garu, luin viestisi tarkemmin.. Mulla itseasiassa putosi paino enemmän juuri lepojaksolla, kun en flunssanpoikasen takia liikkunut normaalia määrää. Ja nousi melkein kaikki takaisin, kun pääsin taas liikkeelle..

Hehhee, mullakin on taas hiukan noussut tuo paino. Kiitos mm. viime viikonlopun mummolan reissun. Tällä viikolla pyrin olemaan syömään terveellisesti, myös liikkumaan kuten ennen.

Liittyen tuohon painon laskuun lepoaikana,
mullakin on käynyt jossain vaiheessa niin että kun en ole liikkunut yhtä paljon kuin normaalisti niin paino on laskenut. Kun olen alkanut taas liikkua niin paino on noussut. Sitten totesin vaa'asta että liikkumattomana myös lihasprosentti pieneni ja vastaavasti suureni sitten kun taas liikkui. Ja lihashan painaa enemmän kuin rasva.

Moikka!
Minä aloitin kiloklubissa sen tähden, että täällä sai merkkailuta ruokapäiväkirjat talteen ja tarkkailtua yksinkertaisesti ruokavalion terveellisyyttä. Painoa ei ole juurikaan pudotettavaksi, mutta jos muutama gramma rasvaa vatsanahan alta vaihtuu muuksi kudokseksi en ole lainakaan pahoillani.

Muutaman päivän jälkeisiä huomiota:
En jaksa tehdä tarpeeksi oikeaa ruokaa. Paikkaan energiavajetta herkuilla. Kokoajan pitäisi olla keittiössä ja tiskiäkin tulee kamalasti... vali, vali

Kaloritarpeen ollessa 2500 hujakoilla proteiinia pitää saada valtavia määriä. En voi syödä kamalasti maitotuotteita, koska ihoni reagoi siihen, enkä haluaisi syödä lihaa joka päivä (varsinkaan sellaisia määriä kun olisi tarve) Rahaakaan ei ole valtavasti käytössä ruokaan, että sekin rajoittaa jonkun verran lihan, kalan ja vuohenjuuston käyttöä. Pitää jatkossa testailla papu-osaston vaikutusta energiapalluran toimintaan (lisää kokkailua ja tiskiä mistä käsien iho ei tykkää yhtään...). Aamupalan soijagugurtti-mysli-mansikka-vehnänalkioyhdistelmästä pallukka ainakin näytti tykkäävän

600 g kasviksia ei ole lainkaan mahdoton saavuttaa, mutta se pitää pitää kokoajan mielessä ruokaa valmistellessa. Hedelmää tai marjaa välipaloille ja kasvisvoittoista ruokaa tai kunnolla salaattia, sillä tuntuu irtoavan. Onneksi on aina jotain kausihedelmää tarjouksessa ja nyt oli parsakaaliakin edullisesti.

Ruokailurytmin puolesta en ihan pysty hyödyntämään päiväkirjan jaoittelua, kun elämäni ei ole samalla tavalla säännönmukaista. Merkkailen aina ateriat siinä järjestyksessä kun ne syön. Näyttäisi siltä, että syön aikalailla saman verran energiassa mitattuna jokaisella aterialla. Yksi iltapala on ollut aika runsas, kun siihen on tullut merkattua kaksi ruokailukertaa.

Vyötärönympärys kasvoi kiloklubeilun tuloksena muutamalla sentillä
Tämä johtunee ihan normaalista hormonitasapainosta johtuvasta vaihtelusta ja jokin osansa saattaa ruokamassan määrän kasvusta, kun olen nyt panostanut enemmän kasviksiin, kuituihin ja ns. oikeaan ruokaan.

Tämä vaikuttaa oikein hyvältä metodilta tarkaailaa omaa syömistään! Ainoa mikä saattaa minua vähän häiritä, on paikan laihdutuskeskeisyys. Se on ihan ymmärrettävää, mutta minun pitää koittaa jotenkin pysyä tolkuissani kaloreiden ja kilojen keskellä, että en ala vahingossa kuvitella oman painoni olevan liikaa.

Mulla meni tammikuu ihan plörinäksi hammasvaivojen takia, en pystynyt harrastamaan liikuntaa ja unetkin oli vähän niin ja näin sekä särkylääkkeitä jouduin popsimaan. Jouluherkuttelujen jälkeen vielä kohtuulliselta näyttäny tilanne ei näyttänytkään viikko sitten enää niin kovin hyvälle. Jonain päivänä vilahti jo vaakassa seiskalla alkava lukema. Ja pisteenä i:n päälle mun syksylle oottama työterveystarkastus (sitä ennen piti laihtua) onkin jo viikon päästä, huomenaamulla pitäis mennä verikokeisiin. Viikon verran olen nyt skarpannut ja merkannut taas syömiset ylös, mutta eihän tässä ajassa paljon ehdi laihtua. En viitti ruveta selittelemään, että ennen joulua mä painoin jo 67 kg, mutta sitten.... Kuunnellaan sit taas kuinka terveellistä olis laihtua edes pari kiloa, niistä ylimääräisistä vyötärösenteistä puhumattakaan.

^jos ja kun sä kuitenkin laihdutat normaalipainon sisällä, niin miksi ihmeessä niistä kiloista noin teillä työterkkari paasaa?! Pituuttas en tiiä, mutta eihän toi 67 kg nyt mitenkään hirveästi loppujen lopuksi ole... Ite oon 63 kg, just normaalipainossa, ja jos mulle joku terkkari kävis siitä valittamaan, että pitää laihduttaa, niin sais aikamoisen vastaiskun

Niin, no. Eihän ne kilot, mutta ne sentit vyötäröllä, eli 86 cm. BMI on just alle 25 (siis painan nyt 69,4, pituutta 167 cm). Reilu vuos sitte lukemat oli 88 cm ja 70 kg ja sain sapiskaa, kun on sukurasitetta diabetekseen ja nivelvaivoihin. Veriarvot on aina olleet ok.

64,3 kg. Viikossa 1,5 kg lisää. Ei näin.

Nyt on vähän vitutus laantunut. Toivon, että johtuu eilisiltaisesta hiilihydraattimässäyksestä ja lisätystä liikunnasta. Vaatteet kuitenkin menee paremmin päälle, vaikka vaaka näyttää hirveitä lukemia. Nyt on tullut su-ke liikuttua joka päivä, eilenkin tuli juostua kaupoilla, la ja su taas salille.

Täälläkin paino on noususuunnassa! Olen tehnyt viime viikkoina melko raskasta työtä ja unirytmikin on ihan hakusessa, ja on vaan nälkä koko ajan. Nyt aioin tsempata uudelleen, jättää KAIKKI herkut hetkeksi ostamatta, josko se auttaisi painonlaskuun.

Moi! Nolottaa nyt jo kysyä täällä kun kaikkialla keskustelupalstoilla osataan lytätä toiset niin tehokkaasti, ja varmaan tämäkin aihe on jo aikalailla käsitelty, mutta selailin jonkin aikaa kysymyksiä ja päätin nyt vain päästä helpommalla ja kysyä itse, jospa joku tietäisi vihdoin mikä on vialla. Olen 27v. ja laihdutan n.kolmatta kertaa elämässäni kunnolla. Aina olen laskenut kaloreita, ja niin teen nytkin. Tavoite oli 64,5kg->55kg. Alku meni hyvin, aloitin rajusti n.600-700 kalorilla ja tippui n. 4 kiloa. Sitten pudotus hidastui rajusti, vaikka olen lisännyt syömisiäni, ensin 900 kaloriin ja nyt syön n.1000-1200 kcal päivässä ja paino aina vaan pysyy samassa, 58,8 kg.
Tuntuu, että lähtee aina vain n.200 g kahdessa viikossa. Miten sen saa putoamaan nopeammin, alkaa jo tuskastuttaa tämä ja epätoivo iskeä. Liikun melko paljon, salilla joka pvä 2 h + n.5 kertaa viikossa 30 min juoksulenkki.

Syönkö liian paljon vai liian vähän? Liikaa hiilareita (paljon näkkäriä ja ruisleipää)? Proteiini etoo minua, siis oikeasti oksettaa, en tiedä miksi, mutta yritän pitää sitäkin ruokavaliossa vähän. Vai johtuuko hitaus siitä, että olen aikoinani laihdutellut suuria määriä (teininä ylipainoisesta melk.alipainoiseksi, parikymppisenä n.10 kiloa vähillä kaloreilla ja liikunnalla)? Niin, kilot tulivat aina takaisin, johtuen täysin lepsuilustani herkkujen suhteen. Nyt yritän kuitenkin taas, ja mielestäni ruokavalioni on aika hyvä nyt, paljon vihanneksia, maitorahkaa päivittäin ym.

En ole repsahtanut kertaakaan, en syönyt mitään sokeria, en valkoista viljaa, herkkuja. Nälkää en ollut tuntenut enää aikoihin ennen kuin aloitin kuntosalin, nyt on nälkä koko ajan....

En kertakaikkiaan ymmärrä, missä vika. Eikö kehoni vaan yksinkertaisesti suostu enää tiputtamaan painoa sinne 55 kiloon? Vai onko se normaalipainoisena laihduttaminen aina näin tuskallista? Kiitos, jos joku tietäisi!