Löysin toiselta foorumilta topicin, jossa kyseltiin erilaisten nostalgisten asioiden ja tavaroiden perään. Haastan siis kaikki 70-80 luvulla lapsuutensa/nuoruutensa viettäneitä muistelemaan kauneimpia ja kauheimpia asioita. Tässä alkua:

- Discolenkkarit. Jos 80-luvun taitteessa omistit tällaiset, olit top in ja pop!

- Rintapieleen tai kaulukseen ripustettavat minilapaset ja sukat, joita kudottiin itse hammastikuilla tai parsinneuloilla.

- Teelautasen kokoiset, hakaneulalla kiinnitettävät rintamerkit (kukaan ei ollut ikinä kuullutkaan pinsseistä...)

- Korvalappustereot, joiden ääni alkoi "vouvata" kun patterit hiipuivat (eli siis samana iltana kun olit ne aamulla vaihtanut uusiin).

- Irtokarkit ostettiin kappaleittain ja kioskin myyjä LASKI ne samalla kun pisti niitä pussiin. Sitruunapommit, merkkarit ja merenneidot oli parhaita.

- TV:ssä oli vain kaksi kanavaa, joita vaihdettiin nousemalla sohvalta ja kävelemällä telkkaria näpelöimään. (Ihmeteltiin, miksi tv:ssä ylipäätään oli niin monta numeronäppäintä.) Lauantai-iltapäivisin telkkarista tuli Onnenpäivät ja sitä ei voinut missata!

- Kaikki miehet teinistä vaariin lemusivat takapakille (=Tabac Original). Teinipojat lisäksi Juicy Fruitille tai Hubba Buballe.

- Kun menit ekaa kertaa ravintolaan, niin varma valinta oli Sininen Enkeli. Siideriä ei Suomessa taidettu silloin vielä tunteakaan ja kalja oli vanhojen äijien juoma.

- Pizzaa ei saanut kuin kotona. (Siis jos äiti suostui sitä tekmään lehdestä leikatun ohjeen mukaan.) Halutuin pikaruoka oli elintarvikekioskin parilahampurilainen ananaksella ja paistetulla kananmunalla.

- Lasten hännälliset karvahatut. Minulla oli valkoinen hattu, jossa oli tuuhea ketunhäntä kiinni hakaneulalla.

- Pillifarkut muodissa aikana, jolloin elastaania ei vielä oltu keksitty. Pökät piti pukea lattialla tai sängyllä selällään. Kun illan istuskeli esim. autossa, niin polvipusseissa olisi voinut kantaa vaikka kilon perunoita.

-Teinarit, joihin kirjattiin koko siihenastinen elämä.

Muistelkaa lisää - nämä on niin ihania. Nolottaa, naurattaa ja pientä haikeuttakin on rinnassa kun näitä ikivanhoja muistelee

Kääks - C-kasetille nauhoittaminen Ja aina se juontaja pilasi hyvän biisin puhumalla sen päälle.

Muutama muu tuli vielä mieleen kun tuossa äsken kävin koiraa kusettamassa:

- Retu-kengät

- Limpparit nimeltä Frisco ja Palma

- 70-luvun lopulla markkinoille tuli barbie-nukke, jonka jalkoja saattoi taivutella! Kirjaimellisesti "käänteentekevä" uutuus. Saman ajan hittileluja oli "Luikero", siiman avulla liikutettava karvamato.

- Lapsille myytiin minikokoisen Camel- tupakka-askin näköisessä pakkauksessa leikkitupakoita, jotka olivat oikean näköisiä mutta kun paperin kääri auki, niin sisällä oli tosi hyvänmakuista salmiakille vivahtavaa, kovaa lakritsaa.

- TV:n kotimaiset lastenohjelmat "Villahousupakko" ja "Aikapoika ja Mono".

- Kokolattiamatot. Meilläkin oli sellaiset kaikkialla muualla paitsi keittiössä. Äitini muistelee noita edelleen kauhulla.

- Finnhits-levyt ja Toivelaulu-vihkot

Voi että - kai tässä menisi koko yö, mutta aamulla pitäisi vissiin töihinkin mennä

TV oli mustavalkoinen, mutta mä "näin" siinä sujuvasti värit.

- M.A. Numminen ja Jänikset maailmankartalle

- Hardwickin Hello, hello hello, jonka perusteella kuvittelin kolmannen luokan alkaessa jo osaavani englantia, ja petyin verisesti, kun en osannutkaan

- kiiltokuvat, etenkin ne sellaiset enkelinaamat, joissa oli enkelinsiivet taustana. Mulla oli niitä enkelinaamoja monta enkä saanut vaihdettua niitä kenellekään

- Koululainen-lehti, jossa oli mm. paperinukke Matti Nykäsestä

- Ruskeat äidin tekemät toppahaalarit ja samettihousut, nekin äidin tekemät. Edelleenkään en siedä samettihousuja ja niistä lähtevää "viuh"-ääntä.

- kaksipesäinen mankka, jolla pystyi nauhottamaan tuplanopeudella

- vieläköhän twist-naruja on? Oli kevään merkki, kun kerrostalon pihaan sai viritettyä twistnarun tolppaan niin että pystyi vuorotellen kaverin kanssa hyppäämään

- superpallot!!

Twistit ja superpallot ovat kouluissa edelleen yksi kevään merkki (tai taas...)

Muistan tuon Hello, hello, hellon ja sanoin siitä enkun opettajallemme juuri vähän aikaa sitten... etsimme sen netistä ja hän on ollut juusi silloin pois Suomesta eikä muista sitä...

Paljon noissa listoissanne lukee ihania muistoja

Sekalaisessa järjestyksessä:

- hajukumit
- teevadin kokoiset silmälasit (luulin, etteivät ne ikinä enää tulisi muotiin, mutta...)
- housut, joissa v-leikkaus polvissa. Ekat farkut sain kuudennella luokalla.
- Merilinja (taisi tulla lauantai-iltaisin, tunnusmusiikki pysäyttää vieläkin)

- Neonvärisin tehosteihin koristetut kivipestyt farkut.

- Talvilenkkarit, ne järkyttävän rumat toppakangaskengät.


Justiin äitini kanssa muisteltiin ihmeissämme minun lapsuuttani, kun minä juoksentelin pitkin metsiä siskoni kanssa jo alle kouluikäisenä. Miten ihmeessä me emme koskaan eksyneet? Ei ollut kännyköitäkään, ja silti meidät laskettiin mitään miettimättä omille teillemme. Kuka nykyisin päästäisi omat lapsensa metsään keskenään?

Lapsuuskuvia katsellessa myös aika uskomattomilta näyttävät kuvat esim. synttäreiltä, kun joukko aikuisia istuu sohvilla ja kaikilla on tupakat sauhuamassa. Kakarat siinä sitten ympärillä pyörii savun seassa.

lauantaina, 17. maaliskuuta 2012 klo 12:20 pike08 kirjoitti::

- hajukumit

Hajukumit Ne taidettiin lopettaa, kun pelättiin, että lapset nielisivät niitä erehdyksessä ja tukehtuisivat.

Mullakin oli 70-luvulla sellainen keinokarvainen kypärähattu, jossa oli häntä takana. Siitä käytiin jonkinmoinen sota kotona, mä halusin sellaisen kun muillakin oli ja vanhemmat kyselivät, mitä vikaa tässä vanhassa pipossa on, ihan ehjäkin

Seitkytluvulla oli myös lakritsipiippuja. Sitten jokin moralismi veti ne pois myynnistä (opettavat lapsia tupakoimaan...). Nyt lakupiippujakin taitaa taas saada.

Meillä oli videonauhuri jo 80-luvun alkupuolella. Siinä oli jopa kaukosäädin. Ja se oli johdolla yhteydessä videoihin!!!!

Hajukumeistahan sai syövän 80-luvulla. Ihan takuulla.

- salmiakkijauhe, jota myytiin apteeksissa. Ihanaa! Lopettivat myynnin, kun taisi käydä liian suosituksi...
- puusukset, jotka isä aina huolella tervasi ennen liikuntatunteja. Sisko saikin sitten jo sellaiset, joita ei tarvinnut voidella lainkaan.
- kirjeiden kirjoittaminen (eipä ollut tekstareita, eikä sähköpostia)
- ranskalaiset tehtiin itse suurella vaivalla (siis äiti teki)
- nelinumeroiset puhelinnumerot