Hei,

kyllä sinun lista yhdistettynä leipään sisältää olennaiset piilosuolan lähteet. Ja kyllä leivissä vähäsuolaisen valinta on keskeistä jos niitä enemmän käytät - kun normaalisuolaisten leipien suolan määrä ei hirveästi sipseistä ja popcorneista eroa jos vertaat.

Ehdotan, että pyrit vähäsuolaisuuteen mielekkyyden puitteissa, mutta kannattaa samalla pitää mielessä että ruokavalion lukuisat monet muutkin parannukset vaikuttavat verenpainetta alentavasti - painonlasku, liikunta, kasvikset (kalium) täysjyväisten viljatuotteiden valinta (magnesium), maitotuotteet (kalsium), rasvan laatuasiat jne..

Ja on tutkimuksissa nähty myös, että jos ruokavaliomuutoksia tehdään tarpeeksi paljon oikeaan suuntaan (=pallukoiden vihreys) niin suolan merkitys verenpaineelle pienenee liki olemattomaksi. Lisäksi suolan merkityksessä verenpaineelle on vahva geneettinen komponentti - eli joillekin se on erittäin tärkeää ja toisille ei. Se kumpaa se on sinulle selviää kokeilemalla. Muiden elintapojen parantamisen vaikutus verenpaineeseen tulee kuitenkin varmasti ja siksi pitäisin kokonaisuutta tärkeämpänä kuin pelkkää suolaan fokusoitumista.

Hei !

Käytän kevyttä (vain 20 mg/pv) verenpaine ja rytmihäiriölääkitystä ja kysyisin: Vaikka poljen kuntopyörää (30 min)päivittäin ei sykettä saa 100 korkemmalle eli miten tälläinen vaikuttaa kunnon kohoamiseen.

Kuntoilijaksi haluava

Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti en pysty antamaan konnon vastausta, koska
et kerro viestissäsi lääkkeen nimeä. Eri lääkeryhmillä (beetasapaajat,
ACE-estäjät, jne) on hyvin erilainen vaikutus sykkeeseen.

Perinteisesti eniten
sykettä laskeva vaikutus on beetasalpaajilla, jollainen lääkityksesi saattaa olla,
jos samalla lääkkeellä koetetaan estää rytmihäiriöitä että laskea painetta.
Näillä lääkkeillä maksimisyke rasituksessa voi laskea selvästi normaalia
alemmas.

Jos haluat tarkemman vastauksen tähän, kerro lääkkeesi nimi niin osaan ottaa
kantaa paremmin.

Nimetön käyttäjä
33749:
Hei !

Käytän kevyttä (vain 20 mg/pv) verenpaine ja
rytmihäiriölääkitystä ja kysyisin: Vaikka poljen kuntopyörää (30 min)päivittäin ei sykettä saa
100 korkemmalle eli miten tälläinen vaikuttaa kunnon kohoamiseen.


Kuntoilijaksi haluava

Heips! Olen uutena käyttäjänä lukenut ahkerasti keskustelupalstaa, ja olen vailla vastausta erääseen kysymykseen. Olen aina ollut kiinnostunut ravinnosta ja niiden sisällöistä, ja nyt haluaisinkin tietää mitä mieltä jauhelihasta, kumpaa kannattaa käyttää?

Naudanlihahan on vähärasvaisempaa, mutta sisältää enemmän tyydyttyneitä rasvoja. Sianliha taasen rasvaisempaa, mutta vähemmän tyydyttynyttä. Eli kumpi parempi, ottaa vähempirasvainen nauta vai sianliha? Vai onko ylipäänsä paljonkaan merkitystä, syön kyllä useamman kerran viikossa lihasta tai jauhelihasta tehtyjä ruokia. :roll:

Ei paljoa väliä ylipäätään vaikka mainitsemiasi eroja on. Mutta jos rasvapallukka vihertää niin on ihan sama kumman olet valinnut - päivän rasvat ovat joka tapauksessa kunnossa. Ja tuon viherryksen kannalta kumpikaan valintasi ei ole esteenä.

Voit vapaasti syödä mitä tahansa jauhelihoja rasvaisesta vähärasvaiseen jos lopputulos päivän päätteeksi on silti rasvapallon viherrys. Ja pienellä pelailulla opit varmasti nopeasti saamaan sen vihreäksi

Onko Patrik törmännyt aikaisemmin tällaiseen tietoon(?) sianlihasta? Itse olen lopettanut monien syiden summana sianlihan syönnin vuosia sitten (mm pakasteesta sulatettu ja valmistettu sianliha maistui mielestäni tosi pahalle) enkä ole kaivannut edes joulukinkkua.

Porsaanlihan kolesterolipitoisuus on yli kymmenen kertaa naudanlihan vastaavaa korkeampi ja normaalimäärän ylittävä kolesteroli kerääntyy verisuoniin, aiheuttaen verenpaineen nousua ja verisuonten kalkkeutumista.

Äskettäin on saatu selville, että influenssavirus voi tarttua suoraan sioista ja epäsuorasti esim. makkarasta, joka sisältää sian keuhkoa. Eräs ruotsalainen iholääkäri kertoo, että hän on jo vuosia sitten havainnut, kuinka aknesta, astmasta, allergisesta nuhasta, suuoireista ja tietyntyyppisestä hiustenlähdöstä kärsivien potilaiden tila on huomattavasti parantunut, kun he, muun hoidon ohessa, ovat lopettaneet sianlihan nauttimisen. Porsaanliha sisältää rikkipitoisia aineita ja histamiinia, jotka voivat aiheuttaa ihoärsytystä. Tiedetään reaktiosta, jota kutsutaan autoimmuniteetiksi, ja se tarkoittaa, että kehon solut alkavat aktivoitua torjumaan sekä vieraita että omia kudoksia. Erään teorian mukaan sianliha voi olla kemiallisesti sukua ihmisen kudosten kanssa, mikä voisi johtaa sellaiseen reaktioon, eli että jotkin henkilöt tahtovat "työntää pois" vieraan aineen. Esimerkkinä autoimmuunisairauksista voidaan mainita kilpirauhasen tulehdus, nivelreumatismi ja nuoren iän diabetes. Kanadalaiset lääkärit ovat englantilaisessa lääketieteellisessä lehdessä "The Lancet" julkaisseet artikkelin, joka osoittaa selvän yhteyden suuren sianlihan kulutuksen ja tietyn maksasairauden välillä. Sianrasva vaikeuttaa ruuansulatusta ja lisää riskiä saada angina pectoris ja kalkkeutuneet verisuonet. Se sisältää suuren määrän monimutkaisia rasvahappoja ja on pantu merkille, että sianrasvaa nautittaessa se muuttuu eriskummalliseksi aineeksi, joka rakenteeltaan ei sovi yhteen ihmisen rasvojen kanssa, mikä johtaa häiriöihin aineenvaihdunnassa ja kolesterin kierrossa. Tästä voi aiheutua monenlaisia vakavia sairauksia. Nobelin palkinnon saaja, professori Damm Kööpenhaminan yliopistosta on päätellyt, että juuri sianrasva on ratkaiseva syy sappikivien syntyyn, ja tutkimus onnistuu jatkuvasti tuomaan uusia todisteita sianlihan ja -rasvan haitallisuudesta.

mamma-76:
Onko Patrik törmännyt aikaisemmin tällaiseen tietoon(?)

Kysymysmerkki oli paikallaan. Ensimmäinen kappale on virheellinen sekä sen osalta että sian- ja naudanlihan kolesterolipitoisuus on samaa luokkaa ja sen osalta että ruuan kolesteroli ei ole kovin olennainen tekijä verisuonten kalkkeutumisessa.

Voin sanoa että autoimmuunisairaudet eivät ole asiantuntemustani mutta en ole koskaan kuullut moisista väitteistä - ja en niihin uskokaan koska jo ensimmäisessä kappaleessa haettiin dramaattisuutta virheellisillä väittämillä.

Yleisemmin ottaen "punaisen" lihan käytössä kehotetaan kohtuuteen (mm. vain joka toinen päivä) koska punaisen lihan runsas käyttö on liitetty kansansairauksiin. Aika vähän noita suosituksia on kuitenkaan käytännössä korostettu missään. Mutta niissä ei ole tehty eroa naudan ja porsaan välille koska ei niiden välillä tutkimuksissakaan nähdä terveyden kannalta olennaisia eroja.

Patrik Borg:

mamma-76:
Onko Patrik törmännyt aikaisemmin tällaiseen tietoon(?)

Kysymysmerkki oli paikallaan. Ensimmäinen kappale on virheellinen sekä sen osalta että sian- ja naudanlihan kolesterolipitoisuus on samaa luokkaa ja sen osalta että ruuan kolesteroli ei ole kovin olennainen tekijä verisuonten kalkkeutumisessa.

Patrik, mikä mahtaa sitten nykytutkimuksen valossa verisuonia pahiten kalkkeuttaa?

Ovatko ne teollisesti kovetetut kasvirasvat, perinnöllisyystekijät vai kroppaan nähden liiallinen hiilihydraattien nauttiminen vai näiden "sopiva" yhdistelmä? Vai riittääkö ihan liiallinen energiamäärä ruokavaliossa?

Carlos:

Patrik, mikä mahtaa sitten nykytutkimuksen valossa verisuonia pahiten kalkkeuttaa?

Minun 2 centtiäni tähän isoon aiheeseen...

Verisuonten kalkkeutuminen on laajemmin katsottuna osa sydän-verisuonitauteja ja siellä on takana lukuisia tekijötä joita on ravinnossa vaikuttamassa. Ravinnon riskit ja suojaavat tekijät sydän-verisuonitaudeissa eivät koostu vain muutamasta tekijästä vaan niitä on kymmenittäin isompia ja pienempiä riskitekijöitä. Mikä samalla aiheuttaa sen, että tutkimuksissa asetelmasta ja vakioiduista tekijöistä riippuen saadaan hyvin vaihtelevia tuloksia.

Mutta kovin yksinkertaistettuna ensimmäisiä ongelmavaiheita on verisuonten kalkkeutuminen ja siinä LDL-kolesterolin oksidoituminen on keskeinen ongelmatekijä. Tähän vaiheeseen vaikuttaa voimakkaimmin riittävä tyydyttymättömien rasvojen ja antioksidanttien saanti - yksinkertaistettuna kasviöljyjä ja kasviksia. Riskeinä tässä vaiheessa ainakin nopeasti imeytyvät hiilihydraatit ja pienemmässä määrin tyydyttynyt rasva. Tommi on varsinkin tässä - ja itse asiassa koko aihepiirissä - varsinainen asiantuntija ja hän voinee kommentoida asiaa tarkemmin.

Mutta kalkkeutuminen on vain yksi riskitekijä ja lisäksi varsinaiseen verisuonitautitapahtumaan liittyy tulehduksellisia tekijöitä, verisuonten joustavuuteen, verihiutaleiden aggregaatioherkkyyteen liittyviä tekijöitä jne.. Esimerkiksi omega- rasvahapot eivät juurikaan vaikuta verisuonten kalkkeutumiseen vaan niiden ehkäisevä vaikutus perustuu tämänkaltaisiin vaikutuksiin. Mutta kyllä siellä riskitekijöitä siis riittää veren rasvojen (etenkin korkea TG ja matala HDL-kolesteroli) lisäksi: on perinteistä verenpainetta (jonka vaikutus on erittäin suuri) ja on uudempaa riskitekijää kuten homokysteiinia, CRP:tä jne.. Eli varsinainen sydän-verisuonitautitapahtuma riippuu hyvin monista mekanismeista ja niihin vaikuttavat varsin monenlaiset ravintotekijät.

Kun noita suojaavia tekijöitä eri vaiheissa lähetään kartoittamaan niin törmätään useissa eri vaiheissa tyydyttymättömiin rasvoihin, antioksidantteihin (ruuasta ei ravintolisistä), omega-3 rasvahappoihin. Riskipuolella isoja tekijöitä ovat noiden puute ja teolliset transrasvahapot, nopesti imeytyvät hiilihydraatit ja liian suuri tyydyttyneiden rasvojen saanti suhteessa tyydyttymättömiin. Ja noien lisäksi sitten pienempiä tekijöitä aivan lukemattomia.

Ja sitten pitää vielä muistaa, että liikkuminen ja ylipaino ovat aina vaikuttamassa näihin samoihin tekijöihin. Eli ruokavalion terveydellisiä heikkouksia voi osin paikata olemalla liikkuva ja normaalipainoinen. Tai liikunnan puutetta ruokavaliolla ja normaalipainolla. Tai ylipainoa olemalla liikkuva jne.. Ja näihin päälle perintötekijät, tupakointi, stressi, unenpuute, muut sairauksien vaikutukset jne. Joten aika monta palikkaa on lopulta vaikuttamassa sydän-verisuonitautien riskiin ja on räikeää yksinkertaistamista ajatella että jokin ruokavalion riskitekijä automaattisesti aiheuttaisi terveysongelmia - kyse on kokonaisuudesta.

Käytännön tasolla olisi olennaista hoitaa noitaa isompia kokonaisuuksia kuntoon. Ja samalla tiedostaa se, että näiden suojaavien ja riskitekijöiden suhteen voi olla pelailua. Tietysti ihannetilanteessa kaikki on ruokavaliossa kunnossa, mutta ehkei kuitenkaan tarvitse - riittää, että tarpeeksi moni asia on kunnossa. Esim. tyydyttyneen rasvan tai nopeasti imeytyvien hiilihydraattien suuresta saannista ei varmaankaan ole haittaa jos moni muu asia on kunnossa. Nostaisin ruokavaliossa itse tärkeimpinä suojaavina asioina esiin kasvikset, omega-3:t ja riittävän tyydyttymättömien rasvojen. Mutta tietysti noilla muilla elämäntapojen osa-alueilla olisi suotavaa asioiden olla enimmäkseen kunnossa.

(muoks. lisätty maininta verenpaineesta)

taikku:
Jospa ootetaan mitä Patrik kommentoi. Tästä on laihdutusasintuntijatkin eri mieltä. Yleisesti laihduttajalle sanotaan rasvasuositukseksi 20%, täällä minimi 25% - en usko että sekään olisi liikaa, mutta vihreän pompulan saa jopa 35%.

Suomessa virallinen terveyttä suositus on sama kuin pohjoismaisissa suosituksissa eli 25-35 % energiasta. Suomessa ei ole missään suositeltu kenellekään alle 25 % energiasta - ei edes laihduttajille. Eikä oikeastaan missään muuallakaan suositella asiantuntijatahojen toimesta tuota pienempiä lukuja.

Eli kyllä nuo rasvan suositukset Kiloklubissa ovat aivan yleisiä lukuja terveellisen ruokavalioon. Ja tyypillinen kokemus ei ole että näillä rasvan määrillä ja laaduilla kolesteroli nousisi - mutta alkuvaiheessa se on mahdollista ja yksilötasolla voi toki tapahtua kaikenlaista. Mutta lähtökohtaisesti kannattaa pitää mielessä, että veren kokonaiskolesteroli ei ole kovin hyvä terveysriskin arvioija ja olisi hyvä olla tiedossa tarkemmat erittelyt. Ja toisekseen pidettävä mielessä, että ruokavalion rasvan vaikutuksista kolesterolivaikutus on vain yksi monista. ja kun mietitään kaikkia ravintorasvan terveysvaikutuksia (välttämättömät rasvahapot, rasvaliukoiset vitamiinit, tulehdukselliset vasteet, hormonaaliset vasteet) niin ei rasvan saannin ei kannattaisi olla suosituksia vähäisempää.