Miehille on normaali rasvaprosentti alhaisempi, kuin naisille. Miesten normaali rasva% yleensä muistaakseni n. 8-20% ja naisille n. 18-30% .Sitten toki huippu-urheilijoilla voi olla alhaisempikin riippuen lajista.

Itse olen pitkään seurannut rasvaprosenttia, kuin henkeen ja vereen, mutta lähiviikkoina telkusta tuli joku ohjelma, missä joku mies mittas eri menetelmillä arvojaan ja muut mittaukset näytti suht samaa parin prosentin heitolla korkeintaan,mutta vesimittaus altaassa näytti n. 5% esim. Inbodya enemmän. Se vesimittaus kuulemma nykyisin käytössä oleva tarkin menetelmä. Siis nuokin rasva% mittaukset taitaa olla vain suuntaa-antavia, samoin kuin bmi. Tietty hyvän suunnan edistyksestä antaa jos mittaa aina samalla mittalaitteella samoissa olosuhteissa .

key_hearts, kyselit toisessa ketjussa aikaisemmin, miten ja miksi joku voi lihoo. Huomasin, kun luin sun muita kirjoituksia. Oon suunnilleen saman pituinen kuin sinä. Mun blogissa lukee virheellisesti vielä 170cm, kun vasta tänä vuonna sain tietää terkkarilla olevanikin 172cm.Mun tarinan voi lukee klikkaamalla mun nimimerkkiä ja sitten blogi, blogin ihan ensimmäisen kirjoituksen tickerin alla 29 kommenttia, sen alla. Ehkä mun tarina voi herättää sullekin ajatuksia, miksi ei ehkä kannata laihduttaa liian laihaksi, kun voi lihoo ihan kamalasti myöhemmin, jos vetänyt laihdutuksen överiksi. Näin olen päätellyt. Itse tavoittelen nyt takaisin bmi:hin 20 ja 58-60kg, mikä enemmän se kultainen keskitie, ja n. 10kg enää uupuu+ jouluturvotus. Lisäksi tosiaankin kehonkoostumukseen voi vaikuttaa harrastamalla paljon liikuntaa. Itse mm. mahdun nykyisin jo samaan vaatekokoon kuin nuorempana ja pienilihaksisempana 10kg kevyempänä. Monet missit painaa yleensä sen verran kyllä, että bmi on n. 18,5, mutta monet kiinteemmät ja enemmän lihaksia omistavat naiset on bmi:ssä 20-22 jopa hoikemman näköisiä, kuin mallit.

Tuossa lisää mun kamppailusta ja ajatuksista myös hyppelystä alipainon ja ylipainon kummallakin puolella, jos haluut lukee.

/foorumi/#Thread:13484,10

wellwell

Missasit nyt pointin. Eli itse käyn salilla juurikin siksi että saisin peilissä näkyvän laihan, kiinteän kropan ilman että tarvitsee rääkätä kroppaa heiluen työllä ja vaivalla alipainossa vahtien joka suupalaa. Lisäksi alipaino on keholle epäterve tila. Ei mitään järkeänkun aaman voi saavuttaa käyden 2-3 kertaa viikossa salilla ja syöden kunnolla oikeaa ruokaa. Mielestäni 2h viikossa ei ole suuri uhraus kiinteästä paljon kaloreita kuluttavasta vartalosta.

Key_hearts; oletko miettinyt että liian vähillä kaloreilla laihduttaminen kerryttää nälkää ja siksi todennäköisesti olet repsahtanut aina kuukauden parin jälkeen syömään päättömästi.

Ringotus, tässäkin varmaan huomaa, että kehomme ovat erillaisia. Minä harrastan kyllä liikuntaa, kuljen kaikki matkat jalan/pyörällä, käyn salilla kahdesti viikossa ja lisäksi jumppaan/zumbaan/aerobicaan kahdesti viikossa (tosin nyt jouluna ei ole tullut tehtyä kyllä mitään. ), mutta ei tuolla minun kroppa mitenkään pysy timminä. Kroppani vaatisi varmaan sellaisen 2 h salia päivässä, että timmiksi muuttuisi. Vaikea sanoa, koska en ole koskaan jaksanut liikkua niin paljon, että olisin timmi. :/
Mutta ole tyytyväinen, jos sinulla on sellainen vartalo, joka pysyy hyvännäköisenä vähemmälläkin työllä!

Haha ei minulla sellaista kroppaa ole mutta luotan personal trainerin neuvoihin että oikea ruokavalio yhdistettynä tehokkaaseen salitreenin muokkaa kroppaa tehokkaammin kuin alipainon tavoittelu

Pakko tähän väliin huudella, ettei kropan pitäminen alipainossa ole elimistölle kovin terveellistä.

Tasapainoisen ruokavalion säilyttäminen oli mulle ainakin ihan unta vaan silloin kun olin alipainoinen. Kontrolloin tuolloin pelkästään painoa ja pidin sitä "alhaalla" (kun muuten näytin mielestäni läskiltä). Samaan aikaan en saanut tarpeeksi proteiinia, rasvaa ja vitamiineja/hivenaineita. Se vaikutti suoraan jaksamiseen ja tuli kaikenlaisia fyysisiä oireita.

Pelkästään liian vähäinen energiansaanti pakottaa elimistön pysyvään stressitilaan ja on vain ajan kysymys, milloin siitä tulee oireita. Me ollaan erilaisia ja jonkun kroppa sietää stressitilaa enemmän kuin toisen, mutta jokaisella tulee rajat vastaan. Ja niitä rajoja pitäis kuunnella, eikä vaan tuijottaa painoa/painoindeksiä. Se "epätimmi" kohta kropassa voi olla myös lihaskatoa, jota syntyy kun ollaan pitkään alikaloreilla.

sunnuntaina, 30. joulukuuta 2012 klo 22:12 key_hearts kirjoitti::
En sillon ole ollut liian vähillä kaloreilla. Olen alkanut syömään päättömästi, kun olen semmoinen kaikki tai ei mitään, en jaksanut olla ilman herkkuja, koska rakastan herkkuja joten olen syönyt mielummin niitä kuin kunnon ruokaa ja jättänyt oikean ruoan vähemmälle etten liho.

Tuo kuulostaa kyllä siltä, että olet ollut liian vähillä kaloreilla ja "päättömästi syöminen" on elimistön yritys tasapainottaa tilanne.

sunnuntaina, 30. joulukuuta 2012 klo 22:12 key_hearts kirjoitti::

Joo ja en ole kyllä sanonut muistaakseni että tavoittelen alipainoa.

Sanoit kyllä aiemmassa viestissä, että olet 174 ja tavoittelet 54kg:n painoa. Se olisi alipainoa ja 56kg:llakin olet normaalipainon alarajoilla.

Just itse laskeskelin, etten tarkkaan ottain ollut alipainoinen laihimmillani (olin n. 53kg, pituutta 166). Silti sain ystäviltä kommentteja, että olen "liian laiha", yksikin ystävä huomautti halatessamme, että tuntee lanneluuni. Mä yritin tuolloin saada mahani pienemmäksi. Ei oikein hyvä yritys, sillä samaan aikaan tosiaan lanneluuni alkoivat törröttää ja kylkiluut näkyä. Kaikki muukin lihas ja rasvakerros pienenivät koko kropasta, joten en muuttunutkaan Mrs. Täydelliseksi laihtumisen seurauksena, vaan olin posket lommolla aika synkeä näky.

Olen siis matkalla hyväksymään mahaani Mun kropasta ei ihannekroppaa saa tekemälläkään (olemattomat lanteet ja peppu, pienet rinnat - kaikki ylimääräinen pehmuste mahassa ja reisissä). Hyvä olisi jos kroppa palvelisi vielä toiset 40 vuotta ilman isoja kremppoja. Se, miten "timmi" kroppa on (mikä sen timmiyden määritteleekään) on loppupeleissä aika pieni juttu. Ei sen takia kannata itseään mahdottomiin muotteihin ängetä.

"Tuo kuulostaa kyllä siltä, että olet ollut liian vähillä kaloreilla ja "päättömästi syöminen" on elimistön yritys tasapainottaa tilanne."

Minulle on joskus käynyt noin korkeammista kaloreista huolimatta, jos olen kokenut herkut kielletyiksi, silloin niitä repeää jossain vaiheessa syömään liikaa, vaikka olisi kylläinen

Ruuasta kun puhe, niin auttakaa miten saan ruuan alas.. Jos on iltavuoro töissä saatan aamulla juoda kahvin ja syödä töissä seuraavan kerran ruoka tunnnilla.. Unohdan kokonaan oman ruokailuni, vaikka laitan läpsille ruokaa. Ja sapuska jotenkin kuvottaakin.. Antakaas vinkkejä, miten saada ruoka alas. Tää on kai jonkin sortin syömis härö

OnniEmilia, pystytkö kuitenkin juomaan ilman ongelmia? Jos, niin kokeile vaikkapa smoothieta jonka joukkoon jauhat esimerkiksi pähkinöitä marjojen ja hedelmien lisäksi. Jos ruoka ei maistu, tuo on yksi keino saada lisää kaloreita terveellisesti.

Säännöllisen ruokailun opetteluun myös iltavuoropäivinä voisi auttaa ruokapäiväkirjan käyttö, jos et sitä jo tee. Valmiiksi kirjattu ja suunniteltu on usein helpompi toteuttaa. Tee suunnitelma niiden ruokien mukaan, joita lapsillesikin laitat. Ruokahalun puuttumista tämäkään ei toki ratkaise ainakaan heti, mutta aloita vaikka pienillä annoksilla. Monilla säännöllisemmän syömisen opettelu jonkin aikaa saa aikaan sen, että keho alkaa vaatia ruokaa useammin ja näläntunne löytyy. Sen jälkeen ruoka alkaa myös maistua.

Itse jouduin opettelemaan aamupalan syömisen reilu viisi vuotta sitten tällä tavoin alusta alkaen, kun aloitin säännöllisemmän liikunnan. Ilman aamupalaa ei yksinkertaisesti vain jaksanut liikkua illalla. Kun vähän aikaa kului, aamupalasta tuli jo mieluinen "pakko" enkä enää voinut olla ilman sitä.