja antaa. A-vitamiinivoide oli ohjeensa. Kyynelkanavatkin tarkistettiin, auki olivat.)
 
Mä näin ne Järnefeltit keskiviikkona; Museokortin ansiosta tulee näyttelyissä käväistyä suht usein. Usein nimenomaan käväistyä; saatan piipahtaa samassa näyttelyssä kaksi, jopa kolme kertaa jos se on mielestäni hyvä. Tämä oli, pitää mennä toisen ja kukaties kolmannenkin kerran. Toki osa maalauksista on tuttuja taidekirjoista, mutta onhan niiden näkeminen livenä ihan eri juttu.
 
Eilen sitten vähän toisenlaista ajanvietettä eli koiran trimmaus. Se tapahtuu Karjaalla (jollei nimenomaan tähän rotuun erikoistuneella ja muutenkin mukavalla ja kohtuuhintaisella trimmaajalla satu olemaan asiaa pääkaupunkiseudulle) joten koiraa odotellessa ehdittiin käydä läpi Karjaan kirpputorit. Mukaan tarttui 4,5 metrin räsymatto. Ihan uudenveroinen ja väreiltään Hankoon aivan passeli. Se pitää vain pätkiä sopiviin paloihin. Nyt kun veneen kunnostus ei ole vielä alkanut, on aikaa vaikka käsitöille.
 
Tai kirjoille. Eilen katsoin käyttämääni e-kirjasovellusta ja totesin, että tämän vuoden puolella eli neljän kuukauden aikana olen lukenut 38 kirjaa. Maksan lukuajasta vajaat kaksikymppiä kuussa, joten kalliiksi tämä(kään) harrastus ei tule.
 
IL, minäkin aina Espanjassa ihmettelen sikäläistä kierrätyssysteemiä. Sikäläisen talomme edessä kadunvarressa on kierrätysasema mutta lajittelu on melko suurpiirteistä. Eniten ihmettelen sitä, mitä vitsiä on biojätteiden säiliössä – en ole toistaiseksi onnistunut löytämään biohajoavia roskispusseja. Eikä niitä näytä löytävän muutkaan asukkaat: ihan tavan muovikasseilla kantavat tavaraa kyseiseen säiliöön.

Odotan innolla säiden lämpenemistä ja odotellessani osallistuin eilen illalla marttojen viljelylaatikkokurssille. Mulla on parvekkeella pari viljelylaatikkoa ja tyttären pihalla lisää. Keittiön pöydällä on itsekylvettyjä tomaatintaimia. Pieniä, mutta kyllä ne kasvit jo tomaateiksi tunnistaa.
 
Jaksamista kaikille teille, joilla on mitätahansa vaivoja. Tai huolta läheisistä.
 
Ensi viikolla on vappukin, joten hauskaa vappua jollen sitä ennen enää foorumille osu!

Heippa,

Meillä taloyhtiössä Mäntsälässä on suositeltu käyttämään tavallisia muovipusseja biohajoavan jätteen pusseina. Täällä biojäte menee Gasumille ja siitä tulee biokaasua. On kuulema helpompi poistaa pussi mekaanisesti jätteen joukosta, kun ei hajoa niin helposti eikä ehdi maatua. Näin meille on kerrottu.

Kummityttöni asui Hollannissa ja siellä pitää kaupasta ostaa roskille määrätyn värisiä roskapusseja. Näiden roskapussien hintaan sisältyy jätemaksu. Tätä ei kummityttöni tiennyt vaan osti opiskelijana halpoja pusseja ja kiikutti ne sitten määrättynä päivänä kadun varteen. Aikanaan tuli sitten sakkolappu 90,-€. 

Milloin, oi milloin tulee ihania aurinkoisia kevätpäiviä! Nämä kylmät, pilviset päivät ovat masentavia.

Mukavaa Vappua kaikille!

Moi mimmit ja terveisiä Espanjasta! Päivät ovat olleet täynnä tohinaa, mutta nyt sataa ja vietämme rauhallista kotipäivää.

Viime keskiviikkona ajelimme lentokentälle hakemaan Justuksen tyttären perhettä ja sieltä astelivat koneesta myös Kipan siippa neljän kaverinsa kanssa. Torstaina ajelutimme vieraitamme ympäriinsä tutustumassa paikkakuntaan ja menimme rantakaupungille syömään.

Kävimme tervehtimässä Kipan siipan porukkaa kartanolla, saimme valkoviiniä ja iloinen puheenporina täytti tienoon. Miehet ovat aikaansaavaa porukkaa, eivätkä oikeastaan tarvinneet opastustani, mutta minähän silti kerroin ehkä liikaakin tietouttani tästä ihanasta paikasta.

Perjantaina ajelimme 30 kilometrin päähän rannalle Villa Joyosan pikkukaupunkiin El Posit -ravintolaan, jonka tapakset ovat kuuluisia. Tilasimme kahdeksan tapaksen menun ja jokainen pieni taideteos tuotiin yksitellen. Ravintolassa opimme uusia tekniikoita. Tarjoilija tuli kyselemään, olemmeko valmiit tilaamaan, johon minä hieman närkästyneesti, että emmehän ole saaneet vielä menuakaan. No se oli pienessä kivenpalasessa qr-koodina. Herttainen robotti keräili likaisia astioita ja meni välillä nurkkaan seisomaan.Masu tuli kyllä ihan täyteen. Parkkipaikkoja ei löytynyt, mutta pokkana ajelin jonkun purjehdusklubin parkkipaikalle ja yritimme kovasti näyttää siltä, kuin meillä olisi joku mahtavista purtiloista siellä laiturissa.

Seuraavaksi etsittiin Decathlonista urheilu- ja vapaa-ajan vaatteita ja loppupäivä menikin Carrefourissa täydentämässä ruokavarastoja. Tosin Kaitsu 14 v ja minä pakenimme ensimmäisen tunnin jälkeen kahvilaan odottelemaan.

Justuksen vävy tykkää valmistaa iltaisin pieniä herkkupaloja, joten perinteistä voileipälinjaa ei ole tarvinnut noudattaa. Illat venyvät pitkiksi, olemme istuskelleet terassilla vilttien sisälle kääriytyneinä ja rupatelleet. Minä ja Kaitsu pulahtelemme altaaseen ja olen jopa vesijumpannut, mutta leikattu jalkani on silti nestettä täynnä ja näyttää tukilta.

Eilen oli vuorossa vanhaankaupunkiin tutustuminen. Kirkon aukio on täynnä ravintoloita ja ainakin yhdessä niistä saa erinomaista sangriaa, joten sinne alkudrinkeille. Oli hauska seurailla iltamessuun menijöitä ja etenkin lapsia, joilla oli kauniit vaatteet, pienillä pojilla puvut, tytöillä rimpsuhameet ja rusetit.

Ravintolassa ymmärsimme jo qr-koodin päälle, mutta uusi tekniikka oli viety vielä pidemmälle, kukin merkkasi puhelimeensa haluamansa annokset. Minä tilasin gold startereista pienen rapuleivän. Se näytti herkulliselta, mutta oli lämmin. No minä tarjoilijalle kertomaan, että tämähän on lämmin. Poika pyyteli anteeksi, vei annoksen pois ja toi hetken päästä takaisin polttavan kuumana. Minä protestoin ja toinen tarjoilija tuli kuuntelemaan. Minä naputan sormellani puhelimeni tilauskohtaa, että tämän piti olla GOLD STARTER, mutta tämä on tulikuumaa. Mies katsoo minua ja sanoo, että joo joo, mutta sen kuuluu silti olla kuumaa. No mikäs siinä sitten, hyvää oli kuumanakin, mutta jutun logiikka ei auennut minulle, miksei se ollut sitten Warm startereissa.

Kuuntelin mamman ylpeydellä, kun Kaitsu hoiti omat tilauksensa englanniksi. Ajatelkaa, alkudrinkit, alkuruoat, pääruoat, jälkiruoat, vettä, spritea ja kaksi pullollista paremmanpuoleista viiniä, kahvit, VIISI henkilöä ja lasku 254,-

Kuljeskelimme vielä tummassa illassa ja katselimme, kun espanjalaiset olivat vasta menossa syömään klo 22, kun me jo tallustimme autoa kohti.

Tänään Kipan siippa ja kaverit kävivät meidän luona katsastamassa tämän talon. Voi että ovat mukavia miehiä, voin kuvitella, miten lystiä heillä on keskenään. Lähtivät sitten ajelemaan kohti Valenciaa ja futismatsia.

Justus ja tyttärensä valmistavat tänään miekkakalaa. Vävy lähti lenkille, Kaitsu tekee läksyjä (= pelaa huoneessaan) ja me kolme nautiskelemme valkista ja mätämme juustonaksuja naamaan. Tytär ja vävy ovat selailleet myytäviä ja vuokrattavia kohteita tästä lähistöltä, kun ovat aivan ihastuneita Alteaan.

Sunnuntai-iltapäivää.
Perjantai-iltana kotiuduimme Englannin reissulta. Siellä oli lähes kesä, mutta koleaa oli kuitenkin. Kevyttoppa oli hyvin tarpeen. Helppo oli silti liikuskella kun ei tullut hiki. 

Heti alkuun viime viikon lauantaina minulla oli lippu sinne Windsorin linnaan ja siellä vaeltelin kolmisen tuntia. Kävin kaikki paikat, joihin vaan sai mennä. Onneksi reitti oli helppo seurata ja kuunnella selostukset kuulokkeista. Komeita olivat kuninkaalliset salit ja kappeli. Ehkä vaikuttavinta oli seisoa kuningatar Elisabetin haudalla. Reitti kulki pari metrin korkuisen parven kautta ja siitä kaiteen yli pystyi katsomaan alas holviin, jossa tuo hauta oli. Siellä oli tietysti myös kuningattaren vanhempien ja prinssi Philipin hauta ja prinsessa Margaretin muistomerkki. 
Linnan saleissa oli loistoa: upeita, suuria maalauksia, gobeliineja, kristallikruunuja ym. Ja kirkko oli upea. Käynti oli kyllä joka pennyn arvoinen. 
Tykkäsin myös Windsorin pikku kaupungista. Väkeä oli tosin katujen täydeltä, olihan lauantai. 
Seuraavaksi lähdimme sunnuntaina tapaamaan miehen sukulaisia Isle of Wightille. Saari on kaunis ja pienet rantakaupungit kivoja kuljeskella. Etelärannikon kalkkikivikalliot ovat myös näkemisen arvoisia. Yövyimme saaren pääkaupungissa, Newportissa. Siellä ei tosin ollut mitään erikoista, joten aamulla matkasimme pohjoisrannalle, Rydeen, josta sitten päivällä ylitimme meren Portsmouthiin ja jatkoimme junalla Lontooseen. 
Tiistaina junailimme Banburyyn tapaamaan vanhaa ladya, joka on ystävämme veneilyajalta. Kanavaveneemme oli heidän takapihansa rannassa muutamaan otteeseen parkissa. Rouvan mies kuoli pari vuotta sitten ja niinpä muistelimme menneitä aikoja ja rouva kertoi miehensä sairaudesta ym. Mies huolehti meidän veneestä kun olimme Suomessa ja eräänä jouluna kun tulimme joulunviettoon, hän oli lämmittänyt meille veneen valmiiksi. Siellä oli niin kuuma, että  pidimme oveja auki melkoisen tovin, jotta ei olisi ollut ihan saunatunnelma. Paljon oli kivoja muistoja, joten tunnit hurahtivat nopeasti. Välillä kävimme lounaalla mukavassa pubissa. Illalla sitten junailimme takaisin Lontooseen. Keskiviikko oli sitten taas Lontoossa kiertelyä ja torstaina oli paluulento. Yövyimme miehen tyttärellä ja kotiin lähdettiin sitten junailemaan perjantai-iltapäivällä. 

Kyllä niin odotan lämpimämpää säätä. Kamalaa kun pitää laittaa vielä pitkät kalsarit kun pyöräilee kauppaan! Ja vappukin on tulossa. Tiistaina ajamme Ouluun pojalleni. On taas  mummulla niin ikävä pikkuisia. Vappu siis vietetään siellä ihan vaan perheen kesken. Minua ei kiinnosta mitkään vappuhulinat, varsinkaan näin kylmillä säillä. Meillä on vielä lumikasoja pihalla eikä tietoakaan, että voisi jotain pihahommia alkaa tekemään. Tosin norjanangervo rivin haluan kaataa pois, jotta se uudistuisi. On niin risukasa koko aidanne. Ehkä vapun jälkeen aita kaatuu. 

Hauskaa vappua silti kaikille, ilmoista huolimatta. 🎈🥂