Eipä ole täyttä autuutta elo täällä normaalipainon sisällä nyt – ainakin yksi asia oli ylipainoisena paremmin. Verenpaine ryömii jossain pohjalukemissa. Sitä sanotaan, että laihduttaminen sitä laskee, ja näköjään laskee myös vaikka ei olisi tarvetta Jossain vaiheessa se vaivas mua enemmänkin, mutta aloin kaataa ruokaan reilummin suolaa niin tilanne asettui – ainakin hetkeksi.

Eilen olin kavereiden kanssa saunomassa, ja siinä lauteilla istuessa tuli ihan hirveä olo. Silmissä rupesi sumenemaan ja yleisesti kuvotti. Raahasin itseni suihkun kautta pukuhuoneeseen ja hetken olin varma että pyörryn tai oksennan tai molempia. Tilanne korjaantui ihan siedettävälle tasolle rauhassa istuskelemalla ja juomalla vettä, mutta koko loppuillan olin veltto kuin mato. Yleensä mulla menee noi tuntemukset ohi minuuteissa, mutta tällä kertaa kurja olo on jatkunut vielä tänäänkin. Joka kerta kun nousee jaloilleen, silmissä pimenee hetkeksi ja on yleisestikin löysä olo. En arvosta.

Eilen päivällä mulla oli ihan tolkuton salmiakin himo, mutta en antanut sille myöten. Ajattelin että en kai mä varta vasten lähde kauppaan ostamaan karkkia. Mutta ehkä sillä oli tarkoituksensa, kenties kroppa kaipas paineennostoja, kun siihen salmiakki mulla (ainakin placebo-tasolla) toimii

Voi ei Pieni karhu, tiedän tunteen! Ensi kerralla juomista mukaan lauteille. Itselläni se auttaa että pääsen sieltä omin jaloin pois. Verenpaine on minullakin matala, mikä on tietysti hyvä asia, mutta arjessa välillä hankala.

Mitenkäs hoikentuminen sujuu? Täällä tuli 100gr lisää viime viikosta, mutta eipä se suuremmin ahdista. Rennosti täällä on eleltykin. Hassua että tuntuu että nyt minulla on vähemmän ruokarajoitteita kuin aiemmin ja silti olen pienentymässä. Olen yrittänyt syödä monipuolisemmin ja maistaa ennakkoluulottomasti kaikkea uutta. Enemmän on tullut ajateltua ruuan laatua ja että mitä tekee oikeasti MIELI. Esimerkiksi iltapalat ovat minulla tulleet kevyemmiksi, koska olen huomannut ettei minulla vain ole oikein iltaisin nälkä.

Tauti on onneksi hellittänyt, mutta ihan vielä ei tunnu olevan liikuntakunnossa. Miksi aina tauon jälkeen tuntuu todella vaikealta aloittaa? Ensi viikolla lupaan liikkua heti kun tunnen oloni oikeasti terveeksi!

Hoikentuminen, mitä se on?
Kuukauden saldo +0,1 kg, kolmen kuukauden saldo -0,5 kg. Vähän surullisia "tuloksia". Voipi olla, että liikunnan lisääminen auttaisi, se kun on viime aikoina ollut lähellä nollaa. Jotenkin ei vain tule lähdettyä ja tehtyä. Mikä siinä onkin niin vaikeaa?

Ruokapuoli on melko kunnossa, joskin eilen leivoin pullaa. Vaikka ei viime aikoina ole tullut pahemmin leivottua, niin taito on tallella. Pullista ei ehkä tullut muotovalioita, mutta varsin maukkaita, ja pääasiassa sain syötettyä ne kavereille

Hoikentumista ei pahemmin oo Stam1na näkynyt. Ihan omaa tyhmyyttä. Parissa kuussa jopa tullut kilo, puoltoista takasin, mikä ärsyttää niin paljon!

Munkin liikunnat ollu tosi minimissä tän sairastamisen takia. Eilen oli ekaa kertaa pientä toivoa ilmassa, kun sain pyöräiltyä pidemmän matkan ilman jäätävää yskäkohtausta. Syke ei silti saa nousta liian korkeelle, koska se selkeesti aiheuttaa huonoo vointia edelleen. Minusta ainakin tuntuu, et mitä enemmän mä liikun, sitä paremmin myös syömiset menee. Kokee oikeeta nälkää ja tekee mieli terveellisiä ruokia.

Pieni karhu, salmiakki kyllä nostaa verenpainetta. Ei kyllä kuulostanu kyllä kivalta saunomiskokemukselta. Mulla on paineet ihan kohdillaa, mut silti tulee saunassa ja saunan jälkeen nopeesti tosi heikko olo. Ei kyllä kauaa voi saunoa.

Mä voitin laivalta polar loopin ja opettelen nyt käyttämään sitä. Onko teillä kokemuksia kyseisestä lelusta?

Onpa tosiaan ikävä tilanne, Pieni karhu, tuo että ihan silmissä mustenee, kun verenpaine on alhaalla. Mullakin on usein saunassa tai vähintään suihkutilassa vesipullo mukana, kuten Stam1na ehdotti. Mutta auttaneeko sekään, jos paineet on todella alhaalla? Mulle olisi itse asiassa tervetullut painon laskun tulos se, että verenpaine laskisi. Ei se (kai, toivottavasti) ole liian korkea mutta ei kovin alhainenkaan. Lisäksi tykkään salmiakista, suolasta, välillä myös tupakasta ja alkoholista, joten monia epäedullisesti verenpaineeseen vaikuttavia juttuja on.

Ja näistä "hoikentumisista"... Tämän päivän saldo oli näköjään n. 0,8 kiloa enemmän kuin 1 ja 2 kk sitten. Pelkkä viikonpäiväkin vaikuttaa mulla aika paljon, mutta fakta on, että kilo tai enemmänkin ehti tulla takaisin tossa huhtikuussa ja sen liepeillä. Nyt näyttäisi suunta taas alaspäin ainakin näistä pahimmista takapakeista. Pitää vaan tolkuttaa itselleen, että hiljaa hyvä tulee ja niin edelleen, mutta kyllähän se silti vähän harmittaa. Syynä on mielestäni ollut lomailu, rentoilu ja juhliminen, mitä niitäkin pitää kai joskus harrastaa, mutta sitä kohtuuden käsitettä pitäisi itselleen taas teroittaa.

Lisäksi näissä edistymisissä tai pikemminkin niitten puutteissa kismittää se, että eikö liikunnassakin nyt voisi jotenkin päästä eteenpäin. Ja kai osin olenkin (tänään jumpassa lankuttaminen onnistui koko ajan kuin piti!), mutta sitten taas joitain juttuja on, mistä tuntuu, että saisi olla enemmän voimaa jo tässä vaiheessa. Etenkin kehon omalla vastuksella tehtävät liikkeet kuten punnerrukset ovat hankalia, mutta varmaan tietty niillä 10-20 kiloa hoikemmilla jumppaajilla on sitä painovastusta siinä sitten vähän vähemmän...

pahvinaamari, onko polar loop jokin syke- tai askelmittari? Sykemittaria joskus aikoinaan käytin juoksulenkillä ja toi se kai jotakin mielekkyyttä siihen touhuun, mutta ei kuitenkaan mun kannalta tarpeeksi. Juokseminen ei vaan mulle maistu.

Onko muuten kukaan teistä tossa Kiloklubin premium-jäsenyydessä? Olen miettinyt, pitäisikö ainakin ottaa se ilmainen kuukausi, jos tulisi sitten puhelimella tunnollisemmin tehtyä noita ruokamerkkailuja. Mun mielestä tää normaali selainversio ei puhelimella eikä edes tabletilla ole hyvä.

Voi rähmä, kaikkiko me vaan paisutaan?

Mutta positiivisen kautta! Josko jumiikin, niin tasan vuosi sitten olin yli 80-kiloinen – nyt pikkuisen kevyempi Ja painon sahaus ei ole näkynyt mitoissa alavatsaa/ylälantiota lukuunottamatta, sinne ne nousut aina menee hetkeksi pömpöttämään (muutenkin kuin menkkojen aikana).

Nyt kun aurinko paistaa ja on muutenkin kesäistä, niin tulee mieleen uimaranta- ja -pukuasiat. Mulle ns. bikinikunto on aina ollut suuri mysteeri. Eikö ihminen oo bikinikunnossa kun se vaan menee bikineissä rannalle? Että mikä on se suuri ero siinä, onko keskivartalo verhottu kankaalla vai ei? Mä lakkasin lihoessani käyttämästä bikineitä, kun runsastunut rintavarustus alkoi näyttää turhan härskiltä pieneksi jääneissä yläosissa ja hommasin kyllä sitten kokouimapuvun. Kai siinä oli joku "musta kaventaa"-logiikka taustalla. Nyt mulle vois taas ne vanhat bikinit mennäkin, hmm... Mites te muut, ootteko tänä kesänä bikinikunnossa? Tai ehkä turhaa sukupuolittelua välttääkseni kysynkin, ootteko rantakunnossa?

Polar loop on Simpsu aktiivisuusranneke. Voi käyttää yötä päivää ja hankkia kaveriks sykevyön, jonka avulla sit noita sykkeitäki pääsee tarkastelemaan. Tässä rannekkeessa näkyy kulutetut kalorit (peruskulutus mukaan lukien), askeleet päivän aikana, aika ja aktiivisuus sekä se, kuinka paljon tavotteesta puuttuu ja miten sen voi täydentää (juoksu, kävely, arkiaskareet tunteina ja minuutteina).
Koen käteväksi, mutten tykkää, että pitäisi pitää yölläkin. Siis jos haluu seurata untakin.

Pieni karhu sä oot kyllä hoikentunut vuodessa hurjasti! Painonhallinnan opettelukin on tärkeetä ja kun on pudottanut jo noin paljon kiloja, ei ihmekään, että kroppa välillä vähän tasottelee tahtia.

Mä en oo liikkunut bikineissä julkisella paikalla koskaan. Mä ajattelen liikaa sitä, mitä muut mun vartalosta ajattelee. Enemmän mua häiritsee vatsa kuin reidet, joten tällee selluliittireisilläkin oon kyllä huoletta käyttänyt lyhyitä shortseja kesällä. Sen sijaan just vatsan paljastaminen tuntuu liian alastomalta ja olo on tosi epämukava.

En kyllä muista, millon olisin kunnolla rannalla edes käynyt. Viime kesänä yhden kerran kävin istumassa rannalla siskon kanssa, mutta sillonkin oli vielä niin viileää, että ihan normi kamppeissa pärjäs. Sitä edellisenä kesänä en oo julkisella rannalla käyny varmaan ollenkaan. Miehen porukoiden kesämökillä oon kyllä uiskennellu aika huolettomasti bikineissä, ne kun on aika kätevät.

Pitäisköhän tänä kesänä repästä ja käydä ihan rannalla? Nii, aikasemmin mun syyt on ollu se, että mä oon kovin herkkä saamaan auringonpistoksia. Toissa kesänä sain kaks vai kolme. Ei oo mukavaa. Enkä oikein muutenkaan oo auringonottoihmisiä. Kaipa sinne vois mennä palloilemaan tai lueskelemaan tai käymään vaikka piknikillä. Hei joo, rantakeli!

Pahvinaamari, ei kai sitä Polar looppia pakko oo öisin käyttää jos ei tykkää? Tuskin se siitä sekaisin menee. Jos nukkumisessa ei ole suurempia ongelmia, niin sitä tuskin tarvitsee myöskään seurata. Toki jos on, niin sitten sillä voi olla oma merkityksensä. (En kyllä tiedä näistä mitään, kunhan huutelen.)

Itekään en ole suuri rantaleijona, vaikka rantakunnon nostin esille. En sentään saa Pahvinaamarin tavoin kurjia auringonpistoksia, mutta palan herkästi, ja on aika työlästä valella itseään alituisesti aurinkorasvalla. Tykkään kuitenkin käydä uimassa, ja julkisilla rannoilla (sekä mökeillä joilla on naapurit lähellä) on syytä joku uima-asu olla.

Vaikka tahti ei oo päätä huimannut – keskimäärin alle -1,5 kg/kk – niin onhan tuota tosiaan aika paljon lähtenytkin. Näytän aika eriltä kuin viime kesän kuvissa

Pieni karhu, minä olen kyllä ollut bikineissä rannalla viime kesinä ahkerasti, vaikka olenkin ylipainoinen. Ihan siitäkin syystä, että minua ärsyttää se ajatus, että ylipainoisten pitäisi jotenkin piilottaa itsensä ja hävetä omaa kokoaan. Kyllähän kaikki näkevät kokoni vaikka minulla olisi vaatteita päällä enemmänkin. Lisäksi koska aurinko on ihanaa, kun suojautuu siltä. Mitään auringonpistoksia onneksi ei ole tullut. Mutta kaikki vain rannalle! Aluksi se voi tuntua vähän vaikealta, mutta siihen tottuu varmasti. Mielellään vielä kaverin kanssa, niin on hauskempaa eikä ehdi niin paljon murehtia ulkonäköään. Ja ihan taatusti siellä on muitakin, joita jännittää se tilanne.

Nuo aktiivisuusrannekkeet ovat minusta kiinnostavia ja haluaisin sellaista päästä kokeilemaan. Lähinnä tuo askelmittari olisi sellainen ominaisuus, jota haluaisin käyttää kun on niin hankala tietää onko riittävän aktiivinen vaiko ei.

Minulla alkaa olla sellainen kutina, että tälle viikolle on luvassa pudotusta! Olen nyt pari kertaa käynyt vaa'alla viikon aikana ja luvut ovat noin -500gr alhaisempia kuin viime viikolla, mutta merkkaan vasta perjantaina painon virallisemmin. Mutta hyvä muistaa tosiaan tuo, että vaikka kuukausitasolla muutokset eivät olisikaan isoja niin jos miettii vaikka vuotta niin siitä syntyy loppuviimeksi isot tulokset .

Nyt olen hullaantunut pyöräilyyn. Työmatkaa minulla on 10km/suunta ja sen pyöräilen nyt varmaan 2-3 kertaa viikossa. Pyöräily on mukavaa vastapainoa työlle, jossa on koko ajan liikkeessä. Lisäksi on ihanaa olla ajattelematta mitään ja hetki yksin.

Kyllä minä olen kaikkine läskeineni käynyt julkisilla uimarannoillakin. Tosin tänä vuonna bikinin yläosa on auttamatta liian pieni. Joten jos en laihdu, niin ei oo asiaa rannoille. Ja minähän en piru vie suostu ostamaan isompia bikineitä.