moikka rice

minä myös taistelen tuosta omasta liikunta-ajasta tässä työn ja perheen pyörityksessä. Minä sain painoni putoamaan 59,5 kg--->54,5kg (160cm pitkä) oikeastaan ruokavalion avulla (ja kävelyn avulla?). Olen ollut paljon sairaana, kuten blogistani voi lukea ja liikunta on parhaimmillaan ollut muutaman viikon spurtteja salille ja hölkälle. Yksi liikuntamuoto on kuitenkin säilynyt huonompinakin hetkinä; kävely. Kävelin keväällä tuon maagisen 10.000 askelta päivässä...

Ruokavaliosta sen verran, että annoskoot on pienentyneet tosi paljon; ja säännöllinen ruokarytmi etenkin töissä on välttämätön. Proteiinien riittävän määrän varmistaminen joka päivä; hedelmiä n. 5kpl päivässä, vihannesten ja kasvisten lisääminen ja sitten ne minitomaatit aina kassissa, kun iskee himo syödä jotakin. Paino on pysynyt tuossa 54,5 koko kesän, vaikka en syömistäni tarkkaile koko ajan enkä ole nälässä. En ole kiinnittänyt missään vaiheessa lainkaan huomiota tuohon kokonaiskilokalorimäärään, koitan saada ainoastaan pallot vihreiksi eli en pysty sanomaan päivittäisen vajauksen määrää...

Ehkä suurin asia oli tuo proteiinien riittävä saanti pitkin päivää; mieletön mättäminen jäi pois, kun on kylläinen ja ruoka sai sitä kautta vähemmän merkityksettömän roolin elämässäni. Syön väipalaksi usein rahkaa ja marjoja/ananasta tms. Saatan syödä esim 200gr rahkaa ja mansikoita lounasaikaan+ palan ruisleipää kahvin kanssa ja vähän myöhemmin esim klo 13-14 syön lounaan. Lounaaksi omat eväät; usein tummaa pastaa/perunaa/vihanneksia, kalaa tai kanaa. Sitten vielä omena tai kaksi ennen kotiinlähtöä. Näin selviän ilman karmivaa näläntunnetta kotiin, missä järki syömisessä säilyy, kun ei ole kova nälkä. Aikaisemmin söin jo yhden annoksen ruokaa tehdessäni ja toisen yhdessä perheeni kanssa syödessä. Tuollaiset mieliteot ovat nyt jääneet ja hallitsen ruokaa aikaisempaa paremmin...

Kävelystä sen verran, että ota se osaksi elämääsi ja arkiliikkumistasi, askelmittari on mukava motivaattori ja lapsen kanssakin niitä askeleita kyllä kertyy. Ja sitten vielä tärkeä asia; meistä jokainen tarvitsee omaa aikaa esim liikuntaan. Minulla suurin este ei ollut lapsenhoito vaan oma ajatus, etten voi lähteä salille/lenkille, kun olen ollut koko päivän töissä. Sitten kiukuttelin miehelle ja teen sitä välillä vieläkin, etten pääse mihinkään... Hän osaa onneksi jo suhtautua asiaan ja työntää minut nykyisin ulko-ovesta pihalle "tuulettumaan" tunniksi.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että pysyvään painonpudotukseen on paras ratkaisu ruokapuolen tarkistus; liikunta tuo muuta hyvää siihen. Ja tietty painon jojoiluun llikunta on hyvä apu...Että tällaista...

tiistaina, 4. elokuuta 2009 klo 12:09 possible kirjoitti::

Olen kuitenkin sitä mieltä, että pysyvään painonpudotukseen on paras ratkaisu ruokapuolen tarkistus; liikunta tuo muuta hyvää siihen. Ja tietty painon jojoiluun llikunta on hyvä apu...Että tällaista...

Hienoa! Mukavaa lukea lomailun jälkeen tällaisia hienoja ja kauaskantoisia ajatuksia. Kävelyn ja arkiliikunnan korostaminen oli toinen hymyn huulille nostattanut asia.

Kiitos!

Jeps, meikäkin palaa ruotuun heti huomenna. Nyt on muutettu takas omaan kämppään ja normaali arki alkaa. Tosin mies on lomalla viikon päästä ja reissaamista tiedossa mut jos yrittäs kerranki syödä fiksusti lomallakin. On sitte kivempi ku ei oo turvonnu ja pöhöttyny bikineissä

Mulla on kai jonkinlainen ongelma makean kanssa, nyt siihen "sallivuuteen" vedoten oon vetäny ihan liikaa makeaa... Mut kun pystyin siihen kerran, pystyn uudelleen. Jospa nyt sitten sais kaiken sen vielä rutiiniksi, kun ei oo tiedossa mitään suuria häiriöitä arjelle kuten muutto! Lomasuunnitelmiinkin kuuluu aktiviteettia, samoilua ja sellasta

Saattaa olla niin, että laihdutat, vaikka tavoitteesi päästäksesi sinun pitäisi kiinteyttää. Joillakin mahaa on luonnostaa enemmän kuin toisilla, eikä sitä kokonaan pysty pois saamaan pelkällä painon pudotuksella.

saada pömppömaha pois.

Naisilla on ala-vatsassa, takapuolessa ja reisissä luontaisesti rasvakerrosta, ja raskauden aikana reisissä ja takapuolessa oleva rasva toimii rakennusaineena sikiön aivoille. Ja ”ei-täysin-litteä-maha” ei ole sama asia kuin ”pömppömaha.” Sellaisen litteän mahan saa vain raivokkaalla vartalon treenaamisella, useita tunteja päivässä.

Kiitos Possible rohkaisevasta viestistä ja varsinkin tuota ns.omaa kokemusta kaipasin kanssasisarelta. Eli näillä antamillasi vinkeillä etenpäin ja tuon rahkan olen minäkin jo aika hyväksi todennut.Ja kävelyn. Kiitos paljon.Juoksulenkki on sellaista mitä kaipaan jopa työpäivän jälkeen ja oikeastaan joka päivä, mutta se on aika mahdoton haave kun tällä meidän pikkuperheellä (minä ja herra 4vee) on TOSI pieni lähipiiri, voi oikeastaan sanoa, että oikeasti ollaan kaksin, omat vanhemmatkin kun jo siirtyneet hekin tuonne toiselle puolelle. Mutta peliä ei ole vielä pelattu loppuun ja tästä on hyvä jatkaa.

En mitenkään halua luokata sua, Funki, mutta usein se kropan malli on meilla geeneissä ja siihen on ylivaikeaa vaikuttaa. Kaikista ei huippumalli haussa tuu. Itse olen aika selkeä päärynä-tyttö ja olen aina vihannut "isoa persettäni". Nyt olen siihen ihan tyytyväinen - ja mieskin tykkää Elämäntapamuutos alkaa mielestäni siitä, että opit rakastamaan itseas ja olemaan itses paras kaveri.
Mutta ymmärrän sua sen verran, että itse normaalipainoisena (173/70.5) haen nimenomaan kiinteyttä kroppaan. Sanoisin, et liikunta on ehkä ainoa keino. Sinua käyttäisin enemmän mittanauhaa kuin vaakaa, koska olet nimenomaan normaalipainoinen eikä sun tarvitse laihduttaa. Oletko esim. pilatesta kokeilut? tietääkseni se on just ylihyvää keskikropalle. myös kuntosali on sulle ihan jees.
Tsemppiä mut muista että olet muutenkin kaunis

Rice,

5 cm pois vyötäröltä on hurjan hyvä tulos jo itsessään! Se tarkoittaa sitä, että rasvaa on lähtenyt. Lihaksia ehkä tullut lisää, kun paino ei laske..? Iloitse ihmeessä noista lähteneistä senteistä.

Muistaakseni Patrick sanoi joskus, että alussa muutos näkyy juuri senteissä, kilot seuraavat perässä. Eli kärsivällisyyttä vaan. Mutta älä missään nimessä laske kalorimäärää, silloin todellakin menet säästöliekille, eli keho pitää vararasvoista kynsin hampain kiinni, kun ravintoa ei tule tarpeeksi. Yritä pitää kalorimäärä väh. 1500.

Mulla lähti senttejä ja painoa vaikka olin nollavajeella, söin 2000 kcal päivässä. Liikuntaa harrastin 2-3 kertaa viikossa. Tämä siis normaalipainon sisällä.

maanantaina, 27. heinäkuuta 2009 klo 18:12 Henne kirjoitti::
Kyse on lihapiirakka tosiaan hienosäätelystä. Kehon rasva-lihastasapainoa pystyy muuttamaan hyvinkin ilman että olisi rankoilla kalorivajeilla. Liikunta ja ruuan laatu.... sitä jaksan toitottaa hamaan tulevaan! Kuulostaa tylsältä mutta vain niin niitä tuloksia tulee

Tätä on pakko nostaa. Kyse ei ole vain liikunnan määrän lisäämisestä, vaan ensisijaisesti laadukkaasta syömisestä ja siihen sivuun sopivaa liikuntaa.

Mori-San ja Lana ei vissiin jaksanut lukea koko ketjua läpi?

Eli missään nimessä en tavoittele täysin littanaa vatsaa vaan tavotteena ois nimenomaan se, että en näyttäisi raskaanaolevalta... ei liene liikaa vaadittu? Ja olen siinä ennenkin onnistunut aikuisiällä, joten geenitkään sitä tuskin estää. Itsekin olen persevä ja ylpeä peräsimestäni, mutta olen myös luonnostani kapea vyötäröstä.

En myöskään laihduta vaan juurikin kiinteytän, nollavajeella syön 2000 kcal päivässä.

Vaikka tämän ketjun aloittamisen aikoihin oli tavoitteeni saada täydellinen kroppa, on nyt tuo motivaattori aikalailla hälventynyt. Lähinnä tahdon tuota mahaa pois nyt siksi, että omenalihavuus on terveysriski.

Ja siksi, että tykkään kun on kevyempi olla.

Kuten ketjussa aiemmin mainittu monta kertaa, pilates on yksi lempilajeistani. Sekin auttaa jo paljon kun saa aktivoitua nuo keskivartalon lihakset.

Sen verran kommenttia, että luin juuri äsken koko ketjun läpi kokonaisuudessan ja siksi komppasin Henneä.

Funky, taisin ilmaista itseäni huonosti. Anteeksi! Ilmaisin itseäni huonosti, vaikka tarkoitin hyvää. Huomasin kuitenkin, että olet tehnyt ruokavaliomuutosta. Hienoa! Se on kuitenkin se The Juttu ja sitten tulee ne muut, kuten jo tiedätkin.