Aika hiljaista taas tässä ryhmässä. Mitä pudottajille kuuluu, miten kesä on mennyt?
Lomani loppuu nyt. Loman aikana en juuri ole liikkunut (muuta kuin hyötyliikuntaa mökillä) ja tuon karkkipäivän jälkeen karkin syöminen taas yltyi. Parina päivänä tällä viikolla jätin ruoat kirjaamatta kun en kestänyt katsoa paljonko meni yli kulutuksen. Eilen piti palata ruotuun, mutta kas tuli syötyä ihan väärin ja iltapainotteisesti. Käytiin ravintolassa ja piti ottaa olut ruoan kanssa. Päälle jätski ja karkkia kaupasta.
Eilen aamulla vaaka näytti 99,1. Eilisetkin ruoat ylitti kulutuksen.
No ei auta muu kuin yrittää taas tsempata. Tuleva viikko voi kuitenkin olla vielä vaikea, joten katsotaan nyt.

Tämä päivä menikin aika hyvin. En syönyt karkkia enkä juonut alkoholia. Herkut meni siitä huolimatta punaiselle, kun söin pannukakkua jälkkäriksi. Vedin myös tunnin tehokkaan vesijuoksutreenin. Sykemittarin mukaan keskisyke oli 171 ja maksimisyke 188. Ihmettelen edellen, että vesijuoksu on noin tehokasta.

Hiljaisesti meni heinäkuu, mutta nyt pitää yrittää taas aktivoitua monen asian suhteen, myös laihtumisen. Liikkumista olen saanut lisättyä mukavasti, joten siitä on hyvä jatkaa. Ja satokauden vihannekset ovat ihania.

Oudon kovalta sykkeeltä kuulostaa tuo vesijuoksu, mutta en tiedä omastani kun nykyinen mittarini (Galaxy Fit) ei vedessä saa useinkaan mitään sykettä mitattua. Vanhalla Polar-vyöllä vesijuoksusykkeeni oli vain jotain 135-140 tienoilla, jos lujaa juoksin, helposti putosi alemmaksi jollen tosissani edennyt. Mutta sehän on tosi yksilöllistä mille sykealueelle mikäkin liikunta menee. Itselläni pyöräily on yksi tehokkaimmista, joten koitan lisätä sitä nyt arkeen.

Myyria, tervetuloa takaisin. Ihailen ihmisiä, jotka kykenevät nauttimaan monipuolisesti kasviksista. Itse olen hyvin yksioikoisesti salaatti-tomaatti-kurkku-linjalla. Muita vihanneksia en oikein ymmärrä käyttää. Nykyisin vihannesten käyttöä vielä heikentää miehen Fodmap-ruokavalio, jonka myötä perheen ruokavaliosta ovat pudonneet pois kaikki sipulituotteet ruohosipuli lukuun ottamatta, palkokasvit, sienet ym.

Kävin tänäänkin lyhyellä vesijuoksulenkillä. Tänään keskisyke 162, maksimi 177. Mutta näppituntumalta sanoisin, että vedin hieman kevyemmin kuin viimeksi. Tuo luku vastaa jo lukemia normaalilla juoksulenkillä. Myönnän toki, että olen tottunut vetämään rivakasti ja yleensä juoksen helposti muiden ohi altaassa (ja uimahallissa useimmiten ärsyttää, jos altaalla on tungosta ja ohittaminen vaikeaa). Täällä mökillä tungosta ei ole, ja pääsee vetämään niin lujaa kuin haluaa kilometrikaupalla.

Pyöräillessä en juuri pääse 130-140 korkeammalle, vaikka kuinka polkisin. Mutta se on tosi hyvä laji peruskunnon ylläpitoa ajatellen ja myös nivelystävällinen.

Jiihuuu! Paino tänään 97,1. En tajua miten, sillä ruokapuoli ollut nyt miten sattuu, ja karkkiakin on tullut syötyä. Viime viikolla jäi ruoat merkkaamatta useammalta päivältä. Ja liikuntaa ollut vähänlaisesti. Mutta luku ilahduttaa, oli syy mikä tahansa.

Hyvä Muksuliina! Itse käväsin 99,8 kg:ssa jo ja tänään oli paino palautunut 98,5:een, joka tuntuu taas ihan hyvältä. Auttaa motivoitumaan jatkossa ja motivaatiosta on paljon kiinni.

Fodmap-ruokavalio on se mitä itsekin yritän noudattaa, mutta välillä vatsa tuntuu oireilevan vaikka olen sitä noudattanut ja toisinaan taas ei tunnu missään vaikka söisin jotain ruokavalioon kuulumatonta. Tein tänään valkosipulitonta hummusta tämän viikon lounasleiville, kun kikherneet, herneet ja linssit on palkokasveista ainoat jotka mulle sopii, pavut aiheuttaa pahoja oireita ja härkäpapujauhoja on ihan liian monessa ruoassa nykyisin. Mutta siis juu, kasvisten kanssa on vähän säätämistä kun olen allerginen melkein kaikille hedelmille ja useille kasviksille raakoina ja nyt on vielä sitten tämä fodmap riesana, niin piti jättää mm. kaikki sipulit, bataatti ja kukkakaali. Aina sitä kuitenkin jotain keksii. Salaatti-tomaatti-kurkku -linja on itsellenikin tuttu, välillä voi täydentää salaattia kesäkurpitsaraasteella ja heitellä joukkoon hunajamelonia (melkein kuin kurkku mutta usein halvempi) tai viinirypäleitä. Porkkanaa ja kesäkurpitsaa olen viime aikoina lisäillyt melkein kaikkiin pataruokiin ja kastikkeisiin. Ruohosipulia en ole syönyt aikoihin, pitääkin kokeilla toimisiko se eikä aiheuttaisi oireita.

Ruokien merkkailu on mullakin taas jäänyt, mutta olen alkanut syödä vähän pienemmältä lautaselta, kun huomasin lastaavani lähes tarjoiluastian kokoiset lautasetkin aina täyteen. Ja tapanani on syödä lautanen sitten tyhjäksi. Saa nähdä auttaisiko tämä aivan liian isojen annosteni ongelmaan ilman punnituksia ja merkitsemistä.

Tuo niksi syödä pienemmältä lautaselta toimii mielestäni aika hyvin, jos annoskoko on ongelma. Itse olen oppinut siihen, että lautanen syödään aina tyhjäksi. Siksi en koskaan ota erillistä salaattilautasta, vaan (vähintään) puolet lautasesta täytetään salaatilla ja loput sitten muulla ruoalla. Eli lautasmalli ihan konkreettisesti

En tiedä miten pääsen siihen, ettei lautasta tarvitse syödä tyhjäksi. Patrik Borgin mukaan pitäisi opettaa jättää ruokaa, jos on täynnä. Sitä en kerta kaikkiaan osaa.

Miten on kesä mennyt? Itselläni kyllä erittäin vaihtelevasti. Paino sahannut 96 ja 99 välillä, heittäen aika rajustikin. Viime viikkoina ruokien merkkailut tuupannut unohtumaan, ja olen sanonut itselleni pari kertaa viikossa, että nyt pitää palata ruotuun. Josko nyt ihan konkreettisesti tapahtuisi parannusta, kun olen taas palannut kotiin (mökillä on lupa lepsuilla, syödä karkkia ja juoda alkoholia. Viime viikolla olin siellä yksin ja kas kummaa, viikon aikana meni puoli kiloa suklaata ja parisataa grammaa muuta karkkia! Huoh! ). Tullut vähän tuo tuttu fiilis, että kun on joutunut huonoille teille syömisen kanssa (alkoholin kanssa olen kuitenkin mökilläkin aika varovainen), niin ei mitään väliä, antaa mennä. Eli jos on syönyt 100 g suklaata, niin on jo syönyt niin paljon suklaata ettei ole väliä, syökö koko paketin...

On tää vitsi vaikeaa. Tänään taas lankesin suklaaseen ja jätskiin. Ei kai plussaa tule, mutta pallerot jää aika lailla punaisiksi ja miinusta ei nimeksikään. Tunnesyömistä tämä on. Töissä tuntuu nyt hankalalta. En saa asioita eteenpäin ja aika menee tyhjänpäiväisiin juttuihin. Ja siitä sitten stressi lisääntyy...

Onks kellään hyvää ideaa, miten tämän tilanteen saisi katkaistua?

Luulen että ahdistus retkahduksesta oli se mikä sai minut ajamaan ylipitkän nurmikon käsikäyttöisellä nurmikonleikkaajallamme. Plus että mua ärsyttää, että talon miehet ei ole asiaa hoitanut, vaan pokkana katellut nurmikon kasvavan. Kaikki tiedämme, että se on pirun rankkaa hommaa, kun ruohikko on kasvanut liian pitkäksi ja tuuheaksi ja on näin tuoretta. Nyt on älyttömät rakkulat käsissä, osittain mennyt rikki ja kipeää kuin mikä.

No, sai tolla nyt ainakin vähän kaloreita kulutettua. Mut ei saanut mua paremmalle tuulelle, ei.