Kyllä ainaki oman sykemittarini mukaan nuo liikuntakulutukset on tommosia.

Kiitos kaikista vinkeistä!

Kysyisin vielä, että osaako tää kiloklubi-ohjelma lisätä peruskulutukseen liikunnan nostavan vaikutuksen? Eli jos lenkillä kuluu esim. 400 kcal, niin huomioiko ohjelma mitenkää sitä, että sen jälkeen sohvallakin kuluu enemmän kuin jos ei olisi lenkille lähtenytkään?

Sisilisk, en lukenut kaikkia saamiasi vastauksia, mutta kyllä urheilija joka treenaa 2 kertaa päivässä kuluttaa helpostikin 3000 kaloria päivässä. Syö rauhassa, niin jaksat treenata.

lauantaina, 16. tammikuuta 2010 klo 15:50 rimppu kirjoitti::
Kun en oikein löydä kohtaa, missä liikuntaan lisättävien toiveet voisi esittää, niin kysynpä täältä: voisiko potkukelkkailun lisätä liikuntoihin.
On tosi kivaa talviliikuntaa, ja ainakin meillä järviseudulla sitä harrastetaan ihan liikuntamielessä. Olen nyt merkkaillut sen kävelyksi, lienee likellä sitä.

Lisättäviä liikuntalajeja -ketjussa (heti Liikunta-osaston ensimmäisenä ) on potkukelkkailua toivottu, ja tekstihaulla "potkukelkkailu" löytyy heti aiheesta kokonainen oma ketju.

Hei!

Nyt täytyy yhden aloittelijan kysyä... Olen merkannut itselleni aktiivisuustasoksi 2 myöskin, ja merkannut myös työmatkakävelyn (3 km joka päivä) liikunnaksi. Mutta tämän ketjun mukaan siis tuokin kuulusi jo aktiivisuustasoon, eikä sitä merkata erikseen? Vaikka aktiivisuustasossa sanotaan, että "en juuri harrasta hyötyliikuntaa"?

Pitäisikö siis vaihtaa aktiivisuustaso ykköseen jos haluan merkata kaikki liikkumiset erikseen?

Lisäksi käyn kuntosalilla kerran viikossa ja sählyä pelaamassa. Olen 155 cm pitkä ja painan nyt 60 kiloa... Vielä ei ole paino tippunut, mutta vyötärö on kyllä useimmista housuista päätellen kutistunut

Kiloklubeillut olen tammikuun tokalta viikolta. Tai olen aiemminkin, viime kesänä painoin jo 54 kg, mutta tässä syksyn ja talven mittaan on tullut vähän syötyä kaamosväsymykseen...
Vähähiilihydraattisella menen, se vaikuttaa itsella hyvään oloon merkittävästi, ja kaikki vatsavaivat (jotka oli välillä tosi pahojakin) on sillä hävinneet.

Minäkin olen miettinyt näitä aktiivisuustasoja. Itellä on kakkonen aktiivisuustasona - jonkin verran hyötyliikuntaa - ja silti merkkaan jopa työmatkakävelyt. Tästä huolimatta olen laihtunut just Kiloklubin määrittämällä vauhdilla (paitsi joulun aikaan ).

Kun Sisiliskille suositellaan kakkosaktiivisuustasolla olla merkkaamatta pyöräilyjä - päivittain jopa 2 tuntia! -, niin eikö siitä tule aivan liian pieni kulutus? Kahdessa tunnissa pyöräille varmaan noin 30 kilsaa, mikä ei todellakaan sovi määritelmään "ei juurikaan harrasta hyötyliikuntaa". Minä ainakin aion todellakin merkitä työmatkapyöräilyt (40 minsaa suunta), sitten kun taas pystyy ajamaan.

Taustalla muisto siitä, että kun taannoin vajaa kolmikymppisenä pyöräilin reilun kymmenen kilsan työmatkat (x 2 siis) päivittäin mäkisessä maastossa + vielä vapaa-ajanmatkoja päälle parin vuoden ajan, laihduin viisi kiloa peruspainostani ja sain syödä ihan niin paljon kuin jaksoin - sekä ruokaa että herkkuja.

Jos tuohon vielä päälle kaksi kertaa urheilua melkein joka päivä - veikkaisin, että Sisiliskin päivittäinen kulutus nousee aika ylös.

Olen tässä jo pitkän aikaa pohtinut ihmisen yksilöllistä energiantarvetta, millä tarkoitan siis sitä, että kun jotkut todella sanovat, että he voivat hyvin ja ovat energisiä kun syövät n. 1500 kcal päivässä tai jopa alle (1200kcal), eivät tarvitse rankan jumpan jälkeen iltapalaksi kuin omenan ja syövät sitä ennen päivän aikana vain pienen aamupalan ja yhden lämpimän aterian. Ateriavälit siis venyvät tällä tyylillä varmasti pitkiksi.

Itse olen monttu auki ihmetellyt, miten tämä on mahdollista, koska itse varmaan nääntyisin nälkään 1500kcal energiansaannilla, tarvitsen rankan liikunnan jälkeen KUNNON iltapalan, siis todellakin voin syödä pihvin, ruisleipää, jugurttia jne jne ja kroppa vaatii ruokaa n. 3 tunnin välein. Pitemmät ateriavälit tekevät pirun kiukkuisiksi ja nälän huutavan kovaksi, tuntuu että kroppakin menee ihan voimattomaksi jos ei säännöllisesti saa evästä. Ja jos iltapalaa ei syö, niin yöllä takuuvarmasti herää 2-3 kertaa mouruavaan nälkään ja kyllä kaksi lämmintä ateriaa menee kevyesti päivän mittaan.

Noh, hassuinta tässä on, että tämän ensimmäisen esimerkin ihminen on aika lähelle samaa kokoa, pituudessa n. 1 cm heitto ja painossa n. 3kg eroa.
Itse olen siis 171/68kg ja heinäkuussa 09 painanut 92kg ennen synnytyssaliin menoa.
Eli painoa on kyllä tippunut, vaikka saatan päivässä syödä puolet enemmän kun tämä toinen ihminen joka myös kyllä painoa on pudottanut.

Voiko siis olla mahdollista, että ihmisillä perusaineenvaihdunta vaihtelee näin paljon, että osa tarvitsee ruokaa enemmän selviytyäkseen ja osa vähemmän.
Monesti kuulin kommenttia kun oma paino oli jumiutunut että
"varmaan johtuu siitä iltapalasta kun sinä syöt ja minä en ja minulla paino kyllä putoaa"
tai
"kun syöt niin usein"

Voi voi, olisi kyllä ihana kuulla ihan asiantuntijan vastaus tähän asiaan, mutta tottakai toivon muidenkin kommentteja asiaan

No en oo asiantuntija, mutta kyllähän se on yksilöllinen se energiantarve ainakin jossain määrin. Ite oon sen verran lyhykäisempi, ettei oikein voida verrata, mutta esim. en pysty liikunnan jälkeen syömään oikeastaan mitään muuta kuin rahkaa ja raejuustoa. Lisäksi iltapalaa syön harvoin, eikä aamulla ole kauhea nälkä.

Mun on kans melkein pakko uskoa tuohon, sillä minä kuulun myös aloittajan kaltaisiin suursyömäreihin, jolle 2000 kaloria päivässä on vähän... Ja maha jää murisemaan iltapalankin jälkeen, jos jää paljon alle tuon. Nyt olen tosin raskaana, mutta kyllä minulle on aina ruoka maistunut.
Mä olen miettinyt, että miten nämä hiirulaissyöjät ovat ylimääräiset kilonsa kartuttaneet kun eivät tunnu mitään syövän, meneekö heillä sitten kilokaupalla herkkuja?

Liikunnan jälkeen on pakko tankata, ei ihan heti mutta parin tunnin päästä. Muuten ei kyllä uni tule, jos nälkä on.

Mun maallikkokäsitykseni mukaan energiantarve on yksilöllinen, mutta melko pieillä vaihteluilla kuitenkin. Energiantarpeen määrä riippuu kuitenkin kaikkein eniten koosta, lihasmassasta (sukupuolesta) ja aktiivisuudesta. Kaksi 70 kg naista voi kuluttaa hyvinkin erilaisen määrän energiaan, jos toinen esim. liikkuu aktiivisemmin. Se, että moolemmat käyvät samoissa jumpissa ei vielä kerro heidän liikunnan samanlaisuudesta: eri kuntoiset ihmiset kuluttavat liikkuessaan eri määrän energiaa. Lisäksi: samassa jumpassa toinen voi tehdä liikkeet paljon tehokkaammin kuin toinen, jolloin energiankulutus on taas erilainen.

Lisäksi energiankulutuksen määrään vaikuttaa ns. säästöliekki-ilmiö. Mitä vähemmän energiaa elimistö saa, sitä vähemmän se kuluttaa. Elimistö siis "vastustaa" laihtumista. Ja itseasiassa myös lihomista. Niinpä jos kahdella henkilöllä, joiden normaali kulutus on täysin identtinen, toisen energiavaje on 0 ja toisen - 1000 kcal, tämä nollavajeella menevä ihminen kuluttaa enemmän energiaa kuin toverinsa. Hän kun syö elimistön näkökulmasta liian vähän, jolloin elimistö pyrkii parhaansa mukaan sässtämään energiaa.

Näiden tekijöiden lisäksi energiankulutukseen vaikuttaa moni muu asia, mutta huomattavasti pienemmässä määrin. Ikä vaikuttaa, mutta hyvin vähän, muistaakseni eläkeikäisen energiankulutus on iän vuoksi vain jonkun prosentin nelikymppistä toveriaan matalampi. (Ikä vaikuttaa kuitenkin usein aktiivisuuteen: kun ei tule liikuttua, ei kulu energiaa.) Ruualla on myös oma terminen vaikutuksena, eli ruuansulatus vaatii eri määrän energiaa riippuen siitä mitä syö. Vaikutus on kuitenkin maksimissaan vain joitain kymmeniä kaloreita vuorokausitasolla.

Oma käsitykseni aloittajan kuvaileman tilanteen kaltaisista tilanteista on, että nämä henkilöt eivät tosiallisesti ymmärrä paljonko energiaa he saavat päivittäin. Tämä hiirenannoksia syövä henkilö saattaa huomaamattaan herkutella useammin kaloripitoisilla herkuilla. isoja annoksia syövä puolestaan syö vähäenergisempää ruokaa.

Jossain telkkariohjelmassa (mikä shokumentti mahtoikaan olla) seurattiin brittiystävyksiä, jotka olivat vakuuttuneita siitä, että toinen heistä yksinkertaisesti on geeneiltään lihava. Tukevampi ystävä söi molempien mielestä vähemmän kuin hoikempi, mutta lihoi silti vaan. Kun tarkassa seurannassa laskettiin heidän syömänsä ruokien energiasisällöt paljastui, että lihavampi ystävä söi (muistaakseni) kaksinkertaisen määrän energiaa hoikkaan ystäväänsä verrattuna. Vaikka annokset olivat pieniä, ruoka oli energiapitoista.

Tottakai ihmisten energiankulutus on yksilöllinen. Lihaksikas ihminen kuluttaa paljon enemmän kaloreita kuin samanpainoinen ihminen, jolla on vähemmän lihaksia. Kaikki ajattelematon liikkuminen kuluttaa myös hurjasti energiaa (käsien tai jalkojen heilutus istuessa tms.).

Mulla on myös ihan hirveä nälkä, jos syön vain 1500kcal päivässä. On paljon kivempi laihduttaa hitaasti tekemättä juuri mitään sen eteen.