eli pähkinöitä ja turkkilaista jogurttii!

jotenki vaa tuntuu nii hurjalt ajatus että syön liian vähän...mutta kaippa se sit vaan niin on!
Toivotaa että alkaa sit lähtee taas laskuu kun saan tuota ravintoo enemmän!

keskiviikkona, 18. toukokuuta 2011 klo 18:32 apua tarvitseva! kirjoitti::

jotenki vaa tuntuu nii hurjalt ajatus että syön liian vähän...mutta kaippa se sit vaan niin on!
Toivotaa että alkaa sit lähtee taas laskuu kun saan tuota ravintoo enemmän!

Tältä foorumilta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, että kalorimäärän nostaminen on saanut painon putoamaan paremmin. Kun vaje on liian suuri, keho pitää kiinni siitä mikä sillä jo on. Kun ravinnosta tulee riittävästi oikeanlaista energiaa, se auttaa painonpudotuksessa.

Moni aloittelija säikähtää huomattavasti totuttua suurempaa kalorimäärää, mutta saa jonkin ajan kuluttua todeta että riittävä syöminen onkin se asia joka saa painon putoamaan paremmin. Jos on ollut pidempään pienillä kalorimäärillä, voi mennä jonkin aikaa että elimistö tottuu muutokseen. Se aika kannattaa syödä Kiloklubin suosituksen mukaan, ei pudottaa kalorimäärää nopeamman laihtumisen toivossa.

keskiviikkona, 18. toukokuuta 2011 klo 12:58 apua tarvitseva! kirjoitti::
millä tavoin saan sitten kehoni taas uskomaan että tämä paino ei ole viellä hyvä että pois pitäis vielä muutama kilo päästää?? kenelläkään samanlaista ongelmaa...??

Ongelma on tuttu, mulla tosin pituus vain 159 cm, ja paino seilaa 59,8 - 60,6. Ja sama mullakin, että tuntui epäonnistumiselta, jos en pääse tavoitteeseen (57 kg). Olen nyt työstänyt tätä n vuoden, ja vihdoinkin ajatusmaailmani antoi periksi: päätin ensinnäkin nauttia siitä mitä mulla jo on (toimiva vartalo, eli voin kävellä, kyykistyä, hyppiä, jumpata vapaasti ilman kipuja, ja vaatteita löytyy melkein rajattomat valikoimat kaupoista, omiakin päällemahtuvia on ihan tarpeeksi). Toiseksi iloitsen ihan oikeasti ruokailun järkevöitymisestä ja helpottumisesta, ja huonolaatuisen ruuan laadun parantumisesta.

Jotain kuitenkin liikunta ja hyvälaatuinen ruoka on saanut aikaan, vaikkei kilot okein putoakaan: en ole ollenkaan niin löllerö kuin aikaisemmin samoissa kiloissa.

täytyy vissiin alkaa itsekkin pian orjentautumaan siihen että nuo kilot eivät enää välttämättä lähde pois...mutta jos vielä tässä yritetään ja kuntoillaan ja syödän terveellisesti ja koitetaan myös syödä riittävästi niin jos sitten alkais tapahtua ...jos ei niin...ei siitä ainakaan haittaa ole että yritin !! ...ja sitten vaan elellää näin....(toivoen salaa mielessä että se paino vielä tippuisi... )

Joo, kyllä mullakin elää vielä toivo ja luottamus, että pari kiloa vielä kevenen. Mutta nyt on poissa epäonnistumisen tunne, jos en kevenekään. Oli aika raskasta tuntea itsensä huonoksi ihmiseksi , kun ei onnistunut. Yritän tehdä kaikin keinoin elämästä mukavampaa, ikävän karkoitusta.

Onnea matkaan että onnistut noilla järkevillä keinoilla, apua tarvitseva! Ja olethan sä jo onnistuja, 17 kg vuodessa on huikea pudotus! Ehkä sun keho vaan vaatii pienen tasaantumisvaiheen.

apua tarvitseva! Uskolla vaan rohkeasti syödä enemmän/ energiatiheämmin. Mulla on pieni - ei ehkä paras mahdollinen - esimerkki siitä, kuinka riittävä syöminen todellakin laihduttaa:

Oma pikkusiskoni on aina ollut alipainoinen vaikka syö kyllä herkkuja ja ruokaa. Hän saa kuitenkin useasti liian vähän energiaa päivänmittaan, sillä hän harrastaa myös jalkapalloa, ja on vähän huolimaton syömisen suhteen (ei siis ns. ajattele ruokaa tai kerkeä syömään jne.) NO, sitten kun siskollani on esimerkiksi viikonlopun mittainen fudisleiri tai -turnaus, joissa syödään säännöllisesti järkevää ruokaa 4 kertaa päivässä plus välipalat ja illanviettojen herkkuhetket (karkkia, sipisiä... "soosoo"urheilijan ruokaa ) niin siskoni laihtuu leirin aikana lähes aina!!! Vaikuttaa todellakin uskomattoman hölmöltä, mutta niin se vain menee: täytyy syödä riittävän paljon jopa laihtuakseen. Ja jopa todella paljon saattaa urheileva ihminen "joutua" syömään, jos haluaa ylläpitää tietyn painonsa eikä enään esim. laihtua alempiin lukemiin.

Hyvää ruokahalua siis, ja aurinkoista alkavaa viikkoa!
Toivoopi entinen syömisvammailija (ihanaa sanoa toi entinen-sana!!), joka yrittää olla myös laihtumatta tällä runsaalla ruoan määrällä.

Ei oikein irtoa ja motivaatio alkaa olla kateissa :-/
Olen nyt noin reilun kuukauden käynyt noin 2-3krt viikossa juoksemassa noin 5km, jos satanut vettä niin jumpannut 40min hikijumpan kotona Wii Active Sportilla ja muutoinkin tehnyt kyykkyjä päivittäin, jumpannut käsiä 2kg punteilla useita sarjoja päivän aikana. Syönyt olen normaalisti, juonut vettä pari litraa päivässä. Ja paino ei tipu mihinkään (pysyy 68-69kg / 172cm)
Mittasin muhkeat ja selluliittiset reiteni eilen, ympärys oli sentin kaventunut ja oli nyt noin 62-63cm, takapuoli kasvanut 106->107,5cm
Pitäisi olla iloinen kun on terve ja tyytyä kroppansa muotoon, mutta niin mielelläni luovuttaisin takamuksestani ja reisistäni tuota tavaraa pois. Istuisi edes joskus jotkut housut jalkaan

Turhauttavaa!

hei Tulppaani -

älä unohda sitä, että liikunnan osuus on vain marginaalinen tässä painonhallinnassa! Eli ruokailuilla on huomattavasti suurempi vaikutus painoa pudottaessa. Mitäs sun ruokapäiväkirja sanoo?

tsemppiä

Lisäks 2 kg painot tuntuu aika kevyiltä.Luulen,että voit vaihtaa heti ainakin 4 kg painoihin varsinkin kun tekee haukkoja.

Tulee lihasta ja kiinteyttä lisää....

En merkkaile ruokiani tänne kuin satunnaisesti, mutta syön ns virallisterveellisesti. Ja tiedän, ettei liikunta laihduta, mutta se pitää pois jääkaapilta Ja tuohon reisien ja takapuolen kiinteyttämiseen liikunta kyllä auttaa...luulisi ainakin
Nyt pitää taas palata päättäväisemmin karpimpaan ruokavalioon, sillä muutama vuosi sitten lähti parissa kuukaudessa 6kg. Olen vaan niin hiilarihimoinen vaikka tiedän, ettei ne sovi mulle ollenkaan.
Isommat painot pitäisi tosiaan hankkia, nuo 2kg on jostain ajalta yksi ja kaksi.
Jospa tää taas tästä, välillä epätoivo iskee