IL, sinulla vaikuttaa olleen onnistunut testimatka Tallinnaan! Ilmeisesti sopivuus tuli testatuksi myös toisinpäin Mies mukana vaateostoksilla on ollut ainakin minusta kivaa ja herättänyt huomiota myymälöissä! Onnittelen siinäkin suhteessa hyvästä valinnastasi. Huomaan myös, etten enää voi yksinäni hehkuttaa meirämmiähen ruoanlaitolla, mutten ole siitä katkera, päinvastoin Kaiken kaikkiaan olen erinomaisen ilahtunut sinun ja naapurinmiehen "seukkaamisesta". Olet niin ihana ihminen, että ei sinulle voi toivoakaan muuta kuin lisää ihanuutta!

Olen katsellut Islawislan koiranpennustaan facebookiin laittamia videoita ja on se kyllä syötävän suloinen. Mikälie krokotiili tai dinosaurus sai reipasta kyytiä ja vauhtia tuntuu riittävän muutenkin. Oikein surettaa, kun meillä ei ole, eikä tule, vastaavaa

Olen merkinnyt tapaamisen kalenteriini ja odotan sitä innolla. Käsitääkseni Kivikasa on ainakin minulle ennennäkemätön ja on aina hauska tutustua uusiin virtuaalituttuihin!

Meirämmiäs sai hyvän lausunnon fysioterapeutilta tiistaina. Lantion kannatus on kuulemma hyvä ja jalatkin ovat yhtä pitkät. Liikkuvuus oli suht hyvä, mutta hieman häntä toruttiin siitä, ettei hän ollut ventellyt ja jumpannut niin ahkerasti kuin olisi pitänyt ja häntä kehoitettiin tottelemaan rouvaa siinä asiassa Seuraava kutsu tulee sitten lääkärin lopputarkastukseen Coxaan joskus huhti-toukokuussa ja sitä ennen on käytävä ensin röntgenissä. Kyllä siitä hyvä tulee!

Meillä oli menossa kaksi vapaalippua elokuviin vanhaksi kuunvaihteessa, joten kiirehdimme käyttämään ne pois eilen. Kävimme katsomassa kehutun BlacKkKlansmanin ja kyllä se olikin hyvä. Asetelma oli niin herkullinen, kun siinä musta poliisi värväytyy Ku Klux Klanin jäseneksi Elokuva perustui ko. poliisin kirjoittamaan kirjaan. Täytyy kyllä ihmetellä, miten tyhmää porukkaa Amerikasta löytyy. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1970-luvun alkuun, jolloin Amerikassa hyvinkin voimakkaasti velloi keskustelu mustien asemasta ja rasismi rehoitti, mutta kun siellä ei oikeastaan ole juuri mikään muuttunut. Me elämme vuotta 2019 ja yhä edelleen, varsinkin etelävaltioissa, rasismi rehoittaa ja mustia kohtaan esiintyvä väkivalta on erittäin näkyvää. Siis Amerikasta löytyy yhä edelleen todella tyhmiä ihmisiä! No, valitsivathan he Trumpinkin presidentiksi! Sivumennen sanoen, Jasper Pääkkönen oli todella hyvä osassaan, joka ei ollutkaan mikä pieni sivuosa. Kyllä hyvä ohjaaja saa näyttelijöistä paljon irti.

Olen seurannut telkkarista puheenjohtajien vaalitenttejä, mutta eipä heiltä kovinkaan erilaisia ajatuksia ole saatu irti. Eräs fb-kaverini kirjoitti, että nyt pitäisi perussuomalaisten saada uusi jytky, jottei Antti Rinteestä tulisi pääministeriä. Niinhän se oli viimeksikin, että perussuomalaisille valui eniten ääniä demareiden riveistä. Eihän tietenkään demarit yksin hallitusta perusta, vaan muitakin täytyy mukaan ottaa ja sehän luonnollisesti tarkoittaa kompromisseja hallitusohjelman suhteen. Siltikin minua hieman hirvittää, jos Rinteestä pääministeri tulee, kun olen kuunnellut hänen ulostulojaan vappusatasista ja valtavista lääkäri- ja sairaanhoitajalisäyksistä ilman, että on mitään tietoa siitä, mistä siihen kaikkeen otetaan rahat. Vaikuttaisi olevan melkoisia veronkorotuksia luvassa, vaikka hän kielsikin esiin tulleet liha- ja maitoverot.

Olen myös käynyt läpi pari vaalikonetta ja kyllä minulle vähitellen on alkanut selvitä todennäköisin ehdokkaani. Käytännössähän puolue on tärkein, mutta kun meillä nyt mennään näin ehdokasvetoisesti. Mielestäni meillä pitäisi siirtyä Ruotsin tapaan, jossa äänet annetaan puolueelle, sillä loppuviimein se kuitenkin on puolue, joka määrää kansanedustajien äänestyskäyttäytymisestä joitakin vähäisiä omantunnonaiheita lukuunottamatta.

Aika outoa, kun meillä ei ole tänä keväänä enää yhtään teatteriesitystä jäljellä. Tai onhan meillä OP:n elohopeakerhon retki katsomaan Kinky Boots-musikaalia Helsinkiin, mutta paikallisia ei ole yhtään. Meidän piti mennä eilen leffan jälkeen Aplodiin tekemään muutama varaus syksylle ja kysymään, josko vielä saisi lippuja Anna Kareninaan ja pariin muuhun, mutta me vallan unohdimme, kun kävelimme Ratinaan pizzalle. No, täytynee sitten jättää syksyyn ne, jotka vielä silloin jatkuvat, vaikka onhan tässä vielä pari kuukautta jäljellä. Tosin Sveitsin matka vie osan toukokuusta.

Toivottelen teille kaikille keväisen lämmintä viikonloppua ja muistakaahan siirtyä kesäaikaan sunnuntaina

Kiitos IL

Isla: En ole menossa Ylläkselle kun myöhästyin ilmoittautumisessa joulukuussa. Kaikki paikat oli menny. Joten ensi keväänä ehkä yritän päästä uudelleen. Täytyy olla valppaana ilmoittautumisessa.
Harmi kun tänne ei voi liittää kuvia. Olisi kiva nähdä koiran pentusi kuvia Minä kun en ole facebookissa ollenkaan.

Hieman x-rated, eli varoitettu on.
#Kyllä naisella on suuri valta mieheensä. Tulin eilen turkuun, jossa Ani oli viettänyt työviikkoni. Hänellä oli huolta yhdestä pojastaan. Kun hän oli vastassa, hän oli ajanut partansa ja näytti niin tuffalta ja apealta, että tuskin tunnistin.
No kuuntelin illalla murheet, käytiin pisittämässä Tupsu, vietettiin itse asiassa yllätyksekseni, sillä nukkumaan vain varauduin, normaalia pidempi ja kertaisampi yö ja katso: Sälli oli entisensä aamulla ja nauroi vanhaan malliin. Ja komea oli taas. Kyllä hänkin ihasteli vaimon olemassaoloa ja kertoi, että siitä on hyötyä ja iloa. #

# Lisäksi töissä on uutta. Olen taas listalla ylilääkäriksi. Ani väittää, että minusta tulee yl. Maggie jää kesän alussa pois yl-postista. Sijaistan joka tapauksessa kesän. #

No niin. Meikäläinen on jo ostanut junaliput Helsinkiin, joten oli lounasta tai ei, minä olen siellä Ei hätää, koska seudulla asustaa kaksi tytärtäni, ettei reissu hukkaan mene, vaikka sattuisi jostain syystä lounastapaaminen muuttuvan.

Heippa

Kiitoksia kirjoituksistanne. Pian alan varmaan lukemaan niitä tiuhemmin, kun on ihan pakko aloittaa taas ruokien merkkaus ja punnitus. Miten se onkaan, että täällä mökillä ollessa paino tuppaa niin helposti nousemaan. Toisaalta ulkona tulee oltua paljon ja ruoka maittaa

Viime viikolla oli useita kauniita päiviä ja kevät eteni vauhdilla. Tosin tuulisilla ilmoilla oli pakko pitää silmieni vuoksi laskettelulaseja silmillä

Olemme seurailleet lintujen ruokailuja. Useampi on jo käynyt tutustumassa linnunpönttöihimme, mutta ei vielä näytä siltä, että vakituisia asukkaita olisi. Tällä hetkellä maisema on kyllä lähinnä talvinen. Yöllä alkoi sataa lunta ja ihan reilusti sitä on tullutkin, vaikka lämpötila on kyllä juuri plussan puolella. Lumet olivat jo hyvin sulaneet eikä poluilla tarvinnut pelätä liukastumista. Toivottavasti tuo tänään satanut myös sulaa tänään pois.

Torstaina vielä juttelin silmälääkärin kanssa ja rakas siippani lähti pe aamusta kylille apteekkiin ja kaupoille. Sain uuden lääkkeen. Tuntuu vähän auttavan - onneksi. Ensi perjantaina on sitten se kirurginen operaatio.

Jos sattuisin olemaan kaupunkikodissa silloin toukokuun tapaamisen aikoihin, niin ilman muuta tulen mukaan. Olisi kovin mukavaa tavata teitä kaikkia, jotka pääsette mukaan tapaamiseen. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan tietoa sellaisesta.

Kyllä minäkin olen kaikki vaalitentit katsonut. Ehdokas on kyllä jo valmiina. Tarkoitus olisi mennä ennakkoäänestämään joko heti keskiviikkona, kun haemme poikamme ja miniäkokelaan junalta Mikkelistä tai sitten torstaina lähtiessämme ajelemaan kohti pääkaupunkiseutua. Tarkoitus olisi kyllä vielä tehdä vähän vaalikonetenttejä ihan uteliaisuudesta

Kivoja kuvia naamakirjassa IL:n ja naapurinmiehen Tallinanreissusta ja Tiinuliinun Murusta <3

Toivotan teille mukavaa sunnuntaipäivää ja kevään odotusta.

Moi kaikille,

mun elämä on nyt ihan yhtä juhlaa. Ei siinä kyllin, että mulla on synttärit tänään ja Ukkokullallani huomenna. Juhlat alkoivat jo eilen, kun Ukkokullan tyttärenpoika vietti häitään kera suloisen morsiamensa. Paikalla oli runsaasti kummankin suvun edustajia, ja juhlassa paljon hilpeitä piirteitä.

Kuten esimerkiksi se, että bestmaneja oli peräti kolme, koska sulhanen ei ollut pystynyt päättämään, kenet lukuisista kavereistaan tähän tehtävään pyytäisi. Otti sitten kolme parasta - ja ilmeisesti sanavalmeinta, sillä bestmannisto järjesti juhlayleisölle mm. Trivial Pursuit -tyyppisen tietokilpailun jonka kysymykset käsittelivät morsiamen ja sulhasen menneisyyttä ynnä heidän tähänastista yhteistä taivaltaan (ovat asuneet yhdessä parisen vuotta).

Meillä Ukkokullan kanssa oli vähän niin kuin kotikenttäetu, sillä joukkueeseemme kuuluivat myös morsiamen vanhemmat ja hänen tätinsä miehineen. Niinpä tulimme kisassa toiseksi eikä hopea ollut häpeä, päinvastoin: pöytäämme kannettiin kuohuviinipullo jonka tietysti tasasimme.

Ruoka oli herkullista, kakku korkea ja komea. Orkesteri soitteli vanhaa ja uutta musiikkia vähän joka tahtilajissa (paitsi ei varsinaista valssia jota hääpari ei ilmeisestikään ollut opiskellut vaikka muita tutkintoja on molemmilla runsaasti).

Me olimme antaneet häälahjan hyvissä ajoin etukäteen, ja siihen sisältyi Tarina. Oikeastaan aika romanttinenkin sellainen. Kas, Ukkokulta oli vuosikymmeniä sitten ostanut vaimolleen upean timanttisormuksen, joka vaimon kuoltua jäi käyttämättä. Mies halusi antaa sen minulle, kun menimme naimisiin. Minä vain en tottunut koskaan käyttämään sellaista isoa hienoa korua (vihkisormukseni on korkeintaan millimetrin levyinen, enkä muita sormuksia ikinä käytä). Timantti siirrettiin siis hänen tyttärenpoikansa morsiamelle, joka ilahtuneena ja ilmeisesti hieman liikuttuneenakin otti vastaan miehensä isoäidin korun. (Lisättäköön tähän, että nuorimies ei isoäitiään muista - on ollut kaksivuotias tämän kuollessa.)

Noh, jatkamme juhlintaa. Äskettäin tässä käväisivät Ukkokullan sisarukset (2 kpl) puolisoineen, ja parin tunnin päästä on luvassa tyttäreni. Sitä ennen ehkä ehtii pistäytyä pienellä päiväkävelyllä.

Nauttikaa tekin keväästä! Kai kaikki ovat muistaneet kääntää kaikki kellot kesäaikaan?

PS. Kun kaivelin käsilaukkuani, löysin vielä yhden kerrottavan jutun. Eilinen hääpari oli keksinyt teettää juhlien paikkakortit niin että jokaisen nimen takana oli myös magneetti. Siis niin kuin jääkaappimagneetteja, jotka vieraat saivat muistoksi mukaansa.

(Mä muuten kerään jääkaappimagneetteja. Suurin osa kokoelmastani on matkamuistoja eri paikoista, mutta mukana on myös elämänviisauksia. Eniten tykkään tästä virolaisesta: "Ema teab palju. Vanaema kõige". = "Äiti tietää paljon. Isoäiti ihan kaiken.")

# Ani jäi Turkuun ja itse lähdin bussilla zaan. Ollaan pari viikkoa viikonloppujen varassa. Ei haittaa. Ollaan läheisiä, niin läheisiä ja Ani oli tosi kivalla tuulella.
Viime eduskuntavaalien aikaan Max oli tajuttomana sairaalassa. Kun vaalivalvojaisissaan Yo pussasi miestään, tiesin, että tuo maailma on minulta ohi. Samaan aikaan Ani oli eronnut kaksi vuotta aiemmin. Neljä vuotta myöhemmin olemme naimisissa. Jos joku tuntee jonkun, joka on mennyt vielä nopeammin naimisiin kuin me, olisi kiva tietää. Siis 2kk 7vrk ensitapaamisesta.
Tänään on 5kk ensi kontaktista ja seuraavana päivänä olemmekin jo päättäneet olla pari ja kerromme toisillemme ensi kerran rakastavamme toisiamme. Tosi ääliöt, mutta toimi.
Tänään olisi 34.hääpäivä Maxin kanssa. Terveisiä taivaaseen. Se on minä ja Ani nyt. #

Kosh, mää tunnen yhden parin joka vielä seurustelee jo 45 vuotta takana. Muutettiin sentäs yhteen kahden kuukauden seurustelun jälkeen

# Pitkä yhteinen tie teillä!
Me aloitettiin avoliitto, kun oltiin tunnettu 17 vrk. Se avoliitto kesti ylväät kolme päivää. Sitten päätettiin mennä naimisiin ja kutsua meitä kihlapariksi. Aika kohkaa. Lapset suoraan sanoivat, että järjen valo on vissiin sammunut. Niin olikin.
Tulin Zan kotiin. Täällä ei ole leipää. Leivon vielä pellin sämpylää ja sitten unten maille. #