maanantaina, 31. tammikuuta 2011 klo 10:27 Rigeas kirjoitti::
Paino oli tänään sama, kuin alottaessani. Mittanauhassa on vain pientä edistystä, ei puhettakaan siitä, että vaatteet löystyisivät päällä.

Miksi tämä on niin toivottoman hidasta, teenkö jotain väärin? En todellakaan ole yhtä lihasta, vaan kropassa riittää kyllä ylimääräistä rasvaa, rasvaprosenttiani en tiedä. Jos jatkan tällä samalla tavalla, milloin oikein voin odottaa jotain tuloksia? Vetää mieltä matalaksi.

Jos mittanauhan lukema on pienentynyt, vähänkin, se tarkoittaa että olet menettänyt rasvaa eli laihtunut. Pienikin muutos mittanauhassa tarkoittaa sitä, vaikka se ei vielä vaatteissa tuntuisikaan.

Pudotat painoa normaalipainon sisällä (painoindeksisi on 22,4 eli normaalipainon puolivälissä), ja silloin sekä putoamisen alku että painonpudotusvauhti ovat monilla hitaampia. Sinun kannattaa jatkaa Kiloklubin suosittelemalla kalorimäärällä, vähentäminen johtaa vain hallitsemattomiin mielitekoihin tai ylisuureen nälkään ennemmin tai myöhemmin.

Oletko lisännyt liikuntaa? Jos olet, se kerää helposti nestettä lihaksiin ja näkyy painonnousuna tai sen putoamattomuutena. Lihomista tai laihtumisen loppumista se ei kuitenkaan tarkoita.

Tutustu myös ketjuun Apua tarvitaan, paino ei putoa, josta löydät mm. Patrikin asiantuntijavastauksen.

Kiitos vastauksesta Pape! Liikuntaa olen tosiaan lisännyt, tuota lihaskuntoa aloin tekemään samoihin aikoihin kun aloitin ruokaremontin. Yritän huolehtia myös tasaisesta ruokailusta, mikä on toistaiseksi pitänyt himot kurissa. Ei ole ollut juurikaan mielitekoja edes, koska olen niin motivoitunut saavuttamaan tavoitteeni.

Ja koska tavoitteena on pysyvät muutokset, olen myös ujuttanut ruokavalioon kohtuudella herkkuja, kuten itsetehtyä pizzaa, ja syönyt muuten terveellisesti huolehtien kalorimäärien miinuksella pysymisestä. Muutos aiempaan ruokailuun on todella suuri, kun saatoin syödä noutoruokaa (hampurilaisaterioita, kebabbia ja pizzaa) jopa pari kertaa viikossa. Siksi odotin, että jotain tuloksia tulisi nopeasti.

Kiitos linkkivinkistä, käyn lukemassa tuota ketjua!

perjantaina, 28. tammikuuta 2011 klo 13:30 Okku kirjoitti::
Jojotar,

sulla on ihan varmasti paino, jonka uskallat sanoa ääneen. Ja jos rasvaprosenttisi on oikeilla tasoilla ja sinulla on lihaksia, niin miksi pitäisi olla mahdollisimman alhainen paino
Lihaksikas kroppa kuluttaa energiaa paljon enemmän kuin rasvapitoisempi kroppa, mutta mahtuu pienempään pakettiin. Eiks olis hienoo olla nainen "täyttä tavaraa" ja tiukassa paketissa kuin sellaien hento lihakseton ruippana ?

Ihan totta, miksi normaalipainoisen pitää laihtua, onkohan korvien välissä liikaa vaikkua? Joskus tulee tunne, kun normaalipainoinen puhuu laihduttamisesta, että kettuilee meikäläiselle. Kysynkin puhujalta usein, että mistä meinasit saada pois, aivoistako, koska se alkaa olla se viimeinen "rasvainen" paikka.

Ei normaalipainoisessa ole enää painossa/kiloissa pudotettavaa, se pitää treenata timmiksi muutoin. Jos olisin normaalipainossa (ehkä jos minut nyt puolitettaisiin kahdeksi), en todellakaan haikailisi enää kiloja pois vaan treenaisin itseäni salilla, timmiin kuntoon, sellaiseen terveellisten lihasten omistajaksi, ei liikaa lihaksia (isoja) - ne eivät ole yksinkertaisesti kauniita.

Sellainen on minun haaveeni ja tavoitteeni. Normaalipainoon tai ainakin lähelle ja kroppa/lihakset kiinteiksi ja hyvän näköisiksi.

Normaalipainon yläreunalta normaalipainon alareunalle saattaa olla henkilöstä riippuen se 20 kiloakin! Kyllä se mun mielestä on aika paljon. Vaikka tosta haluais vaan puolet pois, niin silti se on paljon.

Joten kyllä sitä normaalipainossakin saa ja voi ja joskus pitääkin laihduttaa.

Itsekin olen normaalipainoinen, ja hyvin saisin vielä 10 kiloakin pudottaa. Tavoite on 7. Ja kyllä sen kuule huomaa, mistä voisi läskiä ottaa pois. Ei ne 7 kiloa pelkällä salikäynnillä mihinkään katoa.

Aila: Normaalipaino on aika väljä käsite, kuten Nöppöskäkin jo huomautti. Paljon riippuu ruumiinrakenteestakin. Itse olen suht siro, joten ylimääräinen todella näkyy ylimääräisenä. Jotain toista se ei haittaa, minua se haittaa. En haaveile mistään sellaisesta painosta tai kropasta kun minulla oli 18-vuotiaana, mutta terveemmän ja hoikemman näköisestä kehosta kylläkin. Siihen ei puntinnosto riitä, vaan myös rasvan on vähennyttävä. Tuo viisi kiloa minkä itse heitin, on vain arvelua (siihen, millon mahtuisin jälleen vaatteisiini), lukemalla sinänsä ei ole väliä.

Kun saan ylimääräisen viime vuosina kertyneen läskin pois kropastani, olen tyytyväinen kroppaani virheineen kaikkineen. Eli koen, että minulla on kaunis keho, jota peittaa itselleni vastenmielinen rasva. Sillä ei ole mitään tekemistä sinun tai kenenkään muunkaan painon kanssa, saati, että se olisi kenellekään kettuilua. Saattaa minulla on vaikkuakin korvien välissä, mutta siltikään en vihjaile muille näiden aivotoiminnan puutteesta.

Tsemppiä vaan kaikille terveellisempien elämäntapojen opettelijoille (ja sitä myötä laihduttajille)!

Aila - meitä normaalipainoisia terveellisten elämäntapojen opettelijoita / painonpudottajia on täällä varsin monia. Tuskin kenenkään tarkoitus on kellekkään kettuilla.

minulle hyvä paino on noin 57 kiloa (normaalipainon alaosassa). Jos tilapäisesti painoni nousee esim. 60 kiloon (näin tapahtui joulukuussa), oloni on äärimmäisen tukala ja huono. Painoindeksin mukaan olen tietysti normaalipainossa, mutta tuntemuksessa ero on valtava.

Olen pudottanut painoa himpun reilusta 60:sta nykyiseen 54 kiloon hitaasti ja olo kyllä mainio. Melkeen suututtaa, kun aina joku katsoo asiakseen ilmoittaa, mikä on muille turhaa Minulle ei ollut tämä muutos yhtään turha, vaan fyysisesti ja psyykkisesti tulin virkeämpään kuntoon

Rigeas, olen saman mittainen kuin sinä ja lähdin siis suunnilleen samoista lukemista. Lähes puoli vuotta meni uusilla elämäntavoilla että paino laski alle 57:n ja toiset puoli että alle 55:n. Hitaasti, mutta varmasti siis Tsemppiä.

Mun äiti on tuohon loistoesimerkki. Se on pysynyt plus-miinus 60 kiloisena (167cm) ainaki 10 vuotta fiilaten ja höyläten, mutta rennosti. Ihailen tätä ihmistä, vaikka viha-rakkaussuhde onkin.

Tsemppiä teille kaikille järkevissä tavoitteissa pysyville. (:

maanantaina, 31. tammikuuta 2011 klo 22:20 Jekkunekku kirjoitti::
Mun äiti on tuohon loistoesimerkki. Se on pysynyt plus-miinus 60 kiloisena (167cm) ainaki 10 vuotta fiilaten ja höyläten, mutta rennosti. Ihailen tätä ihmistä, vaikka viha-rakkaussuhde onkin.

Tsemppiä teille kaikille järkevissä tavoitteissa pysyville. (:

Loistavaa! Juuri tähän pitäis kaikkien pyrkiä.

Mulla tuntuu olevan joku raja tuossa BMI 25 paikkeilla, tunnen ilman vaakalla käymistä, että nyt alkaa olla painoa liikaa. Mun täytyy työssä pystyä kumartelemaan ja kyykistelemään ja kun se alkaa tuntua tukalalle, on parasta ottaa itseä niskasta kiinni heti. Kovin paljoa mulla ei ole tarkoitus pudottaa, BMI 23,7 on tavoitteena, kiloissa sellainen n. 5 kg pudotus. Kävin äskettäin Inbody-mittauksessa ja se kertoi ihan samaa minkä tajusin itsekin vaakan, mittanauhan ja peilin avulla: mulla se rasva kasaantuu keskivartaloon (ja aika paljon tuohon pinnalle). Mittaus antoi mulle tavoitepainoksi 0,5 kg vähemmän, mitä olin itselleni pari viikkoa sitten tänne kiloklubiin laittanut (työterveyshoitaja ehdotteli pari kiloa suurempaa pudotusta). Mulle tuo painon kurissa pitäminen on tärkeää paitsi ihan olotilan, myös terveyden kannalta. Kun suvussa on 2-tyypin diabetesta sekä nivelrikkoa, niin iän myötä on alkanut ajatella asioita siltäkin kannalta. Eikä ne michelinit tuossa mahalla ole mitään kaunista katseltavaa