sunnuntaina, 4. lokakuuta 2009 klo 10:43 Slank kirjoitti::
Epätoivoon ja kyyneleisiin pitää kyllä tässä 6,7 miljardin ihmisen epätasa-arvoisessa maailmassa olla paremmat syyt kuin se, että paino ei putoa.
Jotain suhteellisuudentajua!
Sanon itselleni.
Jonka paino pysyy. Ihan vain syömällä liika.

Ei laihdutus taida sittenkään olla koko muuta elämää suurempi asia?

Paitsi että joillekin se nyt vaan sattuu olemaan se elämää suurempi asia. Ei kannata mennä heti syyttelemään toisia. Mulle tuo painonpudotus nyt sattuu olemaan semmoinen asia, että se on maailmanloppu MULLE, jos se paino ei tipu. Ihan sama mitä muualla tapahtuu, mutta henkilökohtaisesti tää on iso ongelma.

Ja kyllä mä kasviksia voisin syödä, jos joku niitä laittais mulle, mutta mä en yksinkertaisesti jaksa keksiä miten niitä ruokia voisi valmistaa. En mä halua käyttää paria tuntia ruoanlaittoon päivästäni, kun ei niitä tunteja työpäivän jälkeen muutenkaan niin hirveästi ole jäljellä. En oo lukenu Rentoa painonhallintaa, yleensä noi kirjat saa vaan pahalle päälle (muita vastaavia olen siis lukenut, Mustajokea (?!? meniköhän nimi oikein) ainakin), eikä niistä ole ollut mitään apua.

Tahtoo pienemmäksi kirjoittaa ASIAA -- komppaan koko orkesterin leveydeltä! Sitä olen tässä itsekin alkanut vähitellen oivaltaa (mukana tammikuusta alkaen, kiloja pudonnut toistakymmentä, kesä-heinäkuusta alkaen tosin äärimmäisen hitaasti), että painonhallinta on kokonaisvaltainen elämäntapajuttu. Äkkimuutoksia on turha odottaa, ja jos niitä tuleekin, ne eivät jää pysyviksi ilman tätä kokonaisvaltaista elämänmuutosta. Onneksi sen voi opetella palanen kerrallaan.

Muffini:

Kuten täällä on jo sanottu: jos vyötäröltä on senttejä kadonnut, niin olet laihtunut! Älä siis vaivu epätoivoon, vaakaan ei ole muutenkaan aina luottamista. (punnitsethan painon aamuisin tyhjällä mahalla?)

Sanoit, että olet ollut tarkka ruokavalion kanssa. Tarkoittaako se, että olet pyrkinyt saamaan kaikki pallot vihreiksi ja huomioinut, että kalorivajetta jää joka päivä vähintään se suositeltu määrä? Kulutusta suurempi energiansaannin on se, mihin homma helposti kaatuu. Oletko myös tarkistanut, ettei kiloklubi suosittele sinulle sellaista kaloritarvetta, joka ei vastaa todellista tarvettasi?

Kuinka usein olet syönyt herkkuja? Kiloklubihan ”antaa siihen luvan” muistaakseni jopa neljä kertaa viikossa, mikä on mielestäni liian usein. Jos haluaa nopeasti tuloksia, herkut on jätettävä ehdottamaan minimiin. Jos taas tahti ei ole tärkeä, niin pari kertaa viikossa korkeintaan riittää mielestäni ihan hyvin. Herkkuja ei ole pakko syödä, niiden jättämisestä tulee loppujen lopuksi vain parempi olo, vaikka tottakai se on alussa vaikeaa.

Liikunnasta täällä jo sanottiinkin. Sitä pitäisi harrastaa ehdottomasti edes 4 kertaa viikossa.

eli 1200-1500

1200kcl eläminen ei ole aliravittua, vaan sitä suositellaan terveellisenä. Sen sijaan useampi taho on sitä mieltä, ettei naisen pitäisi syödä alle 1200kcl. Itse olen syönyt tuon alle kiloklubin mukaan, mutta laskuri ei tajuakaan, että kaloreita tulee myös pepsi maxista, jota minulla voi mennä pahimmillaan kaksi pulloa päivässä. (yritän vähentää!) Laihtunut olen silti 7kg, joten en koe että söisin liian vähän. Syön kuitenkin nykyisin paljon enemmän kuin ennen kiloklubia.

sunnuntaina, 4. lokakuuta 2009 klo 12:14 Nöppöskä kirjoitti::
Ja kyllä mä kasviksia voisin syödä, jos joku niitä laittais mulle, mutta mä en yksinkertaisesti jaksa keksiä miten niitä ruokia voisi valmistaa. En mä halua käyttää paria tuntia ruoanlaittoon päivästäni, kun ei niitä tunteja työpäivän jälkeen muutenkaan niin hirveästi ole jäljellä..

Itse esimerkiksi välillä teen todella helppoa kanaruokaa. Tarvitsee paketin (hunajamarinoituja) kanan filesuikaleita, pussin findusin wok-kasviksia ja pikkasen hapanimeläkastiketta. Paistetaan kanat pannulla, heitetään kasvikset perään ja kun ne on kypsiä niin vielä hapanimeläkastike. Yhdessä annoksessa on 250g kasviksia. Helppoa kuin mikä eikä vie montaa minuuttia. Kasviksiakin on saatavilla paljon pakasteina, senkun heittää pannulle, maustaa, ehkä jotain lihaa siihen kaveriksi. Ei sen sen kummempaa ole.

Kannattaa suhtautua niihin kiloihinsa myös armollisesti ja opetella rakastamaan itseään sellaisena kuin on (tämä ei tietenkään estä muuttamasta itseään vielä parempaan suuntaan). Jos kilot eivät ole suoraan yhteydessä johonkin henkeä vaarantavaan sairauteen, niin ei niistä kannata maailmaansa kaataa. Se on asennekysymys, joka toki vaatii pitkää opettelua, mutta kannattaa. Sitkuelämä on pelkkää elämän hukkaan heittämistä. (Sitten kun olen laihempi, niin olen kauniimpi/onnellisempi/parempi/jotain.) Tainnut tästä muussakin yhteydessä sanoa, mutta kertaus on opintojen äiti. Ja jos tuntuu siltä, ettei omin voimin saa itsekuvaa ja -tuntoa muutettua niin kannattaa mennä ammattilaisen luokse. Noh, tämä meni nyt vähän sivuun aiheesta. Anteeksi siitä.

sunnuntaina, 4. lokakuuta 2009 klo 12:14 Nöppöskä kirjoitti::
En oo lukenu Rentoa painonhallintaa, yleensä noi kirjat saa vaan pahalle päälle (muita vastaavia olen siis lukenut, Mustajokea (?!? meniköhän nimi oikein) ainakin), eikä niistä ole ollut mitään apua.

Saavatko Patrikin artikkelit täällä Kiloklubissa sinut pahalle päälle? En ole lukenut Mustajoen kirjaa, mutta sen verran olen lukenut hänestä kirjoitettuja artikkeleita, että veikkaan, että Patrikin kirja on aika erilainen.

Suosittelen sitä sinulle edelleen.

Mä olen surullinen.
Mä en saa painoa putoamaan.
Huominen vaakapäivä pelottaa..
Olen 3vko syönyt 1200-1300 per päivä, liikkunut 1500-2000 kcal:n edestä. Pallurat muuten vihreitä, välillä liian vähän rasvaa.
2 kk tätä ennen kirjottelin omaan vihkoon merkintöjä, kun sillä lailla en saanut painoa putoamaan, niin alotin kirjaamaan tänne. Eipä putoa...
Pituutta 175, paino 63+....Tiedän, että paino on normaali. Olen ennen painanut paljon vähemmän, haluan "kesäkilot" pois.

- kuulostaa siltä että syöt liiaan vähän
- oletko käyttänyt mittanauhaa ?
- olet tosiaan normaalipainoinen, joten painonputoaminenkin on sitten hitaampaa
- jos kyse on vain muutamasta kesäkilosta ja turvotuksesta (?) ja vaikkei olisikana, niin suosittelen VHH.

et todellakaan syö liian vähän, vaan juuri sopivasti. Minulla ainakin menee aina niin, että elinmistö yrittää pitää kynsin ja hampain kiinni energiasta kun alkaa laihduttaa. Paino ei tipu, mutta kun sitä jatkaa se alkaakin yhtäkkia tippumaan. sama on lihoamisen kanssa. Aluksi en lihoa, mutta pikku hiljaa salakavalastia alkaakin kiloaja tulemaan.
Tänä kesän aikana laihtunut 7 kiloa, ehkä vähän liikaakin...mut niin se vaan minulla ainakin menee

Olen käyttänyt mittanauhaa, taitaa 1 cm maksimissaan olla lähtenyt...en ole kirjannut ylös, "hätäisesti" vain katsonut..

Luin jostain ketjusta Patrikin ohjeista että normaalipainoisen on vaikea laihduttaa esim 1500kcal päivämäärällä, siksi yritän 1200-1300.

Turvotusta olen itsekin miettinyt. Siis välillä minulla on jopa 1,6 kiloa kasviksia/hedelmiä päivässä! Hedelmät vaan on niin hyviä, ja kasvikset on maukkaita nuudelisekoituksessa. Ja hedelmäthän tunnetusti turvottavat. Tänään olen syönyt kasvis/hedelmäosastolta vain yhden omenan, ettei huomista varten olisi kamalan turvonnut. Vaikuttaakohan tämä yhden päivän muutos mitään? Purkan käyttöä olen myös vähentänyt, kun sitä meni niin paljon yhdessä vaiheessa(7-9 palaa päivässä).

Milla26: kauan sinulla kestää/kesti, ennen kuin ensimmäiset muutokset näkyvät vaa´alla? Ja käytitkö mittanauhaa/millaiset mittaukset?