keskiviikkona, 2. toukokuuta 2012 klo 23:38 Eliza86 kirjoitti::
jep, persoonallisuushäiriöinen olen myös. itselläni tosin epävakaa persoonallisuushäiriö. näistä kannattaa aina puhua, itselläni juuri epävakaan takia minun on vaikea saada itseäni piettyä tiukalla linjalla kun kaikki pitäisi tapahtua nyt heti tässä. eli heti palkitsevaa touhua. ja painon pudotus kun ei sellasta ole. siks pitääkin enemmän ajatella ruokavalion muutoksesta kun laihduttamisesta mun kohdalla. eli ei tavotteita vaan järkevämpää syömistä.eli lopetin laihduttamisen ja aloin miettimään vaan syömistäni hiukan enemmän ettei ole sellaista possuttelua koko ajan.

Multa löytyy epävakaa kanssa!

En tiedä vaikuttavatko masennuslääkkeet painoon, kysyn, ja painoa on 113 kiloa. Ilmeisesti. Niitä on vain ollut siksi kauan etten tiedä varmasti. Laihduttaa ainakin voi vaikka on mitä lääkkeitä. 10 kiloa meni viime vuonna vaikka lääkitys sama. Tietenkin lihavan lääkkeiden syöjän on hyvä vähentää sekä lääkkeitä että ruokaa, mutta lääkityksen lopettaminen ylipainon vuoksi on riskialtista. Ehkä voi pyytää lääkäriltä sopivampia lääkkeitä.

Mulla on ADHD ja keskivaikea masennus...

Cipralexin aloitettuani lihoin n. puolessa vuodessa ehkä 10kg, sitten Optiparia käyttäessäni vielä n. 5kg lisää.

Nyt aloitettiin juuri tänään Voxra, pitäisi olla ennemmin painoa laskeva kuin nostava vaikutus. Katsotaan

Olen syönyt viisi päivää Voxraa, ja huomaan sen kyllä vaikuttavan ruokahaluun. Haluaisin syödä makeita herkkuja, jäätelöä ja lettuja ja karkkeja (joihin en yleensä tunne mitään tarvetta), mutta en jaksa laittaa normaalia ruokaa!

En siis koe tarpeeksi suurta tarvetta syödä ruokaa, ja jätän syömisen välistä. Nytkin on nälkä, mutta ei vain huvita syödä.

Eilen "jaksoin" keittää yhden pienen nuudelipussin mausteineen, söin sen ilman mitään lisukkeita. Sitten söin kaksi pientä lettua ja jäätelötötterön

Minulla on diagnoosina vaikea psykoottinen masennus. Monia lääkkeitä on kokeiltu ja nyt tuntuu vihdoin ja viimein siltä, että sopiva combo on löytynyt. Olen syönyt Abilifya jo vuosia ja viime vuoden lopulla aloitin tosi pitkän venlafaxiini-lääkityksen tilalle Voxran. Abilifya menee 22,5 mg vuorokaudessa ja Voxraa 300 mg.

Kaikista kokeilemistani lääkkeistä kamalimpia ovat olleet Ketipinor ja Efexorin rinnakkaisvalmiste eli juuri tämä venlafaxiini. Ketipinor-lääkityksen aikana lihoin valehtelematta 30 kiloa. Otin lääkkeen iltaisin ja tunti pari lääkkeen ottamisen jälkeen iski ihan mieletön ruoanhimo. Monet illat itkin ja söin, kun en voinut lopettaakaan. En tajua miksi en heti alkuunsa sanonut, että haluan lopettaa kyseisen lääkkeen, kai sitä oli vain niin masentunut. Lopulta vanhempanikin alkoivat huolestua jatkuvasta paisumisestani ja silloin päätin, että lopetan Ketipinorin vaikka ilman psykiatrin suostumusta. Psykiatri vastusteli lääkkeen lopettamista jonkun aikaa ja mutta lopulta tilalle vaihdettiin Abilify, joka on osoittautunut kaikin puolin tehokkaammaksi eikä aiheuta mielestäni mitään ruokahalun muutoksia.

En enää oikeastaan edes muista missä vaiheessa aloin syömään venlafaksiinia, mutta muistan kyllä selvästi, kuinka kärsin sen sivuvaikutuksista. Uusi psykiatrini ei halunnut vaihtaa lääkettä vaan halusi testata sitä vaikka sitten maksimiannoksella. Useamman vuoden kuitenkin lääkettä söin. Niiden vuosien aikana olin muutamaan otteeseen sairaalassa itsetuhoisuuden vuoksi ja olo oli huono. Ja lihoin. Ainoastaan ne psykoottiset oireet pysyi kurissa Abilifyn ansiosta. Kun vihdoin ja viimein pääsin venlafaxiinista eroon ja tilalle aloitettiin Voxra, olin ihan äimän käkenä, kuinka olo voi ollakin niin paljon parempi kuin silloin aiemmin. Lukuisat sivuvaikutukset jäivät pois (sellaisetkin jotka tiedostin vasta kun ne katosivat) ja ruokahalu normalisoitui. Nyt onkin sitten uutta puhtia laittaa elämää kuntoon: lisätä liikuntaa ja katsoa mitä suuhunsa pistää.

Harmittaa, kun painoa kerkesi kertyä niin paljon masennuksen ja epäsopivien lääkkeiden myötä, mutta turha tässä on enää niitä asioita murehtia, täytyy vaan alkaa laittaa elämää uudestaan järjestykseen.

keskiviikkona, 10. heinäkuuta 2013 klo 23:06 neiti_niitti kirjoitti::

Kaikista kokeilemistani lääkkeistä kamalimpia ovat olleet Ketipinor ja Efexorin rinnakkaisvalmiste eli juuri tämä venlafaxiini. Ketipinor-lääkityksen aikana lihoin valehtelematta 30 kiloa. Otin lääkkeen iltaisin ja tunti pari lääkkeen ottamisen jälkeen iski ihan mieletön ruoanhimo. Monet illat itkin ja söin, kun en voinut lopettaakaan. En tajua miksi en heti alkuunsa sanonut, että haluan lopettaa kyseisen lääkkeen, kai sitä oli vain niin masentunut. Lopulta vanhempanikin alkoivat huolestua jatkuvasta paisumisestani ja silloin päätin, että lopetan Ketipinorin vaikka ilman psykiatrin suostumusta. Psykiatri vastusteli lääkkeen lopettamista jonkun aikaa ja mutta lopulta tilalle vaihdettiin Abilify, joka on osoittautunut kaikin puolin tehokkaammaksi eikä aiheuta mielestäni mitään ruokahalun muutoksia.

Harmittaa, kun painoa kerkesi kertyä niin paljon masennuksen ja epäsopivien lääkkeiden myötä, mutta turha tässä on enää niitä asioita murehtia, täytyy vaan alkaa laittaa elämää uudestaan järjestykseen.

Minkälaisella annostuksella söit Ketipinoria. Oliko se sinulla psykoosilääke vai univaikeuksiin määrätty lääke, kun kummassakin sitä käytetään.

sunnuntaina, 4. maaliskuuta 2012 klo 21:14 A.H. Matti kirjoitti::
Et ole yksin,on tuttu ongelma täälläkin . Paino-ongelmani alkoivat lääkkeiden takia ja painonpudotus ollut erittäin hankalaa. Efexorin lopetuksen jälkeen lähti pari kiloa,mutta Ketipinor pitää huolen ettei laihdu. Toisaalta jotkuthan täälläkin syövät tuota Ketipinoria yösyömisongelmaansa. Vaikka siis aiheuttaa lihomista esim insuliinitasoihin vaikuttamalla.

Minkälaisella annostuksella Ketipinor on painoa nostava vai eikö siihen vaikuta lainkaan se, että mikä on annostus.

Lueskelin monta kirjoitusta mielialalääkkeet ja paino, mutta ei tullut vastaan sellaista masennukseen määrättyä lääkettä kuin Sertalin. Onko kenelläkään kokemusta, miten se vaikuttaa painoon, ruokahaluun. Ystävälleni on määrätty tätä lääkettä ja hän on lihonut koko ajan noin 7-10 kg:n vuosivauhdilla. Olen huolestunut siitä ja minä olen sitä mieltä, että se lääke vaikuttaa hänen lihomiseen. Voisiko olla näin?

Olisin kiitollinen, jos joku vastaisi tähän.

torstaina, 11. heinäkuuta 2013 klo 00:17 ahosinkku56 kirjoitti::

Minkälaisella annostuksella söit Ketipinoria. Oliko se sinulla psykoosilääke vai univaikeuksiin määrätty lääke, kun kummassakin sitä käytetään.

Se oli minulla psykoosinestolääkkeenä. Annostus oli useampi sata milligrammaa, muistaakseni 400.

Olen käyttänyt myös tuota Sertralinia, josta kysyit toisessa viestissäni. Mielestäni se ei vaikuttanut omaan painooni mitenkään (vuoden päivät sitä kerkesin syödä). Lääke vaihdettiin, koska se oli minulle tehoton.

Kiitos vastauksesta neiti_niitti . Minua vaan ihmetyttää, kun tämä ihminen mielestäni koko ajan puhuu siitä, miten hän yrittää pudottaa painoaan ja ehkä joskus jokusen kilon saakin pois, mutta sitten taas paino nousee. Hän on varmaan lihonut jonkun 20-25 kg ainakin parin vuoden aikana ja silloin mielestäni aloitettiin hänellä se lääkitys niin siksi olen miettinyt, että onko niillä jokin yhteys. Tietty voi olla masennus vielä siinä vaiheessa, että ei pysty niin suureen muutokseen, mitä hänenkin kohdallaan elämäntapamuutos tarvitsisi. Pitäisi muuttaa ruokailurytmiä, ruoan laatua, ruoan määrää, herkkujen määrää. Hän ei varmaan vaan jaksa vielä niin kurinalaista elämää, mitä se vaatisi. Syö varmaan pahaan oloon, mutta olen miettinyt, että onko lääkitys kohdallaan, jos ne eivät vie sitä pahaa oloa pois.