Minun tarinani normaalipainon sisällä laihduttamisesta: olen laihtunut 6 kk:n aikana 5 kg eli vauhti ei ole päätä huimannut. Olen enimmäkseen syönyt pallurat vihreiksi ja harrastanut itselleni sopivan verran liikuntaa.

Tämän lisäksi on ollut repsahduksia, sallittua herkuttelua, juhlia, lomia, matkustamista työn takia, sairastamistakin eli normaalia elämää. Olen kuitenkin koittanut ajatella etten ole laihdutuskuurilla vaan opettelen loppuelämän tervellisiä ruokailu- ja liikkumistapoja. Silloin nuo väliaikaiset repsahdukset sun muut ajat milloin en ole syönyt juuri tarkasti kk-periaatteiden mukaan eivät ole olleet minulle niin merkityksellisiä. Olen aina vain todennut että eikun normaaliin terveelliseen syömiseen takaisin. Suunta on kuitenkin ollut alhaisempaan painoon, hitaasti ja toivon että pysyvästi.

Jos olisin ajatellut olevani laihdutuskuurilla niin olisin varmasti jo heittänyt hanskat tiskiin ajatellen ettei tämä ole tehokas tapa laihtua kun näin hitaasti tippuu. Mutta onneksi olen päättänyt ettei tämä ole kuuri vaan loppuelämää varten opettelua

Kylmäpeli, onneksi olkoon hienoista oivalluksistasi ja pudotuksestasi!!

On ilo lukea tuollainen oppimistarina. Vaikka itse vähättelet tahtiasi, niin se on silti normaalipainoiselle oikein sopiva ja HYVÄ tahti. Se, että olet integroinut elämäntapamuutokset oikeasti elämääsi on ennuste siitä, että kilot myös tulevat pysymään poissa.

Kuka oikeasti kaipaa nopeaa painon pudotusta, jos kilot saman tien hiiipivät takaisin?

Shenny, suosittelisin syömään Kiloklubin laskeman suosituskaloreiden mukaan, kuitenkin vähintään 1500kcal päivässä. Tuota alhaisemmat kalorit kyllä nopeuttavat painonpudotusta, mutta haluatko, että paino lähtee lihaksista vai läskeistä? Nopealla pudotustahdilla suurempi osa lähtee lihaksista. Vaikka olet hienosti liikkunut, et pysty sillä estämään lihasten sulamista aivan liian suurten vajeiden takia.

Liian alhaisten kaloreiden ruokavaliota et pysty pitämään yllä kuin laihdutusajan, mikä ennustaa sitä että painon ylläpidosta tulee vaikeaa. Sen sijaan, jos opettelet uudet elämäntavat (pienemmällä energiavajeella ja ilman näläntunteita) jo painonpudotustaikana, painon ylläpitokin sujuu silloin helpommin. Tsemppiä!

ps. ruokamääriä ei kannata pistää yläkanttiin ruokapäiväkirjaan. Pyri realistisuuteen.

Moi!

Mulla on pituutta 162,5 cm ja painoa 63,9 kg (maanantain punnitus). Olen lihonut kesäkuun ensimmäisestä päivästä 10 kg! Ai miksi? Ahmimishäiriö, BED, on ollut ongelmani. Heinäkuun alussa meni kaikki päin helvettiä, ja paino nousi viikossa 60,1 kilosta 64,4 kiloon. Mitä tämä on? Älytöntä syöpöttelyä. Pähkinöitä jotain 200 g päivässä, jäätelöä, suklaata, karkkipusseja jne. Päivässä varmaan 4000-5000 kcal, jotka saa helposti täyteen, kun vetelee tosiaan esim. suolapähkinöitä ja keksejä. Olen oikeasti analysoinut tuota hullua aikaa. 200 g suolapähkinöitä = 1240 kcal, 10 pikkuleipää = 600 kcal, karkkipussi +500 kcal, jäätelöä yms. paskaa. Ei mitään herkkuherkuttelua, vaan suoranaista ahdistukseen syömistä.

Voiko kukaan kuitenkaan syödä viikossa + 28 000 kcal (=> 4 kg rasvaa)? Laskujeni mukaan ehkä + 14 000 kcal tuli, koska liikuin 5 pv tuolla viikolla kuitenkin. No, siihen se paino jäi, saakeli. En tiedä, voiko 3 viikon jälkeen vielä ahmiminen turvottaa. Nyt siis tulee sunnuntaina 4 vko viimeisestä kohtauksesta. Yritän unohtaa menneet ja porskutella eteenpäin.

Mitä tuon jälkeen on tapahtunut? Paino pudonnut maanantaipainon perusteella -500 g, vaikka olen syönyt ihan normaalisti ja herkkujakin vähän. Menkat loppuivat viime lauantaina. Vieläköhän niistä on nesteitä kropassa? Mulla on aika vahvat PMS-oireet. Huom! Sairastan myös kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta lääkitys on ja TSH on ollut 2.0 (normiarvot 1-2 välillä, kuulemma) ja olo on ihan okei. Viime viikolla myös pyöräilin 4 päivänä 30 km eli yht. 120 km ja lenkkiä kaikkina päivinä jonkin verran.

Nyt maanantaina (tai sunnuntaina oikeastaan) aloin tarkkailla syömistä enemmän ja syön noin 1200 kcal päivässä. Liikuntoina molempina päivinä (ma & ti) on ollut 30 km/pv. Tiedän, alhaisilla kaloreilla mennään, mutta kestän ja nostelen +200 kcal tms., jos alkaa vaikealta tuntua. Mulla ahmiminen ei ole ollut mitään nälkään syömistä, vaan psyykkistä. Nyt parhaalta tuntuu vain päästä näistä kiloista eroon! Uskon turvotukseen ja siihenkin, että säästöliekki ei mene ihan heti päälle, kun pläskiä on ja sitä ennen todella reippaat kalorit. Kehon pitäisi tällä hetkellä kuluttaa jopa ihan hyvin.

Ai niin ja mä olen elänyt suht' vähilläkin kaloreilla ja terveellisesti ennen ahmintavaihetta, joka lähti käsistä, kun ahdistus omaan elämään yms. kasvoi liian suureksi. Nyt käsittelen asioita terapiassa.

keskiviikkona, 12. elokuuta 2009 klo 11:52 MiaMaria kirjoitti::
Pähkinöistä sen verran, että vaikka niissä on todella paljon kaloreita, niin ne eivät kunnolla sula vatsassa ja suolessa ja poistuvat sellaisinaan (siten miten ne on pureskeltu) ja niistä tuleva energiamääräkin on siten paljon vähäisempi kuin mitä energiamäärä pussin kyljessä.

Löytyykö tästä lisäinfoa vielä? Ihan oikeasti mielenkiintoista.

keskiviikkona, 12. elokuuta 2009 klo 11:53 MiaMaria kirjoitti::
Eikös tuollainen 1200 kcal kuuri juuri altista ahmimishäiriöille?

Minulla ainakin kävi niin, joten kannattaa syödä vähintään se 1500 kcal.

Tietääkseni kyllä
Muutenkin haluaisin sanoa, että nuoriso-työntekijänä olen niiin monta kertaa törmännyt siihen, et just sellainen oman "läskukroppaan" vihaaminen ja liiallinen syömisen hallinta VOI johtaa anoreksiaan tai bulimiaan. Ei ole mitään pahaa jos haluat olla hyvässä kunnossa ja hoikka, mut sellainen "pakkolaihduttaminen" voi ihan oikeasti olla vaarallinen juttu.
PS: itse olen ollut ikuinen laihduttaja monta vuotta, ja vasta nyt pikku hiljaa opin hyväksymään kroppaani...

Mulla on ollut anoreksia ja bulimia. Olen terapiassa eli tiedän, mitä riskejä mulla on. 1200 kcal aluksi, katsotaan, mitä tapahtuu. Motivaatio on kova, ja ahmiminen ällöttää.

Olipas pakko kirjoittaa tännekin, kun minusta tuli kolme päivää sitten taas normaalipainoinen!

Ihana ajatus, että olen nyt normaalipainoinen laihduttaja

Onnea, se tuo varmasti hyvän mielen....

Sillä kuvittelen ensimmäisen pikkutavoitteen saavuttamista ja tiedän että jo se tuo mulle hyvän fiiliksen, kun se on jo nyt....

Kokeilin ympärivuorokautisen sykemittarin avulla paljonko se antaa vuorokauden kalorikulutukseksi, kun ohjelma ehdottelee n.2000 kaloria eikä siinä ole huomioitu edes liikkuvaa työtäni. Pidin vuorokauden mittaria, vuorokausi sisälsi myös aktiivista siivoustyötä normaalin työpäivän. Mittari antoi lukemaksi 1700 kilokaloria! Melko huima ero.

Onko joku muu mitannut mittarilla kalorikulutustaan?