Hei kaikille

Itse olen heinäkuussa 40 täyttävä järjestelmäasiantuntija pääkaupunkiseudulta. Harrastuksena tullut taas kesän alusta lenkkeily tiukkaan kävelytahtiin kilojen salakavalasti kerryttyä ympäri kroppaa.
Kotona odottaa kaksi nuorta kissaneitiä ja lukeminen on yksi mielipuuhiani vapaa-ajalla ystävien tapaamisen lomassa.
Painoa pitäisi pudottaa 10-15 syksyyn mennessä. Lähinnä oma motivaatio ollut kimmokkeena...ei enään tunnu kokonaisvaltaisesti hyvältä kun kaikki päälle pukema ahdistaa
Toinen motivaatio on vaatehuoneen hyllyllä lojuvat vaatepinot, joita ei ole tullut selailtua pariin vuoteen, koska ns. "makkarakuoriahtauma" ei saa hymyä huulille. Päätinkin olla ostamatta uusia vaatteita ennenkuin pääsen tavoitepainooni . Motivaatioon saa kummasti lisäpontta kun tuo miehenpuolinen rotjake kuuluu siihen todella harvaan kastiin miehiä ketkä tykkää shoppailla vaatteita ...vähemmästäkin iskee uho päälle kun mies shoppailee ja emäntä päättäväisesti pysyy kannassaan ennenkuin haluama ja vakaasti päätetty etappi on päästy loppuun.
Ihanaa ja lämmintä sekä hemitsemppirikasta kesää kaikille *kympillä mukana* .

Kiloja ylimääräisinä ainakin 20, ilmasiks annan jos joku haluaa!!

Maissinaksu

Mä olen kohta 31-vuotias pääkaupunkiseutulainen. Koko elämäni olen ollut lihavuuteen taipuvainen, 18-vuotiaana olin ihan kauhuissani kun painoin 67 kiloa...
Ja pituutta mulla on 166, tällä hetkellä mittarissa ~ 85 kiloa (vaihtelee pari kiloa päivittäin nestetasapainon ja hormonitoiminnan mukaan)
Että terveisiä vaan sille mun teini-minälleni, joka varmaan olis lukkiutunut kellariin tietäessään, mitkä lukemat ruudulla on tänä päivänä

Paino on noussu parikymppisestä (69 kg) kolmikymppiseen (85 kg) niin tasaisesti ja salakavalasti, että olin kyllä pyörtyä ku viimeksi astuin vaa'alle.
Pari vuotta sitten paino oli vielä 75-76, kunnes tapahtui se klassikko eli ryhdyin seurustelemaan.
Viinin ja juuston ystäviä kun avomiehen kanssa ollaan, niin johan se vaaka pomppasi uusiin lukemiin

Mulla painonpudotuksessa ei ole ongelmaa sipsien, limsan, karkin tai muiden makeiden suhteen, koska niistä en liiemmin välitä.
Lihaakaan en syö kuin muutaman kerran vuodessa, kalaa menee useita kertoja viikossa.

Kompastuskivet on ehdottomasti viini, juustot ja liikunnan vähyys.
Rakastan viinä ja juustoa, voitte uskoa kuinka usein lähtee mopo käsistä...
Mutta ei enää

Uudet elämäntavat hakusessa ja ennen kaikkea se kohtuus.
Ennen saatoin ihan surutta vetäistä pullon viiniä ja puoli kiloa juustoa iltapalaksi telkkaria katsellessa.
Saa siinä sitten itkeskellä, ku viime kesän vaatteet ei mahdu päälle

Tästä on hyvä jatkaa, nyt on motivaatio päällä ja hyvä mieli.

Tsemppiä kaikille, kyllä me osataan

Heippa! Olen 45-vuotias ja187 cm pitkä tehdastyöläinen. Painoa on kertynyt aikuisiässä ihan tasaseen tahtiin. Vuosi sitten lopetin tupakanpolton ja silloin päätin, että kunhan ihan varmasti voi sanoa, että on päässyt tupakista irti niin alkaa se painonhallinta. Vuoden vaihteessa se sitten alkoi lähtötilanteesta 112 kg ja vyötärö 115 cm!! 10 kg lähti aika ripeästikin, mutta sitten tyssäsi. Ei pudonnut, mutta ei kyllä noussutkaan.

Viikko sitten löytyi Kiloklubi ja ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa pitämällä on pudonnut pari kiloa. Ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan paino on alle 100 kg. JEE!!

Tällä hetkellä on siis paino 99,6, vyötärö 101 ja BMI 28,5. Tavoite on 87 kg ja ohjelman mukaan mahikset on 19 viikossa. Katotaas kuin mamman käy.

Hellou!

Täällä 27-vuotias nainen pk-seudulta yrittää ottaa itseään taas niskasta kiinni.

Painoa on tällä hetkellä 109 kiloa, huh! Pituutta 168cm. Olen aina ollut pyöreä, mutta nyt ollaan melkein korkeimmissa lukemissa mitä ikinä. Tai no 17-vuotiaana taisin painaa jotain 115 kiloa, kun aloitin laihduttamisen. Paino putosi abivuoteen mennessä noin 80 kiloon, ja siellä se pysyi useita vuosia. Mutta nyt kun olen neljä vuotta sitten lähtenyt opiskelujen jälkeen työelämään, paino on pikkuhiljaa ja salakavalasti noussut vaan.

Joku aika sitten muistan kauhistelleeni, kun vaaka näytti sen sata kiloa ekan kerran, ja päätin että tähän se loppui... Noooh, nyt on jo lähes 10 kiloa enemmän.

Yritän nyt löytää sen itselleni sopivan tavan syödä terveellisesti ja ruuasta nauttien. Olen aikaisemmin syönyt VHH-dieettiä mukaillen, voisi ehkä kuvailla hyväkarppaukseksi sitä omaa tapaani. Nyt en kuitenkaan kovin tarkkaan voi karppiohjeita noudattaa, sillä minulla on todettu munuaisen vajaatoiminta (verisuonessa kaventuma, joka on johtanut vajaatoimintaan), joten ilmeisesti liikaa proteiinia ei saisi nauttia. Tämä on itselleni vielä ihan uusi juttu, enkä ole tajunnut ruokavaliosta esim lääkäriltä kysellä. Pitää kysyä seuraavalla kerralla, koska se lienee sitten onkaan... Mutta siihen asti siis, terveellisesti syömällä pyrin saamaan painoa alas.

Hei kaikille
Minä olen parikymppinen nuori nainen, tarkoituksenani olisi laihduttaa pysyvästi ja paljon. Olen yrittänyt kaikkia mahollisia keinoja laihduttaakseni ja tuntuupi ettei mikään auta. Joten kaverin ehdotuksesta päätin liittyä tänne ja laihduttaa kanssalaihduttajien avulla. Sillä tsemppiä tulen tarvitsemaan ;-) Paino huitelee päälle 90kg, joten laihdutettavaa riittää..
Tavoitteenani on elokuun loppuun mennessä että painoni olisi lähempänä 70kg, joten laihdutettavaa on paljon.
Tsemppiä kaikille laihduttajille ja kesämieltä

hei vaan.

olen 18v. opiskelija. olen 4h työssä tämän kesän ja ulkoilutan vammaisia. saan siellä vähän liikuntaa
olen ollut ala-aste ikäisestä lihava, lihoin entistä enemmän kun sain 15v. mopon ja nyt on auto. nyt olen alkanut pyöräillä esim. kauppaan ja rullaluistelen näin kesäisin. uimassa käyn aina kun kerkee. tarkoitus on laihduttaa ainakin 5kg pysyvästi, vaikka tarve olisi ainakin 10kg mutta en halua asettaa liian kovia tavoitteita, kun ennenkin mennyt päin seinää. kesäisin olen aina laihtunut, ja talvella lihonnut mutta nyt voin laskea kalorit ja liikunnan kulutus niin ymmärrän tilanteen paremmin

Moikka!

Olen 27-vuotias, pian 2 vuotta täyttävän neitokaisen äiti etelä-Suomesta. Teen myyntineuvottelijan työtä paikallislehdessä ja päivät kuluvat työpöydän ääressä tai asiakkaissa kulkien.

Raskausaikana kiloja kertyi reilusti, mutta pikkuhiljaa ne putosivat itsellään, vaikka söin erilaisia herkkuja päivittäin. Totesin, että tämähän on helppoa ja jatkoin herkuttelua. Vähän imettämisen lopettamisen jälkeen huomasin, että paino oli alkanut nousta. En kuitenkaan ajatellut asiaa sen enempää ja pikkuhiljaa, kuin huomaamatta, ylipainoa on kertynyt 10 kiloa. Joka maanantai päätän aloittaa uuden elämän, jota jatkuu enintään pari päivää. Sitten taas sorrun johonkin makeaan tai muuhun roskaruokaan ja päätän, että ensi viikolla sitten taas uudestaan... 10 kiloa on kuitenkin niin paljon liikaa, että vaatekaapissa on enemmän pieniä kuin sopivia vaatteita ja itsetuntokin kärsii... Jotain pitää tehdä!

Tykkään käydä jumpassa kunhan vaan saan hinattua itseni sinne asti! Myös lenkillä on kiva käydä hyvässä seurassa, mutta lapsiperheen arjessa tuntuu olevan niin kovin vähän aikaa itselle... Tai sitten se on vaan hyvä tekosyy...

Kiloklubi vaikuttaa mielenkiintoiselta ja hyvältä. Ehkä tästä saa sen tarvittavan tsempin päälle! 65 kiloa odotellessa...

Hei!
En tiedä mihin aiheryhmään laittaisin viestini, mutta kai tämäkin käy.

Olen siis uusi kiloklubin käyttäjä, kirjauduin sisään 1.6.09 maanantaina.
Olen 32-vuotias turkulainen, tällä hetkellä opiskelen Turun yliopistossa näin aikuisemmalla iällä uutta tutkintoa ja valmistun kolmen vuoden päästä ranskan ja espanjan aikuisopettajaksi.
Olen tässä vuosien varrella ollut innostunut juoksemisesta, sambasta, salsasta, itämaisesta tanssista ja vesijumpasta, mutta liikunta on ollut säännöllisen epäsäännöllistä ja liian kausiluontoista.
Asuin kymmenen vuotta ulkomailla, ja sinä aikana painokin pysyi mukavissa lukemissa, ehkä myös kiireisen ja hektisen työn takia.

Kolme vuotta sitten Suomeen palattuani painoni on kuitenkin noussut mielestäni pikkuhiljaa mutta hälyttävästi, ja viimeisen vuoden aikana se on jumittunut samaan vaa'an lukemaan, eikä ole heilahtanut muuhun suuntaan, kuin nyt vappuna ylöspäin!!
Juttelin asiasta vuosi sitten lääkärille, joka kehoitti menemään terveydenhoitajalle juttelemaan ruoka-asioista ja painonhallinnasta. Tästä ei kuitenkaan ollut mielestäni hyötyä, sillä mielestäni söin jo tuolloin monipuolisesti ja terveellisesti.
Tammikuussa aloitin kuntosalilla käynnin, ja ihmetyksekseni olen aivan liekeissä! Kuntosali ja jokapäiväinen arkiliikunta kävellen tai pyöräillen on saanut ainakin aikaan hyvän ja energisen olon, vaikka paino on yhä jumittunut eikä suostu laskemaan millään ilveellä.

Maanantaina (1.6.) soitin Turun kaupungin terveydenhuoltoon ravitsemusterapeutille ja kun hän sanoi, ettei normaalipainoinen pääse heidän vastaanotolleen, no, itkuhan siinä pääsi puhelimessa. Tuntui niin kurjalta, että joutuu yksin kamppailemaan liikakilojen kanssa ja mistään ei saa apua ja tukea ammattilaiselta.
Onneksi tämä terapeutti kuitenkin neuvoi minua käymään kiloklubin sivuilla, ja yllätyksekseni kiloklubi olikin muuttunut ilmaiseksi! =D
Katselin jo viime kesänä Hyvä terveys -lehden sivuilta Patrikin ja Eijan juttua kiloklubista ja juttu on yhä tuossa hyllyllä. Silloin todellakin harmittelin, että klubi oli tarkoitettu vain Hyvä terveys -lehden tilaajille, ja (aikuis)opiskelijan kukkarolle lehti oli todella liian kallis.

Nyt minusta tuntuu ekan kerran siltä, että on löytynyt kuin "oma asiantuntija tai tsemppaaja" ja että tämä kiloklubin ohjelma voi hyvinkin auttaa minua pudottamaan ne ylimääräiset 5kg, jotka ovat todella tiukassa!
5 kiloa voi ehkä monesta tuntua mitättömältä, mutta kun mitkään farkut ei mahdu kiinni, rintsikat ja pikkuhousut kiristää, paidat ovat muuttuneet makkarankuoriksi ja hameet ei mahdu enää päälle, voin sanoa, että ei yhtään hymyilytä. Päin vastoin, on karmeaa mennä ostamaan kaikkia vaatteita pikkuhiljaa isompana kokona, vain sukat, kengät ja pipo on enää mahtunut päälle!

Nyt kuitenkin motivaatio on hyvä ja mieli iloinen. Nämä sivut ja koko systeemi tuntuu tosi mahtavalta, ruokapallot ja liikuntapallot + kaikki muu on kerrassaan mahtavaa! Ruoka- ja liikuntaosiota täytellessä huomaa, että hyväksi luultu ruokavalio ei olekaan niin täydellinen; kuitua, proteiinia ja hyvää rasvaa voisi lisätä, vähän herkkuja vähentää, ja lisätä sekä monipuolistaa liikuntaa.

Uskon, että nyt lähtee tuo painokin pikkuhiljaa laskuun, ja sitten voin joku päivä taas laittaa takaisin kaappiin (ja päälle) vaatteet pusseista, jotka ovat odottaneet jo puoli vuotta UFFelle lähtöä!

Kiitos hienosta palvelusta ja makoisaa kesää kaikille klubilaisille! =D

Puoli vuotta täällä pyörineenä on kai aika esittäyyä
Lakeudelta kajahtaa, tai ehkä ennemmin tömähtää, vielä ainakin. Kiloja viimeisimmän, kolmannen rinsessan syntymän jälkeen oli huikeat 91kg, siitä sain hiljalleen painon tekemättä mitään aika 86kg, imettäessä päätin että en laihduta, kunnes aika ja imetys venyi ja vanui. Pääsin töihin ja edelleen imetin, oli pakko tehdä jotain. Tammikuussa päätin yhdessä rakkaan aviopuolisoni kanssa, että nyt lähtee kilot. Tällä hetkellä pudotusta on tullut 5kg ja kuudes siintää kasvojen edessä. Pikku hiljaa siis tämä muutos on tapahtunut. Päivittäin tätä nykyä hölkkään koiran kanssa kilometristä toiseen lakeuden peltoteitä ja ajattelen samalla että läskit lähtee, helpottaa, vaikka kuolisin tässä hölkätessä
Opettelua kaikki tyyni, töissä syöminen on no mitä on, pyrin kotoa viemään aina lounaan mukanani, aina se ei onnistu ja silloin tulee otettua mitä sattuu. Karkit on suurin kompastukivi. Totaalikieltäytyjä en ole, mutta karkkia ei ole mennyt pian kolmeen päivään
Mahtavaa kesää kaikille meille ja annetaan rasvan palaa

Hei vaan kaikki,
taidan minäkin esittäytyä. Jospa tästä keskustelusta saisi enemmän potkua, kun tuntuu jumittuvan tämä paino.

Olen 40v, 3 pojan äiti. Lapset melkein alle kouluiän. Joka raskaudesta on jäänyt aina muutama kilo ja nyt kun lapset on tehty, haluan palata normaalipainooni.

Aloitin n.kk sitten parin vkon karppauksen ja totesin, että vähähiilidyhraattinen ruoka on mun juttu! Olen perso makealle ja napostelu on mun kompastuskivi.
Lähtöpaino taisi olla 70kg ja olen 165cm pitkä. Nyt tavoitteena on 65kg.

Tällä hetkellä paino on 68.3kg. Karppauksella lähti heti 2kg!! Mun onglema on myös jojottelu! HETI kun syön jotakin ylimääräistä (vaikka kilokalorit olisi alle 2000) paino nousee ylöspäin. Paino kävi jo kerran 67.7kgssa ja nousi taas 69kg!!!
Mua vähän kummastuttaa tämä painonvaihtelu. Olen todennut, että mun pitäisi pitää muutaman pvn paasto, että pääsisin kunnolla taas alkuun.

Ongelma on myös vyötärön ympärys. Olen painoindeksilla mitattuna normaalipainoinen, mutta vyötärö on aivan liian suuri!!

Kaikille tsemppiä ja toivon, että saisin täältä hyviä vinkkejä!