Penteleen paino teki sen pahimman vaakapelon Meni ensin 87,9, eli kasiseiskoihin ja sitten hyppäsi takaisin kasikaseihin Juuri tämmöinen aiheuttaa ahdistusta laihiksella, vaikka sisimmässä tietää sen olevan vain nestevaihtelua. Tänään siis 200-300g plussaa (punnasin 2 krt) ja aamupaino tänään 88,1-88,2kg

Tänään aamupaino 88,0kg (100g vielä turvotusta)

Tänään aamupaino on 87,6kg Jee. Bmi 29,6.

Mittasin muuten tässä joku päivä ja lantio on enää 101cm Tuntuu jännältä, kun näin isossa ylipainossa on jo lantiosta melkein kokoa 40 (1cm uupuu) Tosin mun lantio on aina ollut melko kapea suhteessa painoon.

Sain tänään taas kehuja mieheltä laihtumisestani Koitin lempifarkkujani ja vielä pitäisi saada ne kiinni kun ovat vielä pienet ylhäältä ja hieman pohkeistakin. Näytin housuja pukiessani miehelle sanoen, että nämä lempifarkut ei ihan vielä mene, mutta tämän verran uupuu, kun lähiaiakoina sitten tulen näyttämään sulle, kuinka nämä sulahtaa jalkaan sopivina. Mies sanoi, että sä hoikistut ihan silmissä, että hänelle tulee ihan paniikki kohta ja pussasi lentopusuja hymyillen perään Tuli hyvä mieli ja sanoinkin siitä miehelle.

Aamupaino on tänään 87,6-87,8kg (punnasin 2 krt)

Kun pääsisi 82kg jouluksi, olisi hyvä

Lumiapila, ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun mietin mihin ihmeeseen sinä olet läskisi tunkenut. Olen toki viisi senttiä lyhyempi mutta silti jos verrataan, että sinun lantionympäryksesi on 101 ja vyötärö 77 kun minun vastaavat mittani ovat 118 ja 94. Rintoihin?

HCC, vastaus on, että olen tunkenut läskini reisiin, peppuun ja alamahaan (88cm) ja lisäksi alleihin Tissejä mulla ei ole nimeksikään tai no jonkinnäköiset c-kupit löytyy 100cm ympäryksellä päältä ja alta joku 83cm muistaakseni. Lisäksi vaikka mun reidet onkin nyt 60cm ylhäältä, on niissä läskiä kauttaaltaan ihan nilkkaan saakka ja muhkuraa.

Aamupaino oli tänään 86,7kg, mutta ei innosta kovin, koska eilen oli kamala riita miehen kanssa ja miehen mukaan hän ei harrasta seksiä kanssani enää ikinä, vaikka olisin kuinka hoikka kohta Olen kiukkuinen, koska mies ei vietä yhtään parisuhdeaikaa tai perheaikaa, vaan mielummin pelaa tms. tietokoneella. Miehen mielestä olen kiukkuinen vain siksi, koska olen luonteeltani mulkku En saisi olla kuulemma kiukkuinen, mistään syystä vaan pitää aina jaksaa olla ystävällinen, vaikka kiukuttaa edellämainittu ja se, että minä hoidan esim. vauvan vaipanvaihdot 99,9% yksin, kun miehelle on pelaaminen tärkeämpää ja peli juuri kesken. Mies ei voi käsittää, että viikkojen suru olemattomasta parisuhdeajasta ja siihen päälle telkusta tulee ohjelma, jossa puhutaan parisuhteen hoitamisen tärkeydestä ja samaan aikaan vauva kakkaa ja mies vain samaan aikaan pelaa tietokoneella. saa vaippaa vaihtavan äidin kiukuuntumaan lopulta vaippa-apuun tulevalle miehelle ja torjumaan avuntarjonnan. Tämän seurauksena mies suuttuu. Kun selitän miehelle nämä syyt mies väittää, että tyyliin valehtelen ja mun pitäisi aina jaksaa olla ystävällinen. Mies suuttui tästä eilen.

Sain eilen alas vain noin 630kcal, koska surussa en pysty syömään. Itkin illan. Lisäksi menkat alkoi eilen taas väärään aikaan kesken pilleriliuskan. Joo syön pillereitä jotta omat hormonit ois ees jotenkin kunnossa, kun meillä oli seksiä tosiaan viimeksi kesäkuussa Eikä mulla ole ees enää haluja jatkuvan torjunnan ja ilkeilyn vuoksi. Ihan hyvä, että mies pihtaa. Muuten joutuisin torjua miehen ja mulla ei ole moisesta kokemusta ja suoraansanottuna hirvittää. En ole pahemmin torjuntaa elämäni aikana parisuhteessa harrastanut koskaan ennen.

Olen ymmärtänyt, että mies olisi tyytyväinen jos olen vain iloinen, ystävällinen ja herttainen, vaikka joudun hoitamaan kotityöt yksin, en saa läheisyyttä ja parisuhdeaikaa enkä seksiä ja hoidan vauvan 90% ainakin yksin. Mies eilen lisäksi kertoi vaihtavansa mielummin meidän välisen pussailun mun ystävällisyyteen! What the fuck! Mulle pussailu on tärkeetä Mua loukkaa, että mies ei selvästi pidä meidän pussailua kovin tärkeänä Miten tämän solmun voi murtaa ilman parisuhdeterapiaa En millään haluaisi semmoiseen. Onkohan pian pakko. Haluan onnellisen perheen ja pitää perheen koossa lapsenkin vuoksi ja muutenkin

Halaus Lumiapilalle, onpa ikävä tilanne miehen kanssa. Jos puhuminen ei auta, voisko harkita jotain ulkopuolista keskusteluapua? Pitäähän miehen osallistua lapsensa hoitamiseen, ei kai hän halua muistaa miten lapsen lapsuus meni isän pelatessa. Meillä aikanaan esikoisen kanssa mies kyllä osallistui, vaihtoi vaippoja, pesi ja puki, syötti, suostui jossain vaiheessa vaunukävelyllekin yhdessä. Mutta sapetti kun istui koneella tai telkan ääressä vauvan ja vähän isommankin kanssa, kun olisi voinut edes vähän jotain muutakin tehdä viihdyttääkseen lasta. Pientä se kuitenkin oli siihen verrattuna miltä sinun tilanteesi vaikuttaa. Onko mies siis pihdannut seksiä tai parisuhdeaikaa siksi että sinun pitäisi olla sitä varten hoikempi? Minusta parisuhteessa kyllä pitää olla asettamatta ehtoja, kiristämättä ja vaatimatta yksipuolisesti. Onko teillä ensimmäinen lapsi kyseessä? Jos on, niin onhan se uusi rooli isänäkin varmasti joillekin hankala ottaa ja tajuta että se vastuu lapsesta ja perheen hyvinvoinnista on myös hänellä. Monille miehille on vaikea ymmärtää sitäkin että vauva-aika ja vielä pitkälle pikkulapsiaika on naiselle raskasta, eikä voi olettaa että naisen pitäisi olla ihan kuin ennenkin , ennen lasta.

Anteeksi jos sanon liikaa mielipiteitäni ja kyselen. Toivottavasti saatte tilanteeseen korjausta.

Omaa asiaakin välillä: Aamupaino tänään 89,8 kg. Ei siis edistystä pitkällä tähtäimellä, mutta viikonloppu meni vähän ruokahalun kadottaneena (minullakin konfliktia erään ihmisen kanssa ja sapetus vaikutti onneksi tällä kertaa näin eikä niin että tekee mieli mättää, sitäkin ennen kyllä oli kummaa pahoinvointia). Meillä oli suklaalevy, ja rasti seinään kun söin siitä vain yhden palan. Ei tehnty mieli joten en maistamista enempää syönyt. Jotain turvotusta on lähtenyt, koska vatsanympärys oli 103 cm, ei ole tainnut hetkiin olla näin "pieni".

Liikunta on vähän ollut jäissä, olen nukkunut huonosti ja sitten korjannut sitä päivisin, jolloin tuntuu että aika menee kokonaan siihen väsyneenä oloon, nukkumisen yrittämiseen ja nukkumiseen. Ja juuri kun sain vähän rytmiä korjattua, vei yöunet taas se konflikti. Noh, jospa tämä tästä, viime yön nukuin, kun sain asiaa vähän eteenpäin purettua, joten tänään voisi jaksaa liikkuakin.

Lumiapila, tuo kuulostaa periaatteesta aivan meidän tilanteeltamme ja vahvistaa näkemystäni siitä, että jos tahdon lapsen se ei ole tässä suhteessa. Tuo mies ei tosin haluakaan, ilmoitti siitä hienosti viidentenä avioliittovuonna.

Meillä on viimeksi ollut seksiä joskus maalis-huhtikuussa.

Siinä suhteessa tosin olen samaa mieltä miehesi kanssa, että mieluummin minäkin otan yleisesti positiivisen ilmapiirin kuin pussailun ja yleensä sillä on positiivinen takaisinkytkentä josta seuraa pussailua. Mutta ei sitä aina jaksa ja pysty olemaan positiivinen jos muuten on tuollaista!

Mittasin lantioni tuolta maharoikon alta ja tajusin, että eihän se sieltä ole kuin 105 cm. En vain ikinä mittaa sitä niin koska vaatteisiin maha on kuitenkin otettava mukaan.

Kirjoitin pitkän pätkän, mutta kaikki katosivat kummasti

Kiitos halauksesta Santti71 Ulkopuolinen keskusteluapu jotenkin ahdistaa, haluaisin asian selviävän ilmankin. Toki sekin on eräs vaihtoehto ja ajattelinkin voivani ehkä mennä puhumaan asiasta ensin yksinkin neuvolan terapeutille, koska mulla on semmoiseen kontakti raskauden jäljilta, kun lihominen ahdisti. Pitää miettiä. Toisaalta sekin ahdistaa.

Mies kyllä on taaperon kanssa ja kylvettää ja ulkoileekin. Ongelma on nyt enemmänkin se parisuhdeajan ja romantiikan puute. Sitä aikaa kyllä olisi taaperon nukkuessa, mutta kun sitä yhteistä aikaa ei vietetä, se on ongelma. Taaperon nukkuessa kumpikin on joko omilla tietokoneillaan tai minä telkun ääressä joskus. Mies yleensä pelaa tietokoneella. Olen koittanut sanoa miehelle, että olisi minunkin kanssani. Haluan tuntea olevani edelleen myös nainen äitiyden lisäksi. Haluan romantiikkaa(inhoan tuota sanaa,mutta tykkään asiasta) ja yhdessäoloa, läheisyyttä, pusuja. Seksikin olisi joskus kivaa, mutta ensin nämä muut asiat kuntoon. Tällä hetkellä seksi ahdistaa jatkuvan torjunnan ja nimittelyn vuoksi.

''Onko mies siis pihdannut seksiä tai parisuhdeaikaa siksi että sinun pitäisi olla sitä varten hoikempi?''

Kyllä. Seksiä mies on pihdannut synnytyksen jälkeen, koska kuulemma lihavien välinen seksi inhottaa. Ennen synnytystä meillä oli seksiä joka toinen viikko lihavuudesta huolimatta, ja ennen raskautta 3-4 krt viikossa normaalipainossa. Parisuhdeaikaa mun käsitykseni mukaan mies ei osaa tai ymmärrä antaa. Olen itsekin nyt miettinyt, että voiko mies ja nainen olla romanttisesti jos seksiä ei ole Voisiko se olla se ongelma, en tiedä Kyllä, ensimmäinen lapsi on kyseessä molemmille.

Tuo on kyllä totta, että miehet ei ehkä ymmärrä, kuinka raskasta, vaikkakin paljon antavaakin ja ihanaa se vauva- ja pikkulapsiaika on äideille.

HCC, ikävä kuulla, että teilläkin on ollut noin pitkä tauko seksissä miehesi kanssa. Jos haluat kertoa, mikä syy teillä on, voin kuunnella toki. Ei tietty ole pakko kertoa, jos ei halua.

Tota yleistä positiivista ilmapiiriä olen koittanut pitää yllä monesti, mutta se ei ole näyttänyt tuovan haluttua tulosta, niin olen hyvin hukassa tässä. Haluttu tulos olisi romantiikan ja yhteisen ajanvieton lisääntyminen ja lopulta seksikin. Mies joskus on sanonut, että ei halua seksiä, koska olen ilkeä. Se ei tajua, että olen ilkeä, koska en saa tarvitsemiani parisuhdeaisioita. Minua loukkaa ja kiukuttaa, ja se ilmenee muissa arjen toimissa muun väsymyksen päälle.

Aamupaino oli tänään 86,6kg. Runsaat menkat jatkuu myös e-pillereistä huolimatta.

Haluaisin sanoa miehelle, että antaisin vaikka kuun taivaalta, jos saisin hänen kanssaan onnellisen ja rakastavan parisuhteen ja onnellisen perheen pidettyä koossa. En ole varma viitsiikö mies kuunnella mua ees. Jos viitsiikin, oletan vastausen olevan: ole sitten ystävällinen. NO EI SE OLE AUTTANUT, en ole sillä saanut tarvitsemiani asioita Sitten jos mies sanoisi, että anna ajan kulua ja katso. MÄ OLEN OOTTANUT JO YLI VUODEN