Aamupaino 83,9 kg lomamatkan jälkeen. Siitä avauduinkin jo 9 viikon haasteketjussa. Viikossa tuli yli kilo, mutta eiköhän se tästä tasaannu kun palaan kotimeininkeihin. Liikuntaan tuli kivaa vaihtelua, aika rankkaakin reisitreeniä ja erilaista maastoa pohjoisen vaaramaisemissa.

Mulla on samantyyppistä kuin Nennalla se ruokapäiväkirjaongelma, vähän aikaa jaksaa ja muistaa, ja sitten menee motivaatio kun unohtaa merkata. Ja mä en ainakaan edes aina muista mitä ja kuinka paljon olen ihan just pistänyt suuhuni, kun ne ruoka-ajat ei tosiaan mulla ole selkeät, ja nyt entistä epäselvemmät. Yritin muuten tuolla viime matkalla pitää enemmän ruoka-ajoista kiinni, mutta se tekee aina sen että on sitten silmitön nälkäkiukku. Joudun yleensä esim. suunnittelemaan kaikki menot niin että olen ihan just syönyt. En pysty muiden tavoin lähtemään jonnekin vaikkapa vain kauppaan, jos on jo jotain 1,5-2 tuntia syömisestä. Hyvänlaatuinen syöminen auttaa, muttei ihmeitä tee.

En tänäänkään uskaltanut vaa'alle aamusta. Eilen tuli syötyä illalla vielä karkkia ja munkkikin, kun mies kaupasta toi. Muuten meni syömiset ihan ok, vajeet pysyi.
Toissapäivänä ei sitten pystynytkään, ja kaloreita tuli laskurin mukaan yli 3000 Pari juttua tosin oli, jotka piti vähän arvaamalla laittaa, ja mietin jo kirjatessa, että toi ei nyt mene oikein. Mutta ei kai yhdellä päivällä ole merkitystä, jos muuten menee hyvin

Liikuntaa ei ole tullut harrastettua, mutta hiki on virrannut ihan tässä kotosalla pakatessa ja siivotessa

Mä nyt saavutin tuon 82,2 kg, jonka joskus muutama viikko sitten sain alimmaksi painoksi sen jälkeen kun tikkeri ei taas enää näkynyt, kun en ollut päivittänyt. Jospa saisin vihdoin sen alle, seuraava etappi helmikuun ennätys 81,1 kg ja sitten joskus seiskalla alkava. Nyt on niin kauan pysynyt paikoillaan, että tuntuu kaukaiselta. Huono olo auttanut olemaan herkuttelematta ja syömättäkään liikaa, sillä nyt tähänkin laskenut 83-lukemista. Jaksaminen ollut ihan ok, parempi kuitenkin kuin joskus aiemmin, vaikkei mikään normaali viisikymppisen olo.

Ja nyt 81,8 kg. Pitkästä aikaa näin alhaalla. Eilen tuli rämmittyä suolla, marjoja ei tullut paljon mutta sitäkin paremmin liikuntaa. Hikoilin varmaan sen 400 g , ei ole hetkiin hiuksetkin olleet niin hiessä. Silläpä niitä marjoja ei saanut poimittua kun ötökät ei paljon hyttysmyrkystä välittäneet siellä höyrytessäni.

Muutto vienyt kaiken huomion. Syömiset olleet aika epäsäännöllisiä, kun menkatkin alkoivat. Onhan näissä jo itsessään hormonien kanssa kestämistä, ja nyt lisäksi vielä se henkinen puoli kun ovat ensimmäiset keskenmenon jälkeen. Joten en ole ottanut stressiä syömisestä. Katsotaan, kunhan nämä nyt kramppeineen helpottaa.

Kotona on kyllä tullut touhuttua. Kannettua, kyykättyä, kuroteltua. Enää pari ärsyttävää sekalaista tavaraa sisältävää laatikkoa, ja sitten alkaisi kaikki olla paikallaan
Kohta voikin keskittyä taas ruokavalioon, liikuntaan ja kouluun

Hei kaikki!
Kesälomat on lusittu ja tänään takaisin sorvin ääreen. Ja hyvä vaan.
Kävin pari viikkoa sitten 80kilon alapuolella, mutta vierailu Porvoossa ja brunbergin tehtaanmyymälässä näkyy vaa-an lukemissa 81,7kg. Mutta ehkä paino vielä joskus kääntyy laskusuuntaan.

Palasin pitkästä aikaa maksullisen kiloklubin puolelle ja ruuan kirjaushan on muuttunut aivan! Nyt jo ahdistaa, kun joku on aina pielessä. Rytmi, kuidut, herkut, mikä vaan...

Mä oon pysynyt tietoisesti poissa foorumeilta. Keskittynyt koulutehtäviin ja kotonaoloon flunssaisten lasten kanssa.
Nyt on verkkokurssit kuitenkin suoritettu, ja lapsetkin alkaa olla hoitokunnossa, joten aika keskittyä itseensäkin

Vaa'alla en ole käynyt, mutta housut puristaa, joten tuskin ainakaan siihen hyvään suuntaan liikkunut lukema

Ensi viikolla alkaa pilates! Ilmottauduin kansalaisopiston kurssille, jotta olisi joku joka viikkoinen harrastus poissa kotoa.
Kahvakuulailustakin yli viikon tauko Oli porukka kipeänä, ja itselläkin kurkkua kaihersi siihen malliin että tuleeko flunssa. Ei selvästi tullut, joten jospa sitä tänään tai huomenna jo jaksaisi

Hyvää alkavaa viikkoa!

Siirryn nyt tähän 80 kilon tavoittelijoiden ryhmään, kun melkein olen alittanut 85 kiloa. No, vielä en ihan siinä ole, kun paino on tänä aamuna 85,7 kiloa, mutta tavoitehan on se tärkein.

Olen pian 50 -vuotias aikuinen nainen. Taustalla on jojoilua läpi koko elämän. Kolme viikkoa sitten sain soiton, että pääsen lihavuusleikkaukseen ja se elämää muuttava hetki on huomenna. Nyt tiedän, että nämä pudotetut kilot pysyvät ikuisesti poissa. Päätös leikkaukseen menemisestä oli vaikea ja vaati pitkän kypsyttelyn. Mutta nyt tuntuu sille, että päätös oli oikea. Kaikkeni olen näinä viime vuosina tehnyt, onnistunut ja epäonnistunut. Nyt en enää kestäisi epäonnistumista.

Tsemppiä kaikille alkavaan viikkoon.

Mä palailen taas foorumille tauon jälkeen. Paino ei ole juurikaan laskenut, mutta housut ei purista enää (paitsi työhousut), eikä kahvakuulaillessa kuula ota nostoissa ekana mahaan kiinni niin pahasti

Lapset oli taas kipeinä viikon Tää on tämä syksy. Ja kun mistään pienestä oireesta ei saa enää hoitoon viedä.. Toivottavasti pojalla flunssa loppuu viikonlopun aikana, muuten on pakko miehen palkkatyöstään vuorostaan jäädä kotiin.

Liikkunut olen aika vähän. Harjoittelussa tietysti tulee liikuntaa, kun fyysinen työ. Mutta kotona jäänyt vähälle. Tällä viikolla oon treenannut kuulalla kahdesti. Pilatekseen en päässyt tuon flunssan takia.

Tauolta tulen minäkin. Sain pysäytettyä painon nousemisen onneksi ennen kuin saavutin uusia huippulukemia ja nyt on käynyt aika selväksi, että ilman apua en pääse alkua pidemmälle. Joten rupesin Fitfarmin superdieetille. Nyt saa syödä niin että napa paukkuu ja silti paino putoaa tasaiseen tahtiin. Lisäksi kannustimena toimii viime viikolla tehty uniapneatesti, jonka tulokset saan perjantaina. Eli jos meinaa terveenä olla niin kilojen on lähdettävä. Ehkäpä tämän jo alkaa tajuta (olisipa tajunnut aikaisemmin...)
Mihinkään ryhmäliikuntajuttuun en ole uskaltautunut ilmoittautua, niinpä liikunta on täysin itsestä kiinni, eli lähes olematonta tällä hetkellä. Hyvät kotitreeniohjeet olisi käytössä, mutta en vain ole saanut aikaiseksi kuin kerran tehdä treenin. Kerran pari viikossa käyn kyllä pyörälenkillä, että en ihan kokonaan ole liikkumattomaksi jäänyt. Jospa tässä nyt saisi itsensä tuonne normaalipainon tuntumaan. Mahdollistahan tuo taitaisi olla jo tämän vuoden puolella, kunhan vain jaksaa panostaa asiaan. Olenhan kuitenkin saanut yli 5 kg tippumaan pelkällä syömisellä